Helmi-ohjelma lisää monimuotoisuutta – Ympäristöministeri Maria Ohisalo: Luonnonsuojelun rahoitusta voisi edelleen kaksinkertaistaa

58
Ympäristöministeri Maria Ohisalo kertoi tiistaina, mistä Helmi-ohjelmassa on kyse. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salossa maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan Helmi-elinympäristöohjelman verkostoja hoidetaan parhaillaan. Näitä kohteita ovat Hyyppärän harjualue, Lamminlähde, Kiikalan lentokenttä, Saarenjärven ja Vähäjärven kosteikot sekä Somerikon niitty.

Alueiden hoidon on mahdollistanut luonnonsuojelun rahoituksen merkittävä lisä nykyisen hallituskauden aikana. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo vieraili Salossa tiistaina Helmi-ohjelman mediaretkellä.

– Tälle hallituskaudelle luonnonsuojelurahoitus yli kaksinkertaistettiin. Tätä itse asiassa ympäristöjärjestötkin vaativat ennen viime vaaleja, Ohisalo kertoo.

Ohisalon mukaan vapaaehtoinen Metso-luonnonsuojeluohjelma tunnetaan hyvin, mutta nyt uusi Helmi-ohjelma olisi myös tärkeää tunnistaa työkaluna ja että ihmiset lähtisivät siihen mukaan.

– Tämä vaatii aikaa, jotta toiminta lähtee juurtumaan ja toimintatavat sekä rahat saadaan aidosti käyttöön, hän toteaa.

Helmi-ohjelman tarkoituksena on tarttua Suomen luonnon köyhtymisen suurimpiin syihin ja tehdä vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Helmi on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma.

Hallitusohjelmassa luonnonsuojelun rahoitusta on vuositasolla lisätty keskimäärin 100 miljoonaa euroa. Ohisalon mukaan tilanne on parantunut edellisestä, mutta työsarkaa riittää vielä.

– Meillä on nyt aidosti paljon enemmän rahaa käytössä kuin aikaisemmin. Tiedämme kuitenkin, että on vielä paljon maanomistajia, jotka tarjoavat omia alueitaan suojeluun, mutta valtio ei pysty tulemaan vastaan rahallisesti. Resurssit ovat rajalliset, Ohisalo kertoo.

– Ajattelen, että jos Vihreät pääsee seuraaviin hallitusneuvotteluihin, niin meidän tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa luonnonsuojelun rahoitus nykyisestä. Käytännössä puhuttaisiin sitten ehkä 300 miljoonasta eurosta per vuosi, hän pohtii.

Ohisalo sanoo, että ihmiset voivat lisätä luontoalaa myös omin toimin vaikkapa viherkattojen avulla. Samoin kaupungit voivat tehdä oman osuutensa.

– Vantaalla autetaan nyt hyönteisiä myöhäistämällä tienpiennarten niittoa, hän kertoo.

Ohisalon mukaan seuraavan hallituksen olisi tärkeää jatkaa suojelutyötä.

– Mutta sen lisäksi, että todella nähdään poliittinen tavoite, niin myös luonnonsuojelun määrärahoja tulisi ajatella ja se vaatii hallituksen puolueilta yhteistyötä. Meillä on kuudes sukupuuttoaalto käynnissä ja tämä kaikki vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.

Ohisalo painottaa äänestämisen tärkeyttä.

– Uskon, että ihmiset tulevat ajattelemaan äänestysuurnille mennessään sekä ilmaston että Suomen luonnon tilaa. Työtä on vielä tehtävänä, jotta luontokato pystytään pysäyttämään ja Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä viimeisin on kirjattuna uuteen ilmastolakiin, mutta se vaatii myös tulevalta hallitukselta toimia.

Salon Helmi-alueilla toteutetaan hoitotoimenpiteitä

Ensimmäinen retkikohde oli Hyyppärän harjualue, jossa on harvinaisia luonnontilaisia suo- sekä pintavesikokonaisuuksia.

– Alueesta osa on Natura-luonnonsuojelualuetta. Hyyppärä on tärkeä pohjavesivaikutteinen harjumuodostuma. Purot ja uomat laskevat aina Halikonlahteen asti, Metsähallituksen Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Johanna Ruusunen kertoo.

Lamminlähteellä on sähkölinja, jonka alueelta on raivattu puustoa. Ojat on pyritty peittämään kokonaan ja ojalinjat on raivattu metsurityönä.

Puusto olisi Ruususen mukaan hyvä poistaa koska se lisää lähteen lämpenemistä, mutta toisaalta ilmanjohto lähtee paikalta ensi vuonna ja lähteen reuna alkaa sen jälkeen metsittymään ennalleen.

–Työ näyttää aluksi melko rujolta, mutta lahoavat puut tarjoavat todennäköisesti elinympäristöjä esimerkiksi harsosammaleelle, jota täältä jo löytyykin. Hiilihän säilyy parhaiten turpeessa.

