Haluaako Salo olla liikunta- ja urheilukaupunki vielä 2030-luvulla? Pelkkä korjausvelan kuittaaminen ei riitä sporttimaineen ylläpitämiseen

14
Jos liikuntapaikkasuunnitelma toteutuu päähankkeiden osalta, vuonna 2028 kuvan etualalla loistavat uusi jäähalli ja maauimala – päähankkeiden hinta on noin 15 miljoonaa euroa. (Kuva: SSS/Marko Mattila)

Vaikka sitä miten kyynisesti vertailisi, vääntäisi ja vatuloisi, Saloa voi kaikin järjellisin perustein pitää liikunta- ja urheilukaupunkina.

Perusteista vankin on Suomen paras urheilupuisto, keidas keskellä kaupunkia ja salolaisen urheilun episentrumi. Mutta Salon liikunta ja urheilu on paljon muutakin kuin Urheilupuisto.

208 kilometriä kävely- ja pyöräteitä,
80 leikkipuistoa,
37 kilometriä valaistuja kuntoratoja,
25 koulun liikuntasalia,
24 kuntosalia (joista 11 ulkona),
16 jääkiekkokaukaloa,
16 uimarantaa,
15 rantalentopallokenttää,
12 tenniskenttää,
11 nurmikenttää,
11 ulkoliikuntasalia,
10 yleisurheilukenttää,
6 liikuntahallia ja niin edelleen.

Salolaiset ovat erittäin tyytyväisiä nykytilanteeseen. Salon kaupungin helmikuussa 2021 teettämän kyselyn (1 127 vastaajaa) perusteella 92 prosenttia aikuisista pitää Saloa ”erittäin tai melko hyvänä” liikuntakaupunkina olosuhteiden osalta.

Seurat ovat vieläkin tyytyväisempiä: täydet 100 prosenttia seurakyselyyn vastanneista (61 seuraa) on tyytyväisiä liikuntapaikkojen saatavuuteen ja 98 prosenttia (eli yhtä vaille kaikki) seuroista pitää Saloa ”erittäin tai melko hyvänä” urheilukaupunkina olosuhteiden osalta.

Mutta kuten urheiluväki hyvin tietää, tyytyväisyys tappaa kehityksen: liikunta- ja urheiluolosuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa, eivätkä tule koskaan valmiiksi. Aina löytyy nurkkia korjattavaksi, hometta tuuletettavaksi ja kokonaan uutta rakennettavaksi. Se mikä toimi ja veti vielä 2010-luvulla ei välttämättä toimi ja vedä enää 2020-luvulla.

Mitä liikunta- ja urheiluolosuhteita siis Salon pitäisi tehdä ja korjata 2020-luvun aikana, että kaupunkia voisi myös 2030-luvulla kutsua perustellusti liikunta- ja urheilukaupungiksi?

Salon vuonna 1987 valmistunut jäähalli vetelee viimeisiään. Kosteusvaurioista kärsivä energiasyöppö saattaa silti olla vielä vuosia käytössä, mikäli uuden jäähallin rakentaminen venyy entisestään. (Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Aloitetaan akuuteimmasta: uusi jäähalli Urheilupuistoon vanhasta hallista katsottuna SSO-hallin taakse, tämän hetkinen kustannusarvio 8,35 miljoonaa euroa.

Kun uusi jäähalli on valmis, sen taakse alanurmelle sijoitetaan pitkään puhuttu ja pariin kertaan jo unohdettu maauimala – kustannusarvio 5–7 miljoonaa euroa.

Jäähalliongelman ratkettua pohdintaan on otettava myös tekojääkentän rakentaminen joko Salon tai Halikon keskustaan. Vajaan 2 000 neliömetrin eli kaukalon kokoinen tekojää maksaa 700 000–800 000 euroa. Mutta ennen sitä pitää uusia ainakin neljän ulkojääkentän kaukalot, kustannusarvio noin 120 000 euroa.

Hiljaa mutta varmasti rapistunut Urheilutalokin pitää peruskorjata ja selvittää, voisiko palloilusalia pidentää ja leventää sen verran, että kentälle mahtuisi täysimittainen salibandykaukalo. Kustannusarvio noin kaksi miljoonaa euroa.

Lisäksi Urheilupuiston valikoimaan pitää lisätä kaksi rantalentopallokenttää.

Myös liikunnan niin sanottu perusinfra vaatii panostuksia.

Pyörätieverkoston kehittämiseen menee parina seuraavana vuonna 150 000 euroa ja kevyen liikenteen väylien korjaukseen 520 000 euroa.

