Samuli Rytkönen on työskennellyt Salon Aluesähkössä sähköasentajana viitisen vuotta. Häntä viehättää alan monipuolisuus. Ajatustyö, kouluttautuminen ja fyysisyys kulkevat käsi kädessä. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Tarvitaan sähköasentaja, hitsaaja, ravintolatyöntekijä, siivooja ja betonityöntekijä.

Miltei poikkeuksetta kaikkia Salon seudun työpaikkailmoituksia yhdistää yksi seikka – työn fyysisyys.

– Pahin pula sähköasentajista alkoi korona-aikana, kun rakennusprojekteihin tuli piikki. Rekrytointiin menee paljon aikaa ja avoin haku on loputon suo. Alalla on kroonistunut työvoimapula, tiivistää Salon Aluesähkön toimitusjohtaja Anssi Sjöberg.

Sjöberg työllistää 14 sähköasentajaa. Hän on itse suosinut hiljaista rekrytointia, jonka kautta tutut välittäisivät luotettavia asiantuntijoita. Sekin aiheuttaa omat ongelmansa.

– Tarvitsemme nopeallakin aikavälillä porukkaa, jos suuri projekti alkaa hieman yllättäen. Vuokratyöntekijöitä ei ole juurikaan tarjolla Salossa, eikä sähköalalle ei oikein ole rantautunut vielä ulkomaalaista työvoimaa.

Sjöbergillä on Salon alueeseen liittyvä uskomus, joka perustuu vuosien työkokemukseen ja rekrytointiin.

– Väitän, ettei tällä seudulla ole yhtäkään pätevää sähköasentajaa vailla töitä.

Salon Aluesähkön toimitusjohtaja Anssi Sjöberg näyttää sähköasentaja Samuli Rytköselle uuden tarjouksen sähköpiirrustuksia. Aluesähköön on saatu viimeisen kolmen vuoden aikana kaksi uutta asentajaa, mutta enemmänkin olisi otettu. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Fyysiset työt eivät havaintojen mukaan vedä tekijöitä yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Ely-keskuksen työelämäkoordinaattori Timo Vahtosen mukaan työvoiman kysyntä on kohonnut koronan jälkeen ennätykselliseksi, mikä osaltaan vääristää käsityksiä.

– Joillakin mainituista aloista työvoiman tarve on jopa tuplaantunut. Sijaistamisilla ja ulkoistamisillakaan ei pystytä kasaantuvia töitä kunnolla enää hoitamaan.

Lisäksi alojen koulutuspaikkoja on ollut vaikea saada täytettyä.

– Etenkin kone- ja metalliteollisuuden koulutusohjelmiin on ollut haasteita saada opiskelijoita, vaikka töitä olisikin tarjolla. Joissakin tapauksissa ammatin kantama vanhentunut imago saattaa haitata osaajien löytymistä.

Suomen Betonityö Oy:n toimitusjohtaja Valtteri Hokkanen uskoo, ettei fyysinen ala ole useille nuorille ensisijainen vaihtoehto.

– Tässä pitää liata kätensä. Ala ei ole välttämättä yhtä mediaseksikäs kuin siisti sisätyö. Luulen, että työn raskas maine ja tietämättömyys työpäivien todellisesta sisällöstä vaikeuttaa työvoiman saamista.

Salon McDonald’siin haetaan vielä noin kolmeakymmentä työntekijää. Ravintolan kaavailtu aukeamispäivä ajoittuu syyskuun alkuun. Toukokuinen kuva rakennustyömaalta. Kuva: SSS-arkisto/Santeri Iltanen

Imagon muutos on haastavampi prosessi, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Suomen McDonald’sin omistamien ravintoloiden operatiivinen päällikkö Sami Kortelainen painottaa hyvien työolojen merkitystä.

– Työn houkuttelevuus on monen asian summa. Alaa kohtaan pitäisi tehdä palkkojen tarkistusta useammin, tarkistaa työoloja, kasvattaa hyvää ilmapiiriä ja huolehtia kunnon esimiestyöstä.

Saloon avataan syyskuussa McDonald’s-ravintola, johon kaivataan edelleen kolmeakymmentä työntekijää.

– Huutava pula kohdistuu etenkin 18-vuotta täyttäneisiin työntekijöihin. Ilman heitä emme voi pitää ravintolaa öisin auki.