Lamminlähteeltä löytyi harsosammalta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Luontopalvelut ovat jo lähteneen ennallistamaan alueita ja Harjualueen vesistöt ovat ensimmäisiä viime vuonna ennallistettuja kohteita. Alueen hoidossa on paljon haasteita.

– Olemme keskittyneet lähteitten tihkupintojen, purojen kunnostamiseen sekä lajiston säilyttämiseen, koska itse suoallas on rikkonainen. Emme voi käsitellä sitä koko alueelta, koska hydrologinen kokonaisuus ei sitä mahdollista.

Metsätalouden Luonnonhoidon asiantuntija Sara Lankinen-Timonen kertoi seuraavaksi Kiikalan lentokentän paahdeympäristöstä. Alueella on noin vuosi sitten tehty kuntan poisto hoitotyönä.

– Kunttaa on kaavittu pois ja näin on saatu paljastettua kivennäismaata. Tällä puuttomalla alueella on tehty kivennäismaan vaikutusta kaivinkonetyönä. Myös kangasajuruohon siirtoistutukset voisivat olla yksi alueen hoitokeino, Lankinen-Timonen sanoo.

– Toivomme, että vaikkapa alueelle tyypilliset kasvilajit kissankäpälä ja kangasajuruoho pääsisivät levittäytymään kivennäismaalle. Samalla kasvien välinen kilpailu vähenee, hän tähdentää.

Kiikalan lentokentällä voi havaita kangasajuruohoa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Lankinen-Timosen mukaan esimerkiksi kanerva ja sianpuolukka leviävät melko nopeasti, täyttävät pohjakerroksen ja kilpailevat paahdelajien kanssa elintilasta. Kivennäismaapinta äärevöittää olosuhteita ja tasaa lämpötilaeroja.

– Siemenet myös tarvitsevat hiekkaista sorapohjaa itääkseen, Lankinen-Timonen lisää.

Seuraavaksi vuorossa olivat Saarenjärven rantakosteikko ja Vähäjärven kosteikko. Ne ovat Suomen riistakeskuksen Sotka-kosteikot -hankkeessa kunnostettuja kohteita. Kosteikot toimivat muun muassa vesilintujen levähdysalueina ja parantavat vesiensuojelua. Sotka-hanke on osa Helmi-ohjelmaa.

Kosteikot on perustettu patoamalla ja vedentasoa säädellään.

– Mitä enemmän lankkuja tässä on, sitä korkeammalle veden pitää nousta, jotta se pääsee siitä yli. Tuossa kivetty leveä tulvauoma toimii katastrofikynnyksenä esimerkiksi ukkossateissa. Vesi pääsee siitä aina kulkemaan, selostaa Riistakeskuksen Sotka-hankkeen projektipäällikkö Mikko Alhainen.

– Heinikossa on noin 15–20 senttimetriä vettä, joka on aivan ihanteellinen paikka vesilinnuille, hän lisää.

58 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Allan
1 kuukausi sitten

Miksiköhän ministeri ei tuo esille, että edelliseen Eem-kauteen verrattuna nyt on ilmasto lämmennyt paljon maltillisemmin? Silloin ilmasto oli näihin aikoihin keskimäärin neljä astetta lämpimämpää kuin nyt.

Oikeastaan en muista, että yksikään ilmastoaktiivinen Suomessa olisi koskaan maininnut julkisesti Eem-kautta tai verrannut tätä nykyistä kautta ja sen luonnollista kehitystä Eem-kauteen ja sen kehitykseen.

Veka
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Miten niin maltillisemmin? Ilmaston keskilämpötila on noussut todella nopeasti ja jatkaa nousuaan. Totta tuo, että Eem-kaudella oli huomattavasti lämpimämpää, ja siitäkin tämä pallo selvisi. Mutta halutaanko me vastaavaa tänne? Olisi aikamoinen katastrofi nykyelolle.

Tuolle lämpenemiselle kun voi tehdä jotain.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Lämpövaihtelu on tapahtunut 100 000 vuoden jaksoissa. Nykylämpeneminen on tapahtunut noin kahdensadan vuoden aikana. Ei pysy floora eikä fauna perässä. Ihmisellä ei niin väliä, kun on luonnolle pelkkä haitta.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

”Nykylämpeneminen on tapahtunut noin kahdensadan vuoden aikana.” Olihan siellä Eem-kaudellakin vaihteluja edestakaisin. Nykykaudellakin on ollut paljon tätäkin lämpimämpiä jaksoja. Nykykaudella on esimerkiksi Islannissa viljelty vehnää laajemminkin. Jos tuijottaa vain sitä 200 tai 300 vuoden periodia, niin saa oikeasta tiedosta väärän päätelmän. Eräät ilmastoaktivistit väittävät, että hiilidioksidi on noussut ihmisten toiminnasta johtuen äkillisesti jo 1700-luvulta lähtien. Kun verrataan nykyjaksoa ja Eem-kautta keskenään niin pitää tietysti katsoa kauden alusta. Nykykausi on alkanut lähteestä riippuen 10 000-12 000 vuotta sitten ja keskilämpötila on vasta nyt tämä, verrattuna Eem-kauteen, joka on kestänyt kokonaisuudessaan lähteestä riippuen 12 000-17 000 vuotta. Olemme siis tämän kauden puolivälissä… Lue lisää »

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Näin on. Siksi meidän pitäisi päästä eroon fossiilisista raaka-aineista.

