Vielä hiljattain lakkautuslistalla ollut Halikon lukio aloittaa 50. lukuvuotensa – ”Muistan loppuikäni sen päivän, kun uutinen tuli julkiseksi”

2
Halikon lukion rehtori Ari Leino. Kuva: SSS arkisto/Minna Määttänen

Halikon lukio on historiansa aikana kokenut monenlaisia vaiheita, mutta yksi on ja pysyy: se kuuluisa ”Halu-henki”.

– Täällä opiskelijoiden on helppo olla. Yhteishenki on hyvä yli ikäluokkien, kaikki tuntevat toisensa ja apua annetaan, kun sitä pyydetään. Joku saattaa jo kyllästyä tähän Halu-henkeen, mutta sitä se on, Halikon lukion rehtori Ari Leino kuvailee.

Halu-henki ei vallitse pelkästään opiskelijoiden keskuudessa, vaan myös opettajat ovat ymmärtäneet sen arvon.

– Kai sekin jotain meidän lukiosta kertoo, että vain yksi virassa olleista lehtoreista on lähtenyt työuransa aikana muualle. Kaikki muut ovat viihtyneet täällä eläkeikäänsä asti, Leino kertoo.

Leino aloitti rehtorina Halikon lukiossa vuonna 2001, eikä hänkään haikaile muualle.

– Olen rehellisesti viihtynyt. Kun aamulla avaan lukion oven, on mukava tulla hyvään työyhteisöön. Tässä iässä sitä osaa arvostaa.

Halikon lukio aloitti toimintansa Franssintalossa vuonna 1973. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Halikon lukiossa käynnistyy huomenna 50. toimintakausi.

Oman lukion saaminen kuntaan vaati Halikon Yhteiskoulun kannatusyhdistykseltä aikoinaan pitkää pinnaa ja kuusi lukiolupa-anomusta.

Ensimmäinen lukuvuosi käynnistyi lopulta elokuussa 1973 Halikon vanhassa kunnantalossa, museosillan kupeessa sijaitsevassa Franssintalossa, joka remontoitiin lukio-opetusta varten. Ennen Leinoa lukion rehtorina toimi Matti Lassila.

Jo ensimmäisen lukukauden jälkeen suoritetussa yleistarkastuksessa kouluneuvos Einari Joutsamo kiinnitti huomiota uuden lukion poikkeukselliseen ilmapiiriin. Voimakas yhteisen tekemisen tunne, niin sanottu Halu-henki, oli siis läsnä jo lukion alkutaipaleella.

Toiminnan vakiintuessa tilat kävivät pian ahtaiksi, ja kahtena seuraavana lukuvuonna lukiolaiset opiskelivat sekä vanhan kunnantalon että Halikon koulukeskuksen tiloissa. Omat tilat koulukeskuksen yhteyteen lukio sai vuonna 1976.

Samana keväänä lukiossa järjestettiin ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset, joihin osallistui 23 kokelasta. Kaksi abiturienttia kirjoitti täydet kuusi laudaturia, ja muutoinkin menestys oli valtakunnallisesti tarkasteltuna mainiota.

Halikon lukion rehtori Ari Leino esittelee työhuoneessaan lehtileikettä lukion ensimmäisistä ylioppilaista. Suuri osa lukiota koskevista kirjoituksista on tallessa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Eikä vauhti ole hiipunut missään vaiheessa – päinvastoin.

Vuosituhannen vaihteessa Halikon lukio voitti Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämän Euromitta ’00 -tietokilpailun. Vajaa kymmenen vuotta sitten Helsingin Sanomat luonnehti lukiota ”tavallista paremmaksi peruslukioksi”. InnoKampus-hanke puolestaan myönsi Halikon lukiolle vuoden Innolukio-statuksen useampaankin kertaan 2010-luvulla.

STT:n tämän kevään lukiovertailussa Halikon lukio ylsi maakunnalliseen kärkikymmenikköön ollen Varsinais-Suomen lukioista yhdeksänneksi paras. Ylioppilaskirjoituksissa menestytään, vaikka lukioon pääsee keskinkertaisella seitsemän keskiarvolla.

– Se on aina suuri päivä, kun ylioppilaskirjoitusten tulokset tulevat. Tarkistan aina ensimmäisenä, että jokainen on päässyt läpi, Leino sanoo ja kehuu työtään palkitsevaksi.

– Lukiossamme on äärimmäisen fiksuja opiskelijoita, joita vieraatkin aina kehuvat.

Nimenomaan hyvä menestys ylioppilaskirjoituksissa ja lääninhallituksen tarkastajien kiittävät lausunnot johtivat syksyllä 1980 siihen, että opetusministeriö myönsi väliaikaisella luvalla toimineelle lukiolle jatkuvan valtionavun.

Vuosi vuodelta ahtaammaksi käyneitä tiloja laajennettiin vuonna 1985, kun koulukeskuksessa otettiin käyttöön lukiorakennuksen toinen osa. Lukio-opetusta annettiin saman katon alla nykyisen Armfeltin koulun tiloissa aina loppuvuoteen 2008 asti, jolloin lukio muutti entisen Halikon käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tiloihin.

