Janne Väistö tutkii kieltä ja historiaa – tutkija lähti mukaan politiikkaan ymmärtääkseen sitä paremmin

1
Janne Väistö toivoo Salon kaupungin päättäjien löytävän yhteisen tilannekuvan. – Sen tavoittelu alkaa tahtotilasta, mutta eiköhän jokainen tahdo tehdä realismiin perustuvia päätöksiä. En usko, että millään Salon puolueella on mitään sitä vastaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Åbo Akademissa tutkijana työskentelevää Janne Väistöä on aina kiinnostanut historia ja sen myötä kielipolitiikka, joka nivoutuu tiiviisti yhteiskunnan tapahtumiin. Parhaillaan Väistö tutkii etnonationalismin historiaa Suomessa vuosina 1930–1950. Aihe sisältyy keväällä aloitettuun Etnofin-hankkeeseen.

Kielipolitiikka liittyy niin historiaan kuin nykypäivään. Se limittyy yhteiskunnan eri osa-alueille ja vaikuttaa tapahtumiin.

– Kieli on väline, mutta oma kieli on myös osa identiteettiä ja siksi hyvin tunnepitoinen asia, Väistö huomauttaa.

– Ukrainan sodan taustaltakin löytyy kielipolitiikkaa: venäjän kielestä halutaan eroon. Suomessakin on käyty kielitaisteluja 1850-luvulta asti.

Väistön perhe asui Janne-pojan syntyessä Ruotsin Göteborgissa, jonne vanhemmat olivat suunnanneet töiden perässä.

– Suomalaisia oli paljon töissä Volvon tehtaalla ja telakoilla. Minä olin suomenkielisessä päiväkodissa ja aloitin ensimmäisen luokan suomenkielisessä koulussa, Väistö kertoo.

– Muutimme Kuusjoelle hiihtolomalla, kun olin 7-vuotias. Sen jälkeen olen asunut visusti Salon seudulla lyhyitä Turun ja Amsterdamin koukkauksia lukuun ottamatta.

Väistö aloitti Halikossa lukion, mutta siirtyi sieltä vuoden päästä Salon kauppaoppilaitokseen. Valmistuttuaan merkonomiksi hän meni armeijaan, ja työskenteli sitten kymmenen vuotta kaupan alalla: Keskossa, Osuuskaupassa ja Nesteellä.

Vähän yli kolmekymppisenä Väistö totesi haluavansa opiskella lisää, ja alkoi suorittaa yhteiskuntahistorian opintoja avoimessa yliopistossa.

– Avoimen pisteillä pääsin Turun yliopistoon lukemaan poliittista historiaa. Gradun tein pakkoruotsikeskustelusta.

Väistö siirtyi valtiotieteiden maisterina Åbo Akademiin tutkijaksi ja on jatkanut siellä erilaisissa tutkimushankkeissa. Vuonna 2017 hän väitteli tohtoriksi pakkoruotsin tulosta peruskouluun.

Janne Väistö liittyi kokoomukseen vuonna 2011 ja lähti parin vuoden päästä mukaan järjestötyöhön. Ensimmäisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 hänelle irtosi Salon varavaltuutetun paikka ja jäsenyys opetuslautakunnasta.

– Poliittista historiaa lukeneena totesin, että vaikka lukisin vielä sata kirjaa lisää, en ymmärrä, mitä politiikka on, ellen mene itse mukaan.

Väistö toteaa, että politiikkaan liittyy paljon muutakin kuin mitä historiankirjoihin on kirjattu: tunnetta, epäloogisuutta ja selkään puukottamista. Hän muistuttaa kauppa- ja teollisuusministerinäkin toimineen edesmenneen valtiotieteilijän Jan-Magnus Janssonin (r.) sanoista:

– Valtiotieteilijä, joka ei ole ollut mukana politiikassa on kuin kirurgi, joka ei ole leikannut.

Väistö sanoo, että Salon kaupunginvaltuuston henki on hyvä.

– Tällä valtuustokaudella en näe suuria jännitteitä, mutta mitään vaikeita päätöksiä ei toki ole jouduttu tekemäänkään.

Väistö toivoo valtuuston kuitenkin siirtyvän Klippula- ja lihapullakeskusteluista suurempiin asioihin.

– Mitä pienemmästä summasta on kyse, sitä enemmän päättäjät siitä tappelevat. Pienet asiat ovat lähellä ja tunteet vaikuttavat. Se on inhimillistä, mutta yhteisen tilannekuvan löytäminen olisi avain suurempaan tulevaisuuteen, hän korostaa.

Väistö painottaa, ettei halua Salon kaupungin strategiaan kirjattavan pelkkiä toivelauseita.

– Jokainen kunta tavoittelee esimerkiksi väkiluvun kasvua, mutta totuus on, että syntyvyys laskee ja väki vähenee. Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, Väistö siteeraa vuosien 1946–1956 presidenttiä Juho Kusti Paasikiveä (kok.).

– Päätöksenteko ei ole sen kummempaa. Ei suuri pörssiyhtiökään rakenna uutta sellutehdasta ennen kuin se on laskenut kaikki Suomen puut ja tehtaan tuottomahdollisuudet. Toiveajattelulla ei rakenneta tulevaisuutta.

Tulevaisuuden suurista päätöksistä Väistö nostaa esille hyvinvointialueuudistuksen, joka johtaa myös kaupungin organisaatiouudistukseen, jolla on kiire. Hän toivoo uudistuksen johtavan siihen, että kuntakentästä tulee elinvoiman tuottaja.

– Uudistus on ylhäältä annettu, ja siihen on pakko reagoida. Voimme alkaa hymyssä suin tehdä ratkaisuja, sillä emme joudu tekemään paikallisesti niin vaikeita päätöksiä kuin esimerkiksi kuntaliitoksen aikaan.

Huomenna 50 vuotta täyttävä Janne Väistö painottaa perheen ja ystävien merkitystä, ja kehuu vaimonsa ruoanlaittotaitoa:

– Parasta arjessa ja elämässä on istua pitkään ruokapöydässä ja puhua kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Väistö asuu varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevän vaimonsa kanssa Lukkarinmäessä. Vastikään teologian maisteriksi valmistunut 26-vuotias poika asuu Helsingissä.

Janne Väistö juhlii syntymäpäiväänsä Salon torilla keskiviikkona 24. elokuuta kello 14–17 Torikaffessa, jonne kaikki ovat tervetulleita munkkikahveille.


50 VUOTTA
Janne Väistö

  • Syntyi Göteborgissa 24.8.1972. Kasvoi Kuusjoella, jonne perhe muutti vuonna 1980.
  • Salon kaupunginvaltuutettu (kok.) ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on myös Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu.
  • Filosofian tohtori työskentelee tutkijana ja sivutoimisena yrittäjänä.
  • Asuu vaimonsa kanssa omakotitalossa Lukkarinmäessä. Pariskunnan aikuinen poika asuu Helsingissä.
  • Harrastaa lukemista ja mökkielämää Houtskarissa rennosti ja renttuillen.
  • Miehen lempikirja on Veikko Huovisen Lampaansyöjät ja lempielokuva sen filmatisointi.
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Putolan pysäkiltä
3 kuukautta sitten

Veikko Huovisen ja Lampaansyöjien ihaileminen ei ole paha.