Vaikkei Ohisalo asiasta vihreille tyypilliseen tapaan maininnutkaan, satojen miljoonien satsaukset luontoon pitää rahoittaa jollain muulla tavalla kuin velanotolla.

Winwin-tilanne olisi lisätä uusiutuvien raaka-aineiden kotimaista tuotantoa. Lintujen ahdinkoa helpotetaan hävittämällä supikoirat ja minkit. Talousmetsien luontoarvoja parannetaan suosimalla mäntyä ja koivua. Se edellyttää hirvieläinkantojen merkittävää leikkausta. Vaan eipä näy tällaisia asioita päättäjien esityksissä.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Siksi meidän pitäisi päästä eroon fossiilisista raaka-aineista.”

Lisäksi meidän tulee päästä eroon kalliiden harvinaisten mineraalien käytöstä akkuteollisuuteen.

Oikea suuntaus on satsata akkuteknologiaan joka nojaa yleisiin halpoihin mineraaleihin ja uusiutuvaan hiileen.

Tästäkään Ohisalo ei vihreiden tyypilliseen tapaan pukahda mitään eikä tee lakiesityksiä eikä esitä vaatimuksia kansallisella ja EU tasolla.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Fossiiliset on tietysti ongelman keskipisteessä, mutta yhtä lailla muistakin uusiutumattomista pitää pyrkiä eroon. Liittyyhän mm. teräksen ja betonin valmistukseen suuri energiankulutus, joka tavalla tai toisella kuormittaa ympäristöä. Lisäksi viime vuosina on realisoitunut poliittiset ongelmat, joita riippuvuus harvoista valtioista aiheuttaa.

Nyt täytyykin luoda edellytykset uusiutuvien tuotannolle, jotta uusiutumattomista päästään eroon ja saadaan maksettua muista nimikkeistä koituvat kustannukset.

Vihreiden suojeluhankkeissa valitettavasti ei näitä seikkoja huomioida millään tavalla. Uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoakin pitäisi supistaa. Toivottavasti ennen vaaleja joku osaa tämän yhtälön taustalla olevan ajatuksen minulle selittää.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Olen samaa mieltä kanssasi. Siksi esimerkiksi vastustan tunninjuna-hanketta kun siihen tarvitaan rutkasti terästä ja betonia. Tuskin siinä käytetään fossiilivapaata terästä, kun hinta paisuu entistä suuremmaksi.

Mä vaan
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Jos edes kaupungin ns, joutomaille istutettais jotain. Iloisempi silmille ja linnuille.

Loppujen lopuksi jos alueille keksittäisiin käyttöä, kasvaneen puuston voi parturoida ja ajaa vaiks kaukolämmön kattilaan.

Halikonlahden sinilevä
1 kuukausi sitten

Oiva vierailukohde ministeriölle olisi myös parhaillaan sinilevästä uimakelvottomaksi mennyt Halikonlahti. Milloin ravinnevalumien päätyminen pelloilta mereen saadaan aisoihin, tai edes aloitetaan konkreettiset toimet sen eteen?

Lomittaja
1 kuukausi sitten

Milloin ravinnevalumien päätyminen pelloilta mereen saadaan aisoihin, tai edes aloitetaan konkreettiset toimet sen eteen?”

Ajat sitten. Nykyään on sellainen tilanne Lounais-Suomen alueella, että fosforia on liian vähän maaperänäytteiden mukaan.

Kasvitaudit lisääntyvät kun kasvin vastustuskyky alenee ja tauteja sitten pitää torjua enemmän kasvinsuojeluaineilla.

Lisäksi tuotantoeläimillä on havaittu fosforin vähäisyyttä rehuissa, mikä puolestaan lisää niiden sairastuvuutta kun vastustuskyky alenee.

Rehuihin on jouduttu monin paikoin lisäämään entistä enemmän fosforikivennäisiä, jotta eläimet pysyvät terveempinä.

Luomussa ongelmat ovat vielä pahemmat, kun sitä fosforia ei saa lisätä kiertoon sitäkään vertaa kuin tavallisen tuotannon tiloilla.

Kyllä ne ravinnevalumat tulevat muualta kuin pelloilta.

Mä vaan
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Jep. Kaupunki voisi tukea ns roskakalojen poistoa alueelta. Onkijat olisivat iloisesti rannoilla, jos särkikaloista saisivat saman kilohinnan kuin viralliset roskakalojen poistajat.

Jos kaloille ei muuta käyttöä olisi, niin ehkä LSJH huolisi ne biokaasun raaka-aineeksi.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

No mistä ne tulee?

