Miesten keihäänheitonkin arvokisakarsinnoissa on totuttu siihen, että joku mitali- tai jopa mestariehdokkaista ei etene finaaliin. Siihenkin nähden Münchenin sateen kastamalta alustalta heitettiin jopa hämmästyttävän odotetusti.
Jakub Vadlejch ja Julian Weber ovat muodostaneet MM-kisojakin myöden tämän kauden ylivoimaisen eurooppalaisen keihäskaksikon. Kiilaa ovat lyöneet yksittäisillä heitoilla lähinnä Oliver Helander ja Andreas Hofmann.
Helander joutui vetäytymään EM-kisasta kokonaan, ja Hofmann on kadottanut heittonsa kauden mittaan lähes täysin. Siksi oli jopa odotettua, että hän sinnitteli sunnuntain finaaliin vasta karsinnan 11:nneksi parhaalla tuloksella.
Suut auki loksauttaneisiin suorituksiin eivät hankalissa olosuhteissa pystyneet myöskään Vadlejch ja Weber. Silti he ylittivät ainoina miehinä 80 metriä, mikä vain vankistaa entisestään suosikkiasemia. Sellaisiin nämä miehet ovat nousseet koko kauden tasaisen kovalla tekemisellä, johon sisältyvät myös Eugenen MM-kisojen kolmas ja neljäs sija neljästä kuuteen metriä muiden eurooppalaisten edellä.
Nämä useat metrit johtavatkin sitten siihen, miksi sunnuntain loppukilpailussa näyttäisi Lassi Etelätalolla olevan elämänsä tilaisuus arvokisamitaliin. Etelätalo oli jo Eugenessa kolmanneksi paras eurooppalainen, ja finaalissa oli EM-loppukilpailijoista lisäksi vain Andrian Mardare.
Moldovalainen Mardare on nakutellut kauden mittaan tasaisesti yli 80-metrisiä, mutta perjantain karsinnan hän selvitti vasta kolmannella heitollaan.
Kaikilla muilla finalisteilla 80-metrisetkin kaaret ovat viimeistään kesäkuun alun jälkeen olleet melkoisia keräilyharvinaisuuksia. Toki joku heistä voi räväyttää yksittäisellä onnistumisella kauden parhaimpansa, mutta erityisen todennäköistä se ei ole.
34-vuotiaan Etelätalon uran parhaimpiin lukeutuvat 82,70–84,50-metriset heitot ovat tuoneet upean arvokisojen sijoitussarjan 4–4–8–6. Jos hän pystyy toistamaan moisen Münchenissä, ovat sunnuntain myöhäisillan mitalikahvit sellaisia siihen aikaan nauttiville ilmeiset.