Liikuntapaikkarakentamisen uuden aallon lempilapsia eli koulujen lähiliikuntapaikkoja tarvitaan myös ainakin Alhaisiin (260 000 euroa), Perniön kirkonkylän kouluun (500 000), Moisioon (350 000) ja Armfeltiin (400 000). Leikkipuistoista ensin korjataan Inkere ja sitten Urheilupuiston Perhepuisto.

Muurlan kuntorata pitää peruskorjata (90 000) ja selvittää, voiko Toijaan rakentaa kokonaan uusi kuntorata.

Kuntosalien laitteistoakin pitää päivittää ainakin Salohallissa, Perttelissä ja Halikossa yhteensä 230 000 eurolla.

24 vuotta täyttävä Salohalli tarvitsee seuraavaksi päivityksen punttisaliinsa. (Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Mitäs vielä?

No ainakin ikuisuuskysymykseen eli jalkapallohallin rakentamiseen tulee löytää ratkaisu. Lisäksi kaupungin kaikki kolme tekonurmea (Urheilupuisto, Melassuo ja Moisio) pitää uusia ja siirtää näistä paraskuntoisin Halikon kirkonkylään.

Lisäksi Saloon tarvitaan myös uusi voimistelusali ja lisää tanssitiloja. Frisbeegolfkenttiäkin pitää rakentaa ja kuntoportaita myös. Pitää myös selvittää, löytyisikö skeittaukselle sopiva sisähalli.

Kuulostaako utopistiselta?

Tässä vaiheessa on syytä kertoa, etteivät suunnitelmat ja summat ole lähtöisin kirjoittajan omasta mielikuvituksesta. Luvut ja kohteet on otettu suoraan Salon kaupungin liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelmasta.

Kehittämisohjelma käynnistyi kaupungin taloustyöryhmän päätöksestä. Ohjelma tehtiin vuoden 2021 aikana ja viimeisteltiin alkuvuodesta 2022. Suunnitelman ovat laatineet kaupungin liikuntapalvelut vahvistettuna muun muassa kiinteistöpäälliköllä, kaupunginpuutarhurilla, arkkitehdeillä ja rehtorilla.

Vaikka kaikille suunnitelmassa mukana olevalle kohteelle löytyy perustelu, ja osa kohteista on jopa pakko tehdä, ei suunnitelma tule luonnollisestikaan tässä talous- ja maailmantilanteessa toteutumaan sataprosenttisesti. Todennäköisemmin punatussista loppuu väri.

Pelkän uuden jäähallin kustannusarvio (8,35 miljoonaa euroa) on suurempi kuin vuosien 2015–2021 keskeisimpien liikuntainvestointien yhteissumma (7,35 miljoonaa euroa). Ja tuo summa sisälsi muun muassa Urheilupuiston täydellisen peruskorjauksen (3,31 miljoonaa euroa).

Mutta mikäli Salon kaupunki aikoo taklata tosissaan liikkumattomuuden megatrendiä ja rakentaa edelleen kuntabrändiään liikunnan ja urheilun avulla, pelkän korjausvelan kuittaaminen ei riitä. Se ei myöskään ole kaupungin strategisen tavoitteen ”hyvinvoiva kuntalainen ja vetovoimainen kasvukaupunki” mukaista.

Hankitun maineen ylläpitämiseksi ja sen vahvistamiseksi tarvitaan rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä, kuten toukokuussa 1996 tehty päätös Salohallin rakentamisesta tai vuonna 2004 tehty päätös uimahallin mittavasta peruskorjauksesta – rohkeus on muuten yksi Salon kaupungin neljästä arvosta.

Mikäli rohkeus ei riitä, Salon kaupunki tulee 2030-luvulla huomaamaan, että myös liikunta- ja urheilukaupungin maine on katoavaista, eikä Salo ollut sittenkään joka päivä parempi.