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

No mistä ne tulee?”

En ota siihen kantaa.

Se pitää mitata ja tutkia maaperänäyttein ja vesi näyttein, niin ei tarvitse mutuilla.

Ravinteita tutkitaan jo lakisääteisesti maanäyttein.

Lisäksi eri toimijat vaativat laatujärjestelmissään, ns välinäytteitä täydentämään lakisääteisiä näytteitä.

Nurmirehusta otetaan vielä näiden lisäksi säännölliset laatu ja hivenaine näytteet.

Eli ne tiedot eivät ole mutuilua vaan tutkittua tietoa.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

60 % itämeren fosforikuormituksesta tulee maanviljelystä. Selitä sittem miksi kipsiä levitetään pellolle? Jos on sateinen kesä, alenee fosfaatin pitoisuus rehussa. Asia ei ole niin yksioikoinen kuin esität, rehun fosforimäärään vaikuttaa monet asiat ja se on monen tekijän summa.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Höpö höpö. Nyt kyllä mutuilet. Esitä tuoretta tutkittua tietoa ja ilmoita kuinka moneen näytteeseen tutkimus perustuu. Ne kipsilevitykset perustuvat vanhentuneeseen tietoon. Se vanhentunut tieto puolestaan on perustunut suurimmaksi osaksi pieneen tutkimus otantaan, ja loput on arvailua. Jotta EU-rahoitus on ylipäätään tullut mahdolliseksi uudelle hankkeelle, on sen saaminen laitettu vireille jo ainakin 10 vuotta sitten. Sitä ennen on tehty kipsilevitysten toimivuuden selvittämistä kansallisen rahoituksen turvin riittävän pitkän ajan kuluessa ja riittävän kattavin näyttein suhteellisen pienillä alueilla. Ei se EU-rahoitus toteudu sillä tavalla, että kilautetaan puhelimella komissioon, että keksittiin tämmöinen juttu, saadaanko rahoitusta. Suurissa tutkimusotannoissa puhutaan kymmenistätuhansista näytteistä, eikä sieltä täältä otetuista… Lue lisää »

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Viljelijät ovat vuosia valittaneet, että vesistötutkijat eivät viitsi ottaa näytteitä edes peltojen salaoja putkien päästä. Niitä ei kuulemma voi ottaa rahoitus ja resurssipulasta johtuen. Näytteitä otetaan sieltä täältä ja saadut tulokset jyvitetään, kuten ennekin arviolla. Jyvityksen mukaan peltoviljely ja metsätalous saavat tulokset samoin periaattein kuin ennenkin.
Kumpi tekee rehellisempää tiedettä maanviljelijä, jonka tulokset perustuvat pelloilta otettuihin maanäytteisiin, vai tutkija, joka ei edes ota näytteitä peltojen salaojien päistä? Entä kuinka rehellistä ja oikeaa tiedettä ympäristö tutkijat tekevät?

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Minusta on erikoista, että väität kuormituksen tulevan jostain muualta kuin pelloilta, vaikka sinulla ei ole tietoa tutkimusmenetelmistä, joilla käsitys peltojen kuormitusvaikutuksesta on muodostettu.

Mihin perustuu tieto, että kuormitus tulee jostain muualta kuin pelloilta? Eihän se, että nimeät sinulle epäselviä asioita tutkimuksissa, ole osoitus siitä, että vallitseva käsitys olisi virheellinen.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

”Mihin perustuu tieto, että kuormitus tulee jostain muualta kuin pelloilta?” Siihen, että sitä ravinnekuormitusta ja valumaa pelloilta ei ole mitattu esimerkiksi vedestä, joka tulee pellolta salaojaputkia pitkin riittävän kattavalla näyteaineistolla. Se ei siis ole mitattua faktaa. Se perustuu myös siihen, että mitattujen ja analysoitujen maaperänäytteiden perusteella fosforia on jo liian vähän pelloilla.

Maaperänäytteissä ei analysoida kasveja vaan maaperää. Ne ovat kuitenkin mitattua ja analysoitua tietoa, mihin ei esimerkiksi väitetty sade vaikuta laimentavasti. Jos maaperänäyttein on todettu, että fosforia on liian vähän, niin miten voidaan väittää, että pellon ravinnevaluma on edelleen 70 tai 60 prosenttia kaikista valumapäästöistä?

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Jos fosforia on pelloilla liian vähän, maallikko voisi ajatella fosforin huuhtoutuneen mereen.

Toistan sen minkä sanoin aikaisemminkin, eli jos tutkimusmenetelmät herättävät kysymyksiä, se ei ole osoitus siitä, että ravinteiden huuhtoutumista ei tapahtuisi.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

”Se ei ole osoitus siitä, että ravinteiden huuhtoutumista ei tapahtuisi.” Onko joku kommentoija väittänyt, että ravinteita ei huuhtoutuisi ollenkaan? Toisaalta MDI väittää, että ravinteita huuhtoutuisi yhä 70 prosenttia.