– Hienoa, kun päästiin tähän. Nämä ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi tiloiksi, Leino toteaa työhuoneessaan Kuruntiellä.

Franssintalolta lukio-opetus siirtyi nykyisen Armfeltin koulun tiloihin, joissa lukiolaiset opiskelivat loppuvuoteen 2008 asti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Halikon lukiolle pyrittiin 80-luvulla hankkimaan erityislukion asema. Urheiluseura Angelniemen Ankkurin suunnistuslukiohanke ei kuitenkaan saanut lukion johtokunnassa kannatusta, eikä lukiosta tullut myöskään alueen teollisuuden tukemaa elektroniikkalukiota.

Monenlaista muuta erityistä lukiossa sen sijaan tapahtuu.

Vuodesta 2000 alkaen Halikon lukiossa on voinut suorittaa Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoja. Lukiossa tehdään myös aktiivista kansainvälistä yhteistyötä, ja esimerkiksi fysiikan opiskelijat käyvät opintomatkoilla Euroopan hiukkastutkimuslaitoksessa Sveitsin Cernissä.

Joka jaksossa järjestetään jotakin perusarjesta poikkeavaa: maastopäivä, sählyturnaus, puurojuhla ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden oopperamatka ovat vakiinnuttaneet paikkansa lukion lukuvuosikalenterissa.

– Muistutamme aina, että emme tee näitä asioita opettajia varten. Jos opiskelijat kokevat, että aika on ajanut ohi jostakin, niin heitä kuunnellaan, Leino sanoo.

Yksi mainitsemisen arvoisista Halikon lukion erikoisuuksista on lukion oma Halu-kuoro, joka on jo reilun vuosikymmenen verran vetänyt Halikon liikuntahalliin parhaimmillaan jopa 700 kuulijaa. Leinon mieleen on jäänyt erityisesti koronatauon jälkeinen konsertti.

– Oli maaginen tunnelma, kun pimeässä salissa kajahti encorena ilmoille Portion Boysin Vauhti kiihtyy.

Leino kokee, että mieleenpainuvimpia asioita hänen työssään ovatkin juuri tällaiset yksittäiset hetket, joita lukuvuoteen mahtuu.

Ensimmäinen Halulehti ilmestyi vuonna 1989. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti keskittyy lukuvuoden tapahtumiin, ja lukion rehtorin mukaan toimittajien kunnianhimo sen kuin kasvaa vuosi vuodelta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vahvasta Halu-hengestä huolimatta lukion kohtaloa on puitu useampaan otteeseen. Lakkautusuhan alla se on ollut vuonna 2005, kun Salossa alettiin pohtia kuntaliitoksen mahdollisuutta, ja viimeksi syksyllä 2018, kun Salon oppimisympäristöjä selvittänyt työryhmä esitti Halikon lukion yhdistämistä Salon lukioon.

– Muistan loppuikäni sen päivän, kun uutinen tuli julkiseksi. Kuntalaiset kysyivät heti, mitä he voivat tehdä, ja luottamushenkilöt olivat vahvasti meidän takanamme. Tunsin suurta kiitollisuutta kaupunkilaisia ja luottamushenkilöitä kohtaan, Leino kiittelee.

Jos esitys olisi mennyt läpi, lukion tiloissa temmeltäisi tänä syksynä päiväkoti-ikäisiä lapsia nuorten opiskelijoiden sijaan. Niin ei kuitenkaan käynyt, eikä näköpiirissä ole, että kävisi lähitulevaisuudessakaan.

– Toivon, että siihen menisi pitkä aika. Katson positiivisesti tulevaisuuteen, Leino sanoo.

Tulevaisuudessa siintää ainakin maineikkaan Halu-kuoron juhlakonsertti, joka on omiaan kunnioittamaan lukion 50-vuotista taivalta. Ei kuitenkaan paljasteta siitä vielä sen enempää.

Jutun lähteenä on käytetty Kari Alifrostin teosta Halikon oppikoululaitos 1963–1993 (Gummerus 1993).

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Maaritjohanna
1 kuukausi sitten

Kysyin ryhmänohjaajalta vanhempainillassa vuonna 2019, mitä kuuluu Halu-hengelle. Opettaja oli ennemminkin hämillään. Hän tiesi, että on ollut olemassa, mutta ei siitä sen enempää virinnyt keskustelua.

Miten Halu-henkeä voi olla olemassa, jos opiskelijat eivät sitä tunnista?

Pienen lukion edut
1 kuukausi sitten

Halikon lukiossa kaikki opettajat tuntevat oppilaansa nimeltä, ja myös oppilaat tuntevat opettajat nimeltä. Se ei voi olla vaikuttamatta viihtymiseen ja tuloksiin.

Halikon lukio on lähes poikkeuksetta pärjännyt lukiovertailussa Salon lukiota paremmin. Eikö se juuri ole koulun tehtävä: antaa mahdollisimman hyvät eväät jatkoa ajatellen.