Kaiken kaikkiaan Salon McDonald’siin rekrytoidaan 60 henkilöä. Kortelaisen mukaan tähän mennessä palkatut henkilöt ovat sekä alle että yli 18-vuotiaita. Osa-aikaisuus tai työajan rajoitettu kellonaika ei ole este työpaikan saamiselle.

– Toki sellaiset menevät ensisijalle, jotka voivat tehdä kaikkia vuoroja. Mutta otamme ilman muuta huomioon nekin, jotka eivät esimerkiksi elämäntilanteensa vuoksi voi tehdä yövuoroja.

”Me pystymme kouluttamaan työhön. Tärkeintä on oikea asenne ja motivoitunut työote.”

Sekä Kortelaisen että Vahtosen mukaan jotakin pitäisi tehdä, jotta fyysisiksi ja kuormittaviksi miellettyjä aloja saataisiin vetovoimaisemmiksi. Konkreettiset toimet asian edistämiseksi ovatkin vaikeampi seikka.

– Tämä on tuhannen taalan kysymys. Varmasti työstä saatava korvaus on suuri ajuri, jolla töihin saataisiin lisää tekijöitä. Myös työn mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta yhteiskunnan kannalta korostamalla voisi markkinoinnillisesti saada jotain aikaiseksi, pohtii Vahtonen.

Vahtosen mielestä ongelmanratkaisua tulee etsiä muualtakin kuin Suomesta. Lisäksi tekniikan kehitys auttaa fyysisten töiden keventämisessä.

– Yhteiskunnan kannalta tämä on haaste. Vastauksia tulisi hakea automaatiotekniikalla, robotiikalla, ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnilla ja muiden eri keinojen yhdistelmillä.

McDonald’s ravintola on muiden pikaruokaravintoloiden tavoin yleisesti tunnettu työn hektisyydestä, mikä saattaa syödä kiinnostunutta työvoimaa. Kortelainen tunnistaa tarpeen lisätä henkilöstöresursseja.

– Ravintoloissa ollaan ehdottomasti hetkittäin liian tiukoilla esimerkiksi yllättävien poissaolojen, täyttymättömän työntekijätarpeen tai koulutusten puuttumisen vuoksi. Nämä ovat todella tärkeitä asioita lisäämässä tai vähentämässä viihtyvyyttä.

 

Suomen Betonityö Oy:n ja McDonald’sin töihin ei vaadita välttämättä lainkaan alaan liittyvää koulutusta.

– Me pystymme kouluttamaan työhön. Tärkeintä on oikea asenne ja motivoitunut työote, Hokkanen toteaa.

– Meillekään ei koulutusta vaadita. Koulutusohjelmamme on kattava ja töihin voi tulla ilman kokemusta ravintola-alalta, Kortelainen painottaa.

Tästä huolimatta alojen vaihtuvuus on suurta eivätkä matalammat pääsyvaatimuksetkaan aina riitä houkuttimeksi.

– Jotkut saattavat säikähtää siitä, miten raskasta kerrostalon runkovaiheiden tekeminen loskasateessa voi olla. Vaihtuvuus tulee varmasti aina olemaan yksi tämän alan ongelmista, Hokkanen pohtii.

McDonald’sissa työajat vaihtelevat aukiolojen mukaan, mutta rakennustöissä sitä ei tarvitse välttämättä pelätä.

– Työ on säännöllistä, pitkälti kello seitsemästä kolmeen. Joskus toki täytyy hieman venyä, Hokkanen ja Sjöberg kertovat.

 

Rekrytointiongelmaa on ratkaistu Suomen Betonityö Oy:ssä sosiaalisen median kautta.

– Suurin osa työntekijöistämme on nuoria, ja siksi sosiaalinen media tavoittaa heidät parhaiten. Julkaisustamme on suora linkki hakulomakkeeseen, jonka perusteella kutsumme haastatteluun, kertoo Hokkanen.

Betoniyrityksen työntekijöistä valtaosa asuu Salossa, ja heitäkin on pyydetty kertomaan työvoimatarpeesta eteenpäin.

– Joskus kahvihuoneissa käykin ilmi, että esimerkiksi vuokratyöntekijä kaipaisi säännöllisempää työtä. Lisäksi pidämme rekisteriä vanhoista työntekijöistämme ja lähestymme välillä heitä, Hokkanen avaa.