Minun nähdäkseni Lomittaja selvästi kertoi, että ravinnehuuhtoutumien tiedot perustuvat vanhentuneeseen tietoon. Mistä tiedät, ettei peltojen ravinnekuormitus ole pudonnut 50 prosenttia ja metsän osuus noussut 40 prosenttia, kun mittaustapa on virheellinen? Metsiähän on tänäkin vuonna lannoitettu helikopterilannoituksin.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Ei ole kukaan väittänyt, ettei ollenkaan huuhtoutuisi. Mutta kun täällä tiedetään tulos vääräksi, kai nyt joku käsitys todellisesta tilasta on? Eihän muuten tulosta vääräksikään voi sanoa.

Minä en tiedä oikeita lukuja. Olen vain kysellyt niitä teiltä, jotka väitätte asiaa paremmin tuntevan.

Metsien lannoitusmäärät ovat pari prosenttia peltojen pinta-alasta. Lisäksi lannoitettavat metsät ovat varttuneita kasvatusmetsiä, joita ei muokata kuten peltoja. Suuri osa metsistä on myös ojittamattomia, joten tuskin saa metsien lannoituksesta samaan suuruusluokkaan kuuluvaa kuormitusta.

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Allanille, kysyit ”miten voidaan väittää, että pellon ravinnevaluma on edelleen 70 tai 60 prosenttia kaikista valumapäästöistä?” No vaikka siten, että kun ennen tuli kuvitteelliset 100 kiloa, josta maataloudesta 70 kiloa. Nyt tulee vaikka 50 kiloa, josta maataloudesta 35 kiloa. Laske itse prosentit.

Ja sitä salaojaputken päätä ei löydy kaikilta pelloilta eikä varsinkaan muualta, eli pitää olla yhtenäinen näytteenottotapa kaikkiin maastoihin.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Laskutapasi mukaan muut kuin maatalous hyötyisivät jyvityksestä, vaikka muut kuin maatalous eivät ole vähentäneet päästöjään. Pitää siis osoittaa mittauksilla, että muut ovat vähentäneet päästöjään, jos suhdeluku olisi väittämäsi mukainen. Maataloudesta on osoitettu esimerkiksi maaperänäytteillä, että he ovat oikeasti vähentäneet ravinteita pelloilta.

Jos esimerkkilaskelmasi mukaan kokonaispäästöt ovat puolittuneet, eikä ole mitattu muilta tahoilta päästöjen vähennystä, niin jyvitetty suhdeluku pitää korjata sen tahon hyväksi, jolta vähennystä on pystytty näytemittauksin osoittamaan. Oikea osuus maataloudelle olisi 20-25 kiloa, eikä 35 kiloa kuten väität.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

”Kaikilta pelloilta eikä varsinkaan muualta, eli pitää olla yhtenäinen näytteenottotapa kaikkiin maastoihin.” Eihän niitä näytteitä tarvitse ottaa joka pellolta. Niitä pitää olla otettuna kuitenkin kattavasti tuhansia näytteitä juuri salaojaputkien valumavesistä niiden muiden yhtenäisten näytteenottotapojen näytteiden lisäksi, jotta voidaan mittauksin osoittaa nykyisen näytteen ottotavan ja jyvityksen tiedot oikeiksi tai vääriksi.

Salaojaputken päästä otettu näyte kertoo sen, kuinka paljon todellisuudessa sieltä pelloilta niitä ravinteita liukenee veteen. Jotta jyvitys olisi oikea, niin salaojaputken päistä otettujen näytteiden pitäisi olla huomattavasti ravinnepitoisempia kuin muut näytteet. Jos näin ei ole, niin jyvityksen mukaista maatalouden osuutta pitää korjata.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Ympäristö piste fi sivustolla ilmoitetaan näin: ”Suomen jokien fosforivirtaama Itämereen on hieman vähentynyt 1990-luvulta lähtien, mutta koska vuosittaiset vaihtelut ovat suuria, vähenemän suuruuden tarkka arviointi on vaikeaa.” Sitä ravinteiden valumista arvioidaan, ei mitata. Merellä on kyllä automaattisia mittausasemia, mutta ne eivät kerro onko fosfori kuorma peräisin pelloilta, metsästä, kuntien ja valtion omistamilta joutomailta tai taajamavalumista. Se ei myöskään kerro onko jo aiemmin mereen liuennut ja merenpohjaan varastoitunut fosfori liuennut uudelleen mitattuun näytteeseen. Vasta nyt on alettu ympäristösivuilla kertomaan, että taajamavalumat heikentävät veden laatua. Edelleenkään siellä ei kerrota, että taajamavalumien mukana veteen huuhtoutuu ravinteita. Niitähän ei mitata eikä säännellä mitenkään, joten… Lue lisää »

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Kerroin, että valumavesinäytteitä ei ole otettu pellon salaojaputkista, joten ravinnearvioita ei ole mitattu. Maaperänäytteet perustuvat mitattuun ja analysoituun tulokseen.

