Jätehuollon päästöt ovat vähentyneet Lounais-Suomessa

0
Lounavoiman Korvenmäen ekovoimalaitos on keventänyt LSJH:n hiilijalanjälkeä. Kuva: Lounais-Suomen Jätehuolto

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on selvittänyt omasta toiminnastaan, asumisesta ja kuntien palvelutuotannosta syntyvien jätteiden keräyksestä ja käsittelystä muodostuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää vuosina 2019 ja 2021. Vertailu osoittaa, että yhtiön toiminta-alueella syntyneiden päästöjen määrä on kahdessa vuodessa pienentynyt viidellä prosentilla, yhtiö tiedottaa.

LSJH vastaa jätehuollosta 18 lounaissuomalaisessa kunnassa. Viime vuonna päästöjä muodostui 92 357 t CO2 ekv. (tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, CO2 ekv. sisältää hiilidioksidin ohella myös muita kasvihuonekaasuja), mikä vastaa noin 9 000 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Eniten päästöjä kertyi kaatopaikoilta (43 %) ja polttokelpoisen jätteen käsittelystä (35 %).

Päästöhyvityksiä LSJH ja toiminta-alueen asukkaat saavuttivat jätehuollossa 68 666 t CO2 ekv., joten nettohiilijalanjäljeksi muodostui 23 692 t CO2 ekv. Luku vastaa noin 2 300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä. Tärkein päästöhyvityksen lähde olivat polttokelpoisesta jätteestä tuotetut sähkö ja lämpö.

– Hiilijalanjäljen kevenemistä ovat edistäneet eniten polttokelpoiselle jätteelle toteutettu paikallinen käsittelyratkaisu, Lounavoima Oy:n Korvenmäen ekovoimalaitos, sekä siten saavutettu päästöjen väheneminen siirtokuljetuksissa. Myös pienentyneellä jätemäärällä on ollut myönteinen vaikutus. Lisäksi LSJH:n järjestämässä polttokelpoisen jätteen keräyksessä on siirrytty fossiilisen dieselin lisäksi uusiutuvan dieselin ja biokaasun käyttöön. Positiivista kehitystä edistänyt tekijä on ollut myös siirtyminen omassa toiminnassamme 100-prosenttisesti uusiutuvaan ostosähköön, kertoo erityisasiantuntija Elina Wikström LSJH:sta tiedotteessa.

Kaikkiaan jätteiden keräyksen ja kuljetuksen päästöissä on kahdessa vuodessa saavutettu 17 prosentin lasku. Suuri merkitys ilmastotavoitteen saavuttamiselle on käytöstä poistettujen kaatopaikka-alueiden sulkemisella.

– Niihin menneinä vuosikymmeninä sijoitetut jätteet muodostavat kaatopaikkakaasua, joka on suurelta osin ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää metaania. Tiiviillä pintarakenteilla ja kaasunkeräysjärjestelmillä voidaan hillitä kaatopaikkakaasun kulkeutumista ilmakehään ja tehostaa sen talteenottoa. Toimenpiteet näiden osalta ovat jo alkaneet ja jatkuvat tulevina vuosina, Wikström sanoo.

Jotta LSJH:n toimialueella jätehuollon hiilijalanjälki pienenisi, tarvitaan sekä yhtiön että alueen asukkaiden yhteisiä toimia. Selvityksen perusteella yhtiö on asettanut tavoitteekseen jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen laskemisen 22 prosentilla vuoden 2019 tasosta.

– Omat toimenpiteemme painottuvat kaatopaikkojen pintarakenteisiin ja kaasunkeräysjärjestelmiin, joihin myös lähivuosien investointisuunnitelmissa varaudutaan. Jatkamme myös LSJH:n järjestämissä jätteen keräyksissä vähäpäästöisten ajoneuvojen käytön lisäämistä, Wikström kertoo.

Asukkaat voivat antaa panoksensa pienemmän hiilijalanjäljen tavoitteluun muun muuassa siirtymällä kiinteistökohtaiseen biojätteen erilliskeräykseen tai kompostointiin.

Elina Wikström haluaa kannustaa myös kiinteistöjä huomioimaan jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta syntyvät päästöt.

– Taloyhtiön tai omakotiasukkaan itse järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvat voivat huomioida käytettävät polttoaineet kilpailuttaessaan jätteenkuljetusta. Niiden merkitystä ei kannata aliarvioida, sillä niissä piilee suurin absoluuttinen päästövähennyspotentiaali jätteiden keräyksen ja kuljetuksen osalta, hän muistuttaa.