Työn vetovoimaa rakennetaan kuitenkin toimitusjohtajan mukaan työpaikan sisällä.

– Me voimme työnantajana vaikuttaa siihen, että varusteet ovat haastavissa olosuhteissa parhaat mahdolliset ja tarjota kilpailukykyisen palkan. Lisäksi voimme osaltamme luoda positiivista ja avointa työilmapiiriä.

Anssi Sjöberg toivoo, että sähköalan imagoa saataisiin modernisoitua. Alan koulutuspaikkoihin pitäisi houkutella myös enemmän naisia. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Sjöberg myöntää, ettei ole itse ehtinyt panostamaan rekrytointiin tahtomaansa määrää. Hän kuitenkin toivoisi sähköalan maineen muuttuvan nykyaikaisemmaksi.

Se osaltaan voisi kasvattaa nuorten kiinnostusta koulutuspaikkoihin.

– Sähköalan maine on edelleen 1970- ja 1980-lukujen sähköistämisbuumissa. Se ei mukaudu lainkaan nykyajan sähkötöihin.

Hokkanen, Kortelainen ja Sjöberg uskovat myös oppilaitosyhteistyön muuttavan vähitellen alojen houkuttelevuutta.

– Siihen pitäisi panostaa jatkuvasti enemmän, jotta saisimme nuoria alalle. Harjoittelupaikan kautta kannattaa ainakin kokeilla työtä. Sen avulla tietää parhaiten, tuntuuko työ omalta, Hokkanen kertoo.

15 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Maija
25 päivää sitten

Teoreettinen selitys: fyysisen työn tekemisen perinne on katkennut. Jos vanhemmat eivät tee fyysisesti töitä eivätkä vapaa-aikanakaan rakentele, värkkää tai nysvää, niin mistä lapsi tai nuori saisi sen mallin, että työ voi olla myös fyysistä?

Tietoyhteiskunnan nurja puoli on fyysisen työnteon tärkeyden piiloon jääminen. On varmasti hienoa tehdä tietokoneilla töitä, hienoa olla jubettaja tai mitä he sosiaalista mediaa työkseen tekevät ovatkaan.

Niissä kuvissa eivät näy ne ihmiset, jotka auraavat kadun tai siivoavat jubettaja taloyhtiön rappukäytävän.

Ennen oli paremmin
25 päivää sitten

Vastaus on helppo. Suomalainen koulutusjärjestelmä on nykyään painottunut arvosanakeskeiseen teoreettiseen menestykseen ja siinä kilpailemiseen, mikä heikentää nuoreten mahdollisuuksia hakeutua käytännön aloille opiskelemaan ja töihin. Jo peruskoulussa pitäisi olla eri alojen käytännön harjoitteita pelkän lukemisen sijaan.

Reijo
25 päivää sitten

Fyysinen työ on kuluttavaa. Niistä töistä jäädään yleensä sairaseläkkeelle. Palkka ei usein ole kovinkaan hyvä.

Ei siis ihme, jos nämä työt eivät kiinnosta nuoria sen enempää kuin vanhempiakaan.

Niko
25 päivää sitten
Reply to  Reijo

Kyllä nuoret ja vanhemmat hakeutuvat fyysisesti raskaaseen työhön, mutta jos palkka on alhainen ja työpaikat ovat esimerkiksi Salon ulkopuolella, niin kaikki eivät halua mennä raskaaseen töihin ja kauas kotipaikkakunnalta.

En ole kovinkaan monen yrityksen rekrytointi-ilmoitusta nähnyt moneen aikaan, ellei vuokratyöfirmoja oteta huomioon. Kaikissa yrityksissä työntekijän kohtelu ei ole hyvää.

Sepi
25 päivää sitten
Reply to  Reijo

Ongelma sekin, että näitä ns. raskaita töitä ei ole olemassa. Nytkin koko korona-aika on höpötetty, että kannattaa siirtyä etätöihin. Väitän, että 60-70 prosenttia töistä on juuri näitä raskaita töitä, ei vaan onnistu etänä.

Puhutaan mediassa mitä tahansa työhön liittyvää, niin on olemassa vain tuolilla istuttuttavaa ja päätteellä näpyttelyä. Kaikki uutisointi on Helsinki-keskeistä. Siellähän kaikilla menee hyvin, ja tulot ovat käsittämättömiä. Ja työ on kevyttä.