Miten se valumaosuus on edelleen 60-70 prosenttia, kun fosforia on vähemmän maaperässä kuin valumaraporttien mukaan on pelloille osoitettu?

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Sano sinä, kun väität tulosta virheelliseksi.

Nyt tosin menevät kuormituksen määrä ja osuus sekaisin. Nehän eivät ole toisistaan riippuvaisia.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Kuten jo aiemmin sanoin, en ota kantaa siihen. Kuinka paljon metsänkasvattajat otattavat maaperänäytteitä?

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Eivät ota ainakaan tällaista analyysiä varten, joten tietoa metsän kuormituksen muutoksista ei ole?

Eläkeläislomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Tekivät viljelijät mitä vaan, niin peltojen valumaosuus säilyy 60-70 prosentissa. Niinkö?

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Lomittajalle tiedoksi, että Suomen fosforipäästöistä Itämereen tulee yli 70 % maataloudesta. Lähteenä luvulle on Maaseudun Tulevaisuus -lehti, kuukkeloimalla löytyy.

Halikonlahdella ulottuvat lukuisat pellot kaislikon reunaan ilman mitään suojavyöhykkeitä.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Ammatin vuoksi seuraan kyllä Maaseudun tulevaisuutta. Siellä myös kerrotaan paljon muuta. Sieltä selviää myös se että pelkästään kipsin levityksen hyötyjen selvittämiseen on kulunut 10 vuotta aikaa. Sitä siellä ei kuitenkaan kerrota kuinka kattavaan näytteiden ottoon se esittämäsi artikkelin tutkimus perustuu. Esimerkiksi paljon käytetty käkkyrä maatalouden fosforikuormasta on peräisin vuosien 2008- 2012 tiedoista. Kyseinen käkkyrä on yhä ympäristötiedon sivuilla ja sitä siteerataan laajasti, mutta niin, että tietojen ajankohtaa ei kerrota. ”Halikonlahdella ulottuvat lukuisat pellot kaislikon reunaan ilman mitään suojavyöhykkeitä.” Erotatko edes mikä on suojavyöhyke kun moista väität? Suojavyöhykkeet ovat olleet pakollisia iät ja ajat kaikille, jotka hakevat jotain ympäristötukea. Lounais-Suomessa oli… Lue lisää »

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Kun tulos ei miellytä omaa mutua, niin tutkimusmenetelmä väärä? Tuossa parin kilometrin päässä on esim. pelto, johon korkealla vedellä nousee merivesi, niin ja se kynnetään sekä kylvetään kaislikkoa myöten. Koneiden kääntösädettä on tähän turha sotkea, tai kipsiä.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Kun tyhmä lomittaja arvostelee korkeastikoulutettujen tutkimusmenetelmiä, niin onhan sitä lomittajaa pakko kormuuttaa kuuklaamalla maaseudusta joku artikkeli. Kun se on lomittaja niin sen on pakko olla vähintään tyhmä.
Tähän asenteeseen lomittajat törmäävät jatkuvasti myös viljelijöiden osalta. Jos kerran selvästi sinun mielestäsi rikotaan pykäliä, niin tee kantelu ely-keskukselle, niin saadaan sekin asia järjestykseen.
Kyseisen pellon omistaja ehkä ottaa tietoisen riskin tai ei hae ympäristötukea. Toinen mitä viljelijät ovat tutkimuksissa arvostelleet on, että näytteenottohetken tilanne ainoastaan näkyy niissä tuloksissa.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Kymmenen vuoden aikana sitä ympäristötukea on jaettu noin kaksi miljardia. Se ei ole korvamerkitty, joten sen rahan jakaminen ei hirveästi näy saaristomeren tilassa. Tuolla rahalla pitäisi jo muutama metri saada suojavyöhykettä.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Kerroin jo, että ympäristötukien hakijoilla ovat suojavyöhykkeet olleet pakollisia. Suojavyöhykkeitä myös valvotaan. Paikalliset kunnalliset valvojat valvovat. EU-tarkastajat valvovat. Lisäksi valvontaa suoritetaan helikoptereilla ja EU:n toimesta satelliittikuvauksella.

Jos niitä tukia ei haeta, niin suojavyöhykkeet eivät ole pakollisia.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Pukki kaalimaan vartijana. Eli sitä fosforia liukenee sen takia, kun jotkut maanviljelijät sanojesi mukaan eivät pidä suojavyöhykkeitä ilman rahallista korvausta.