Lähde: Salon liikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelma

Salon viimeisin sporttivoimannäyttö oli kesä-heinäkuussa järjestetty SM-viikko, joka sisälsi 28 lajia, mukaan lukien lippupallon. (Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Salon kaupungin liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelma

Keskeisimmät liikunta-investoinnit 2022–2030:
Uusi jäähalli Urheilupuistoon. Suunnittelu 2021–2023, rakentaminen 2024–2025. Kustannusarvio: 8,35 miljoonaa euroa.
Maauimala Urheilupuistoon. Suunnittelu 2025–2026, rakentaminen 2027–2028. Kustannusarvio 5–7 miljoonaa euroa.
Perniön kirkonkylän koulun uusi liikuntasali ja oheistilat. Valmistuu syksyllä 2022. Kustannusarvio 2,1 miljoonaa euroa.
Urheilutalon peruskorjaus. Suunnittelu 2024–2025, toteutus 2026. Kustannusarvio 2 miljoonaa euroa.
Päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostaminen. Varattu yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Keskeisimmät liikunta-investoinnit 2015–2021:
Sisäliikuntapaikkoihin 1,1 miljoonaa euroa (Märynummen koulun liikuntasali 670 000 euroa)
Ulkoliikuntapaikkoihin 4,7 miljoonaa euroa (Urheilupuiston peruskorjaus 3,31 miljoonaa)
Ulkoilureitteihin 1,3 miljoonaa euroa (kävely- ja pyörätiet 784 000 euroa)
Yhteensä: 7,214 miljoonaa

14 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Väestörakenne ratkaisee
1 kuukausi sitten

Totta, pelkkä maineen ylläpito ei riitä. Tarvitaan paljon lisää nuoria urheilun harrastajia.

Salon väestörakenne ja syntyvyys ovat tällä hetkellä sellaiset, että ne pitäisi saada oikenemaan ennen kuin tiedetään mitoittaa ja rakentaa liikuntapaikkoja tulevaisuuden tarpeisiin.

Ennustaminen on vaikeaa
1 kuukausi sitten

Keväällä tänne tuli yli sata ukrainalaista lasta, joista moni voi jäädä pysyvästi.

Uusia ajatuksia Saloon
1 kuukausi sitten

Mitä hyötyä siitä olisi, että Salo profiloituisi nimenomaan liikunta- ja urheilukaupungiksi? Eikö ihan tavanomainen liikunnan tukeminen riittäisi ja sen sijaan panostettaisiin lisää kaupungin kulttuurin tukemiseen – siis ihan laajalla rintamalla? Tuoko joku Vilpas tai SalPa tänne yhtään uutta yritystä tai muuttajaa tai veroeuroja? Vertailukohteena voisi olla olla samankokoinen ja -ikäinen kaupunki Seinäjoki. Siellä on kulttuuritapahtumaa rokkifestivaaleista kamarimusiikkikilpailuihin ja kaikkea siltä väliltä. Parhaimmillaan tapahtumat ovat vuosittain tuoneet yli 100 000 kävijää per kerta, ja kaikki nämä ovat tuoneet kaupunkiin rahaa ja toimintaa. Urheiluseuratkin tekevät tiliä pystyttämällä aitoja ja muita rakenteita, tekemällä loppusiivouksia ja vaikka keräämällä pulloja. Ja siinä sivussa Seinäjoki on… Lue lisää »

Urpo
1 kuukausi sitten

Mikään ei estä järjestämästä tangomarkkinoita Salossa. Sen ei silti tarvitse olla vaihtoehto liikunnalle. Kun meillä on urheilupuolen asiat hyvällä mallilla, kannattaa näitä vahvuuksia hyödyntää.

Seinäjoella on muuten upeat ulkoilumaastotkin. Niitä kannattaisi täälläkin kehittää, kun kansallispuisto taitaa olla Salon suurin vetonaula eli maine on jo hankittu.

Allsång på Kokkila
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Olen samoilla linjoilla vetonaulojen yhdistämisen kanssa. Kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet, ei Helsingistä enää lähdetä pelkästään kansallispuistoon. Pitää olla muuta mainittavaa tapahtumatarjontaa.

Hyvä esimerkki tuo Tangomarkkinat. Kun suurin osa yleisöstä jo asuu Helsinki-Tampere-Turku -akselilla, miksemme toisi näitä tapahtumia Saloon, jonne kohderyhmällä on monta kertaa nopeammat kulkuyhteydet kuin Seinäjoelle.

Mielummin panostus musiikkiin
1 kuukausi sitten

Tuo on kyllä hyvä kysymys, että miksi Salon pitäisi tähdätä olemaan pelkästään joku liikuntapääkaupunki. Varsinkin, kun tietääkseni ainoa laji, jossa Salo pärjää SM-tasolla, on lentopallo.

Itse kaipaisin Saloon puitteita järjestää hieman isomman skaalan musiikkiesityksiä. Salo Soi on hyvä alku, mutta sellaista, vaikka jotain isoa hallia tai aluetta, missä mahtuisi järjestämään isompien artistien ja bändien (luokkaa Haloo Helsinki tai Antti Tuisku) esityksiä.