Ei pääse edes kesätöihin
25 päivää sitten

Salossakin on kokonaisia ikäluokkia, joita ei ole nuoruudessaan huolittu kesätöihin. Ensin oli Nokian kaatumisen jälkeinen lama, sitten korona jne.

Firmoissa ei ole enää perinnettä nuorten töihin kesätöihin ottamisesta. Miten oppisi tekemään jotain, jos ei pääse tekemään mitään?

Mä vaan
24 päivää sitten

Turussa on kokeilussa nuorten kausityökortti, ajatus kopioitu kesätyökortista. Kannattaisiko kokeilla Salossakin?

Veka
25 päivää sitten

Jännä juttu, että miltei kaikilla aloilla on työvoimapulaa.

Oudon nopea muutos
25 päivää sitten
Reply to  Veka

Tätä samaa kyllä kummastelen. Varsinais-Suomessa yleisen työvoimapulan selittää vastavalmistuneiden ja naisten vuosi vuodelta nopeutunut muutto Helsinkiin. Mutta jos Helsingin seudullakin on silloin työvoimapulaa, jokin ei täsmää tässä yhtälössä.

Urpo
25 päivää sitten
Reply to  Veka

Tuota itsekin ihmettelen. Valtio velkaantuu ennätystahtia, vaikkei työvoimapulan keskellä edes pitäisi olla työttömyyttä. Joku ei nyt täsmää.

Mamma maalta
25 päivää sitten
Reply to  Veka

Työnhakuilmoituksessa on runsaasti sanoja kuvaamaan ominaisuuksia, joita työhön otettavalla odotetaan olevan. Niinpä moni ei uskalla edes paikkaa hakea. On kasvanut sukupolvia, joiden nuoret ihmiset eivät halua kuin nettiin ja peleihin keskittyviin työpaikkoihin tai tubettajiksi yms.

Monet, jotka ovat töihin päässeet, väsyvät ja uupuvat muutamassa vuodessa. Työttömiksi joutuneet 45-60-vuotiaat haluaisivat töihin, mutta heitä ei oteta, kun ei haluta perehdyttää uuteen eri alan työhön. Työssä olevia ja eläkkeelle lähteviä yllytetään jatkamaan vielä muutamilla vuosilla, vaikka olisi 40 vuotta työelämää tehtynä. Lapset ja nuoret kasvaneet laiskoiksiko?

Paitsi ompelu
3 päivää sitten
Reply to  Veka

Paitsi ompelu, kun ei siitä makseta eikä paikkojakaan oikein ole.

Helppoa matematiikkaa
25 päivää sitten

Päättäjien olisi hyvä totutella ajatukseen, että nykyaikana olisi suotavaa siirtyä uusiin tapoihin pyörittää yhteiskuntaa. On jotenkin sairasta, että yhteiskunta edellyttää sen jäsenien riskeeraavan itsensä vain työn vuoksi. Työ ei ole itseisarvo. Robotisaatio on nykyaikaa. Kaikenlainen manuaalinen näpertely, joka on ihmiselle kuluttavaa ja vaarallista varsinkin raskaassa teollisuudessa, hoituu kyllä robotiikankin avulla. Kansalaispalkka on ratkaisu. Työtä kyllä riittää halukkaille, vaikka meillä olisi automatisaation rinnalla hoitamassa suuremman osan työstä. Jo kansalaispalkan luonti toisi säästöä hurjasti yhteiskunnalle. Rahaa ei hukkuisi loputtomiin vuosittaisiin hallintohimmeleihin ja työttömyyden vastaiseen työhön, joka on yleensä aika turhaa työtä. Kansalaispalkan luonnilla olisi yhteiskunnalle suuri positiivinen merkitys. Uskallan väittää, että rikollisuus… Lue lisää »

Ei kunnon palkkaa
3 päivää sitten

Ei siitä makseta kunnon palkkaa. Venytetyt työpäivät, epäoikeudenmukainen työaikajärjestely, välinpitämättömyys työntekijää kohtaan, arvostuksen puute ja työpanoksen mitätöinti.

Jore
2 päivää sitten

Nuoret ovat todellakin fiksumpia kuin me buumerit. Tein 42 vuotta todella raskasta työtä suhteellisen matalalla palkalla. Kannattiko rikkoa itsensä ja huonontaa kuulonsa? Olen sitä mieltä, että ei olisi kannattanut.