Ihan tavalliset ihmisethän pistävät roskat kotonaan roskikseen ilman EU:n tukia. Maalaisjärjellä ajateltuna kannattaisi viljelijöiden tehdä samoin. Ei taitaisi olla montaa maatilaa ilman EU-tukia, vai? Pitäisi kai siihen tukipottiin nähden tehdä jotakin luonnon ja vesistöjen eteen.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

”Eli sitä fosforia liukenee sen takia, kun jotkut maanviljelijät sanojesi mukaan eivät pidä suojavyöhykkeitä ilman rahallista korvausta.” Niin en tiedä tekevätkö jotkut viljelijät niin, että ei haeta tukia ja ei pidetä suojavyöhykkeitä. Havainto suojavyöhykkeen puutteesta oli MDI:n, ei minun. En kuulu suojavyöhykkeitä valvovaan organisaatioon, joten en ota siihen enempää kantaa. Kerron vain, että ne suojavyöhykkeet eivät ole pakollisia, jos ei hae ympäristötukia. Tukien hakijoille ne kuitenkin ovat pakollisia ja niitä valvotaan. On siis aika riski vastaanottaa tukia ja kärähtää valvonnassa suojavyöhykkeiden laiminlyönneistä. Yleensä ne tukikaudet eivät ole yksivuotisia. Esimerkiksi jos viiden vuoden mittaisella tukikaudella kärähtää valvonnassa viimeisenä vuonna suojavyöhykkeiden laiminlyönnistä,… Lue lisää »

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Pukki kaalimaan vartijana”

Mitä tarkoitat sanonnallasi?

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Korkeasti koulutetun oikeudella tietysti vähättelet muita ja heidän tietojaan ja mielipiteitä. Olet peräti nähnyt, että yhdellä pellolla ei ole suojavyöhykkeitä, etkä edes tiedä onko tila hakenut ympäristötukea.

Tämän tietämättömyyden pohjalta julistat, että kaikki viljelijät viljelevät ilman suojavyöhykkeitä.

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Allanille ja lomittajalle, että ei minua kiinnosta onko viljelijä hakenut ympäristötukea, mutta se kiinnostaa miksi rantani näyttää pinaattikeitolta. Ja sitä ”yhtä peltoa” on tuossa vieressä parikolme kilometriä, kauemmas en ole lähtenyt katsomaan.

Ja kuten kirjoitin niin maatalous tuottaa 70% fosforipäästöistä, pitäisikö siihen puuttua pakkotoimin kuten mummon mökin puuceehen?

Pertti
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Aika erikoinen mielipide, jossa halutaan yleistää ja muuttaa osin MDI:n kirjoitusta. Tämä on hyvin asenteellinen kannanotto ongelmaan, mitä nimimerkki Allan haluaa vähätellä.

MDI on aivan oikeassa. Syyttely kohdistetaan aina yksinäiseen ihmiseen, jolla ei ole turvaverkkoa tai järjestöä, joka ajaa hänen etuaan. Saadaan ongelma joidenkin mielestä pois, kun saadaan jostain syyllinen, vaikka näin ei olekaan.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Onko Pertti tai MDI kokenut turvattomuutta?

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Miten tämä liittyy fosforipäästöihin? Pikemminkin tunnen -piip- siitä, että asiaan ei puututa pakkotoimin. 50 vuotta sitten kaislikkoa ei ollut Halikonlahdella puoliakaan siitä mitä tänään, eikä muuten ollut sinilevääkään.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Pertin kommentista ei selvinnyt, miten hänen kommenttinsa liittyy fosforipäästöihin.

Siitä nyt jäi sellainen mielikuva, että Pertti ja sinä koette turvattomuutta ja tarvitsette suojaverkkoja.

Siksi tein Pertille tarkentavan kysymyksen.

Pertin kommentissa kirjoitettiin myös jostain järjestöstä, jonka pitäisi virke- ja lauserakenteen mukaan ilmeisesti ajaa sinun etuasi.

Pertin kommentti ei oikein avautunut.

Minunkin mielestäni suojavyöhykkeet pitäisi tulla pakollisiksi, myös niille, jotka eivät hae ympäristötukea.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Pikemminkin tunnen -piip- siitä, että asiaan ei puututa pakkotoimin. ”

Osa maatalousyrittäjistä haluaisi ranta-alueille vielä nykyistäkin suurempia suojavyöhykkeitä.

Tämä ei ole kuitenkaan valitettavasti poliittisten päättäjien tahto.

Suojavyöhykkeiden pakollisuus haluttaisiin ulottaa myös niihin viljelijöihin, jotka eivät hae ympäristötukia.

Vapaaehtoisiin suojavyöhykkeiden suurentamisiin ei taas haluta lähteä, koska on epäselvää, tuleeko jälleen tukimenetyksiä, liian suurista suojavyöhykkeistä.

Lomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

50 vuotta sitten kaislikkoa ei ollut Halikonlahdella puoliakaan siitä mitä tänään, eikä muuten ollut sinilevääkään.”

Ymmärrän tuon kokemuksesi.

Yksi huomattava ero 50 vuoden takaiseen ja nykyiseen maatalouteen verrattuna on, että tuotantoeläintiloja on vähemmän.

50 vuotta sitten jokivarsia ja ranta-alueita laidunnettiin tehokkaammin ja monet peltojen ojanpientareetkin niitettiin ja heinät kerättiin pois rehuiksi.

Nykyään ei joka vuosi saa suojavyöhykkeiltä korjata kasviainesta pois, vaan ne niitetään ja jätetään muuttumaan ravinteiksi.