Onhan Salossa toki Kiva, Provinssi, Salohalli, tori ja Astrum-areena, mutta nuo ovat todellisuudessa kohtalaisen pieniä esiimtymispaikkoja hiukankaan nimekkäämmille bändeille tai artisteille.

Kari Pollo
1 kuukausi sitten

Wikipediasta löytyi tällainen sepustus koripallojoukkueesta: Vilpas Vikings on Salon Vilppaan koripallon miesten edustusjoukkue, joka pelaa Korisliigassa. Joukkueen huippuaika alkoi vuonna 2016.

Lässyn lässyn.

Vilpas voitti seurahistorian ensimmäisen mestaruutensa vuonna 2021.

Mukavat kaupungit
1 kuukausi sitten
Reply to  Kari Pollo

Onnittelut Wilma Murto, hienosta saavutuksesta.

Padel Pena
1 kuukausi sitten

Vanhasta jäähallista saisi hyvän salibandyhallin. Salosta puuttuu kokonaan mitat täyttävä kenttä, missä peli alusta mahdollistaisi korkeamman sarjatasonkin pelejä.

Toivottavasti hallia ei uhrata jalkapallolle.

Jäämiinus
1 kuukausi sitten
Reply to  Padel Pena

Priorisointia tarvitaan. Näin uusi jäähalli voidaan jättää rakentamatta, kun jääurheilussa ei ole mitään mahdollisuuksia menestyä. Kyllä nuo kaksi nykyistä hallia pienellä remontilla kelpaavat salolaisille.

Tammisiltalainen
1 kuukausi sitten
Reply to  Padel Pena

Miksi Salon kaupungin (lue: veronmaksajat) tulisi investoida sisäurheilun tukemiseen? Sehän on bisnestä, ja sen tulee toimia bisneksen eli yksityisen rahoittajien ehdoilla.

Mielestäni Paimion hiihtoputki (nykyisin Finnfoam Paippi) on varoittava esimerkki kaupungin päättäjien sotkeutumisesta tällaiseen toimintaan.

Kun, kiitos Putinin, pitää energiaa säästää, niin tekojäät tulee sulattaa ja muiden kaupungin maksamien tilojen lämmitystä miettiä. Uimahalli talvikaudella on tosin tärkeä uimataidon oppimiseksi.

Padel Pena
1 kuukausi sitten

Niin tuolla periaatteella, miksi kaupungin tulisi tukea yhtään mitään…
Yksityisellä puolella oli muutama vuosi sitten parikin salibandykenttää, mutta bisnes meni edelle ja nyt niissäkin tiloissa pelataan badelia.
Fiksuimmat varmaan ymmärsivät ironian jo nimimerkistä.

Amaryllis
1 kuukausi sitten

Salo takoi tänä vuonna 3,7 miljoonaa euroa ”Tunnin ja vartin” -junan suunnittelutöihin. Summalla olisi saanut esimerkiksi Urheilutalon peruskorjauksen (2 miljoonaa), päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostamisen (1,2 miljoonaa) ja vielä olisi jäänyt ulkoilureitteihin puoli miljoonaa.

Salon strategia on nöyristellä Turkua, omista asukkaista nyt ei niin tarvitse välittää. Hoetaan niille vaan, että ”joka päivä parempi Salo”.

Poliittisesti epäkorrektit lajit
1 kuukausi sitten

Ei kaupunki voi olla pelkkä vanhainkoti. 2020-luvun kaupungeissa pitää olla tarjolla muitakin harrastuksia kuin eläkeläisten keppijumppaa. Lapsiperheet suuntaavat muuten toisaalle.

Salossa kori- ja lentopallo ovat ne poliittisesti hyväksytyt lajit. Jalkapalloharrastukselle on tehty suorastaan kiusaa, kun seura olisi tehnyt pariinkiin otteeseen oman hallin, mutta koripallopoliitikot estivät sen tekaistuin syin.

Salossa politiikka ei kulje perinteisiä puoluerajoja pitkin. Täällä on tosiasiassa vallassa kolmen puolueen juntta. Nämä ovat Koris- ja Lentispuolue, Vanhojen Ympäryskuntien Puolue ja ”Kaikki Muu On Pois Vanhustenhoidosta” -puolue. Nämä KL, VYP ja KMOPV siis vastustavat mm. rakentamista keskustaan, junarataa ja kaikkia urheiluinvestointeja.