Kiehkuravesirutosta tuli todellinen riesa Paimiossa – Jos aluehallintovirasto myöntää luvan Ankkalammen tyhjentämiseen, edessä on mahdollisesti satojen tuhansien eurojen projekti

0
Paimion kaupungin ympäristöinsinööri Liisa Kaskiluoto toivoo, etteivät ihmiset tyhjentäisi akvaarioitaan luonnonvesiin. Haitalliseksi vieraslajiksi säädetty kiehkuravesirutto häiritsee Ankkalammen virkistyskäyttöä. Kuva: SSS/Marko Mattila

Kiehkuravesirutto on vallannut Paimion molemmat uimalammet. Sekä Hiekkahelmeen että Ankkalampeen on päätynyt myös akvaariokalana tunnettua aurinkoahventa. Kumpikin vieraslaji on säädetty haitalliseksi koko EU:n alueella.

Suomen ensimmäiset kiehkuravesiruttohavainnot tehtiin Paimiossa jo viime kesänä, mutta kasvi on jatkanut leviämistään. Tänä vuonna haitallisesta vieraslajista on pyritty pääsemään eroon.

Hiekkahelmen maauimala oli elokuussa kahteen otteeseen suljettuna, kun sukeltajat repivät kiehkuravesiruttoa irti pohjasta. Hiekkahelmi on pohjavesialuetta, joten sitä ei ole mahdollista tyhjentää kokonaan.

Ankkalampi olisi, mutta se ei niin vain käykään.

Maaliskuun lopussa Paimion kaupunki haki Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa Ankkalammen tyhjentämiseen ja ruoppaamiseen sekä kemikaalien käyttämiseen lammen kunnostuksessa. Aluehallintovirasto kuulutti asiasta vasta elokuun alussa, joten mahdollisen luvan saaminen kestää vielä kuukausia.

– Avista sanottiin, että lupahakemuksen käsittely kestää noin vuoden, mutta en tiedä, lasketaanko se maaliskuusta vai elokuusta, Paimion kaupungin ympäristöinsinööri Liisa Kaskiluoto sanoo.

Hänen mukaansa ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisen luvan saaminen ei ole itsestäänselvyys.

– Sitä on vaikea sanoa. Lupahakemuksen tekeminen ulkoistettiin konsultille, mutta olen ollut siinä apuna. Toivotaan, että hakemus on niin hyvä, että lupa ainakin joillakin ehdoilla saadaan.

Jos lupa myönnetään, edessä on suuritöinen ja kallis hanke, joka alkaa todennäköisesti vasta vuonna 2024.

Kaskiluodon mukaan projekti on aloitettava kesällä, jolloin kiehkuravesiruttoa poistetaan ensin mekaanisesti käsin. Uimakauden loputtua lammesta poistetaan rakenteet, eli laituri ja ponttonit, minkä jälkeen lampeen asennetaan pumppu.

Kun virtausreitti on tarkistettu, lampi tyhjennetään hiekkasuodattimen läpi pohjoispuolen maastoon. Vesi imeytyy tai lähtee uomaa pitkin kohti Paimionjokea, jonne on lammelta noin 750 metrin matka.

Lammessa olevat kalat sähkökalastetaan. Tyhjennyksen jälkeen lampi ruopataan, ja sieltä poistetaan kaikki kasvinosat juurineen. Välillä pumpataan mahdollisia sadevesiä pois. Kun pohjaan ollaan tyytyväisiä, odotetaan, että lampi täyttyy uudestaan. Kemikaaleja tarvitaan mahdollisesti vain siinä tapauksessa, jos lampi jää todella sameaksi.

– Onhan se ihan valtavan iso projekti. Vaatii asiantuntijuutta ja kilpailutuksia, että saadaan kaikki urakat peräkanaa suoritettua. Muistaakseni kustannukset ovat satoja tuhansia euroja, mutta emme ole tehneet vielä arviota siitä, Kaskiluoto kertoo.

Hänen mukaansa Paimion kaupunki yrittää hakea projektiin avustuksia ja rahoitusmahdollisuuksia, mutta viime kädessä kustannukset kaatuvat kaupungin niskaan, koska ongelman aiheuttaja ei ole tiedossa.

– Emme saa selville, kuka sen on aiheuttanut. Epäily tosiaan on, että sinne on akvaario kipattu. Voisi olla lintukin, mutta koska lähistöltä ei muualta löydy kiehkuravesiruttoa, niin pakosti se on tullut sinne ihmisen toimesta, Kaskiluoto pohtii.

Viime kesänä kiehkuravesiruttoa havaittiin Ankkalammesta vain muutamasta eri kohdasta, mutta nyt se on vallannut melkein koko pohjan. Kuva: SSS/Marko Mattila

Kiehkuravesirutto ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta sen laajat kasvustot aiheuttavat vakavia haittoja vesistöjen ekologialle ja käytölle. Kiehkuravesirutto leviää pienistäkin kasvinpalasista ja voi kulkeutua paikasta toiseen esimerkiksi uimapuvun mukana.

Viime kesänä kiehkuravesirutto peitti Ankkalammen pohjan pinta-alasta noin kahdesta kolmeen prosenttia. Laji on levinnyt räjähdysmäisesti, sillä tällä hetkellä se on vallannut melkein koko lammen pohjan.

Kaupunki saikin tänä kesänä kuntalaisilta useita ilmoituksia jalkoihin kietoutuvasta kiehkuravesirutosta. Kaskiluodon mukaan tilanteeseen pyritään puuttumaan jo lammen tyhjennyslupaa odotellessa.

– Syksyn aikana on jo tarkoitus aloittaa ensiapu, ja vieraslajia poistetaan mekaanisesti käsin niiltä osin kuin kasvi häiritsee uimista, hän kertoo.

Sekä kiehkuravesirutto että aurinkoahven ovat lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Koska molemmat lajit on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Värikäs aurinkoahven on aggressiivinen kala, joka uhkaa vesistön alkuperäistä eliöstöä.

Se paljastui Luonnonvarakeskuksen kolmen vuoden takaisessa selvityksessä yllättävän laajalle levinneeksi, sillä jo tuolloin sitä löydettiin yhdeksän kunnan alueelta Varsinais-Suomesta. Tällä hetkellä löydöksiä on kirjattu vieraslajit.fi-sivuston havaintokarttaan useita kymmeniä eri puolilta Varsinais-Suomea sekä yksittäisiä myös Uudeltamaalta ja Satakunnasta.

– Toivottavasti ihmiset ymmärtäisivät, että luonnonvesiin ei saa laittaa akvaarioita. Tulee kalliiksi, jos joku on ajatellut antaa kaloille ja kasveille uuden elämän, mutta vaikutus onkin luonnolle ihan päinvastainen. Paimion kaupungilla on kuitenkin vain kaksi uimalampea, niin onhan se ikävää, kun lammet joudutaan tämän takia sulkemaan, Kaskiluoto harmittelee.