Hyvinvointityön perinteinen porkkana häviää kunnista – tilalle mahdollisuus tienata terveydellä valtionosuuksia

0
Kuntien onnistumista hyvinvointityössä mitataan muun muassa tarkastelemalla kaatumisten aiheuttamien hoitojaksojen määrää. Kuva: SSS arkisto

Sote-uudistus vaikuttaa monen salolaisyhdistyksen rahoitukseen.

Seniorimessujen taustalla häärivä ja Ilolansaloa pyörittävä Salva ry on yksi järjestökentän toimija, jota Salon kaupunki on tukenut. Noin 27 000 euron vuotuinen tuki on kohdistunut kaikille avoimeen ja maksuttomaan ikäkeskustoimintaan.

Jatkossa osa järjestöistä saa toiminta-avustusta kunnalta ja osa hyvinvointialueelta. Tällä hetkellä ainakin osassa järjestöjä tilanne aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta.

– Käyn joka viikko katsomassa hyvinvointialueen sivuilla, olisiko jotain lisätietoa tullut, sanoo Salva ry:n toiminnanjohtaja Heli Koskela.

Lue myös: Seniorimessujen tähtenä on Lea Laven – messukävijöitä on mietityttänyt jo etukäteen yksi arkinen kysymys

Vaikka vastuu sote-palveluista siirtyy vuoden vaihtuessa pois kunnilta, kuntiin jää lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Sama vastuu on myös uusilla hyvinvointialueilla, joten kuntien ja hyvinvointialueiden pitää sopia työnjaosta. Yksi osa kokonaisuutta on järjestöavustukset, joita Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallitus käsitteli kesäkuisessa kokouksessaan.

Hallitus linjasi, että hyvinvointialueen järjestörahoituksen piiriin kuuluvat lastensuojeluun, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, vammaispalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin kiinteästi kuuluva toiminta sekä potilasjärjestöt, muu sote-palvelutuotantoa turvaava toiminta ja aluepelastuslaitoksen myöntämät avustukset.

Kuntien vastuulle on jäämässä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriyhdistysten avustaminen.

– Ei ole tarkoitus, että kuntien avustustoiminta vähenisi yhtään enempää kuin sen osan, joka siirtyy hyvinvointialueelle, sanoo Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta, joka työskentelee myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hankejohtajana Yhdyspinnat-kokonaisuudessa.

Kuntien onnistumista hyvinvointityössä mitataan myös koululaisten terveydellä. Kuva: SSS arkisto/Minna Määttänen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on itsessään tärkeää mutta myös kustannustehokasta, jos ennaltaehkäisevillä toimilla pystytään vähentämään korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Palvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta tämä on suorastaan välttämätöntä.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pitää saada lisää painoarvoa, sanoo Pahta.

Kun kunnissa on rahoitettu esimerkiksi järjestöjen jumpparyhmiä, on ajateltu rahan tulevan takaisin säästöinä terveyskeskuksessa. Sote-uudistuksen myötä tällainen porkkana häviää, kun sote-palveluiden rahoitus on kuntien sijaan hyvinvointialueilla.

Jotta kunnat voisivat jatkossakin hyötyä rahallisesti hyvin tehdystä ennaltaehkäisevästä työstä, kuntarahoituksessa otetaan ensi vuonna käyttöön ns. hyte-kerroin.

Hyvällä hyte-kertoimella kunta voi tienata lisää valtionosuuksia. Hyte-kertoimessa on kaikkiaan 20 indikaattoria. Mittareina toimivat esimerkiksi kaatumishoitojaksojen määrä, koululaisten ylipaino ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus.

Anneli Pahta uskoo, että kuntien toiminnan tarkastelu ja vertailu tekee kuntien hyvinvointityön entistä näkyvämmäksi ja saa myös kuntien asukkaat pohtimaan uudella tavalla oman kuntansa palvelutasoa.

– Uskon, että kunnille tulee tästä positiivista kisailua. Ei varmaankaan yksikään kunta halua olla vertailussa hännillä, Pahta sanoo.

– Hyvinvoivat asukkaat myös vahvistavat kunnan elinvoimaa.