Jokivarsia ei juurikaan niitetä ja laidunnus on vähäistä.

Kaikki se kasviaines jää joka vuosi rehevöittämään rantoja.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

Jos tuo sinun teoriasi pitäisi paikkansa, olisi Itämeri kasvanut jo umpeen. Maajussit ovat kuivanneet kaikki joensuiston kosteikot, jotka olivat luonnon suodattimia, sillä ole mitään tekemistä laiduntamisen kanssa.

Rantojen pajukot imevät satakertaisesti ravinteita laidunniittyihin verrattuna. Nythän yritetään palauttaa kosteikkoja imemään pellolta liukenevia ravinteita.

Eläkeläislomittaja
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Jos sinun teoriasi pitäisi paikkansa, niin kaikki rannat olisivat täynnä pajupuskia, ja niitä kannattaisi laittaa kaikki suojavyöhykkeet täyteen.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Lomittaja

90-luvulla oli tietyillä harvinaisten kasvien alueilla laiduntaminen täysin kielletty. Sen aikaiset viisaat ympäristötutkijat olivat sitä mieltä, että laidunnus tuhoaa näiden harvinaisten kasvien elinolosuhteet. Näitä viisaita ympäristötutkijoitahan täälä puolustetaan.

Työskentelin silloin eräällä tilalla, jolla oli paljon laidunnettavia notkoja, ja siellä vanhaemäntä sai opiskeluharjoittelevat tutkijanalut ymmärtämään, että monet harvinaiset kasvit olivat riippuvaisia siitä, että laiduntavat eläimet kuluttavat heinän liikakasvua ja antavat harvinaisille kasveille tilaa kasvuun.

Nyt sitten notkolaidunnusta jo tuetaan, kun ne uudet tutkijantaimet pääsivät päättämään asioista.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Jälkiviisaus on helppoa. Kerro mielummin, mitä tapahtuu 2050-luvulla, jos luulet tietäväsi.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Asian pihvi on, että kyseinen emäntä kyseenalaisti korkeakoulutettujen tutkijoiden opit.

Vihreät ympäristötutkijat onnistuivat omilla arvauksillaan hävittämään monta harvinaista lajia ja lähes hävitti muutaman kymmentä lajia.

Avainasia oli totuttujen kyseenalaistaminen.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Tiedät siis tutkijoiden poliittisen kannankin. Taitaa olla niin, että ilman näitä tutkijoita olisi pistetty kaikki pellon reunat lihoiksi. Suojavyöhykkeitä ei todellakaan ole perustettu emäntien aloitteesta. Kaikki suojelutoimet on tehty rahan voimalla, ei vapaaehtoisesti kuin vasta viime vuosina. Nyt kun nämä vanhat isännät ja emännät ovat eläkkeellä, on alkanut muutos. Nykyajan maanviljelijät ymmärtävät ammattinsa ja leipänsä olevan suoraan kytköksissä luonnon hyvinvointiin ja moninaisuuteen. Vanhoista jääristä pitää päästä eroon, niin päästään samalla myös asenteista, jotka perustuvat vain luonnon riistoon ja hyödyntämiseen.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Lainaus lomittajalta: ”Jokivarsia ei juurikaan niitetä ja laidunnus on vähäistä. Kaikki se kasviaines jää joka vuosi rehevöittämään rantoja.”
Markon mutuilu: ”Jos tuo sinun teoriasi pitäisi paikkansa, olisi Itämeri kasvanut jo umpeen.”
Fakta tämän päivän Salkkarista kertoo rantaniityn niittämisestä näin: ”Niittämisellä saadaan hillittyä vesistön rehevöitymistä.”
Näinhän lomittaja oli kertonut, että ennen tehtiin. 50 vuotta sitten ei pahemmin ollut tukia eli silloin ei tehty rahan voimalla kuten väität: ”kaikki suojelutoimet on tehty rahan voimalla”.
Missä kohdassa väitän, että suojeluvyöhykkeet on perustettu emäntien aloitteesta? Heittelet vai kaikenlaisia trollaavia lohkaisuja. Et kuitenkaan ymmärrä edes kirjoitettua tekstiä. Pyydettäessä, et edes täsmennä ja perustele lohkaisujasi.

Pertti
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

En ole kokenut turvattomuutta. Tyhmyyttä tulee usein vastaan aina jossain.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Hyvä, ettet ole kokenut turvattomuutta.

”Tyhmyyttä tulee usein vastaan aina jossain.” Tuollaiseen ilmiöön minäkin olen kiinnittänyt huomiota. Eikö olekin hassu sattuma?

Keijo K.
1 kuukausi sitten

Ministerin vierailu Kiikalan lentokentän ympäristössä oli kolme päivää myöhässä, ilmastosta huolissaan olevat olivat siellä jo Lauantaina.

En ole varma, olivatko kaikki vihreän linjan edustajia. Olisihan Ohisalo voinut olla silloin heidän tuntojaan kyselemässä.