Ukrainalainen Yevhen Pradchenko päätyi Salossa poikkeuksellisen jännittävään työhaastatteluun – suoritus vakuutti tulevan pomon

16
Yevhen Pradchenko kotiutui Saloon toukokuussa. Parturi-kampaajaksi ja näyttelijäksi kouluttautunut Pradchenko sai työpaikan Salon Headlinelta. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Paljon oli vaakalaudalla, kun ukrainalaista Yevhen Pradchenkoa pyydettiin leikkaamaan mahdollisen työnantajansa hiukset.

Pradchenko oli kokenut parturi ja halusi epätoivoisesti työpaikan Salon Headlinelta. Työ merkitsi paitsi viihtyvyyttä ja oman osaamisensa hyödyntämistä myös taloudellista turvaa juuri Suomeen muuttaneelle.

Operaatio sujui mallikkaasti, ja seuraavana päivänä oli työsopimus taskussa.

25-vuotias Pradchenko saapui Saloon toukokuussa. Hän aloitti heti suomen ja englannin kielikurssit ja pääsi nopeasti oman alan töihinkin.

– Kartoitimme yhteyshenkilön kanssa pian Saloon tultuani, millaisia töitä olen Ukrainassa tehnyt ja mitä olen opiskellut, Pradchenko kertoo.

Yhteyshenkilöllä hän viittaa Kateryna Pinchukiin, joka auttaa Yrityssalossa Ukrainasta sotaa paenneita saamaan töitä alueelta.

Pinchuk kertoo neljänkymmenen ukrainalaisen työllistyneen Saloon. Yrityssalo on ottanut yhteyttä 200 ukrainalaiseen, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

– Kielimuuri on yksi rajoittavimmista tekijöistä työpaikan saamisen suhteen. Harva osaa puhua sujuvaa englantia.

Myös Pradchenko myöntää englannin kielen taidon olevan ukrainalaisille ennemmin poikkeus kuin sääntö.

– Keskitymme koulussa lähinnä mekaanisen kieliopin opetteluun. Todellinen kielitaito jää olemattomaksi.

Pradchenko puhuu melko sujuvasti englantia. Suomen kieltä on hänen mukaansa vaikea oppia.

– Englantiin olen panostanut ja sitä on tullut käytettyä enemmän. Suomen kieli tuntuu haastavalta.

Kateryna Pinchuk auttaa ukrainalaisia työpaikan saamisen lisäksi lupa-asioissa ja verkostojen muodostamisessa. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Pradchenkon perhe jäi Ukrainaan, kun hän itse lähti sotaa pakoon Suomeen. Muu perhe ei aio lähteä Ukrainasta.

– Minun oli helpompi paeta, kun ei ole omaa perhettä tai vastaavia sitoumuksia. Vanhempani ovat asuneet Luhanskissa koko elämänsä, eivätkä koe mahdolliseksi lähteä.

Matka kulki Venäjän kautta Suomeen. Venäjän ja Suomen rajalla Pradchenko kertoo kokeneensa ahdistavia hetkiä.

– Venäjän poliisi oli erittäin epäystävällinen. Tiedusteluissa kului viidettä tuntia, selitin perheeni ammatitkin juurta jaksain. Minun piti myös näyttää heille kaikki sosiaalisen median kanavani.

Kontrasti Suomen poliisiin oli Pradchenkon mukaan hämmästyttävän suuri.

– Suomen poliisi sanoi minulle ensimmäiseksi, ettei sinulla ole enää hätää. Olet nyt turvassa. Nuo sanat merkitsivät sillä hetkellä paljon.

Pradchenko kuljetettiin ensin Helsinkiin, josta hänet lähetettiin Somerolle. Siellä hän ei viihtynyt kauaa.

– Halusin mahdollisimman pian töitä ja aloittaa elämäni rakentamisen Salossa. Somerolta en kuitenkaan työpaikkaa keksinyt.

Yhteisen tutun kautta Pradchenko päätyi ottamaan yhteyttä Pinchukiin.

Yevhen Pradchenko pitää itseään onnekkaana. Hän selvisi Suomeen asti vahingoittumattomana, ja saa nyt tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Ukrainalainen Kateryna Pinchuk on Yrityssalon kautta apuna ja välikätenä sotaa paenneille. Yrityssalo auttaa Boltin ja Edusalon yhteistyöllä kaikissa arjen sujuvuuteen liittyvissä seikoissa, kuten päivittäisissä pankkiasioissa, verokortin saamisessa, kielikurssien järjestämisessä ja harrastusten etsimisessä.

– Tärkeintä on luoda ukrainalaisille verkostoja, jotta he viihtyvät ja tuntevat olonsa kotoisaksi, Pinchuk muotoilee.

Työpaikoista valtaosa on tällä hetkellä kausiluontoisia. Mansikanpoiminta ja maatilatyöt ovat esimerkkejä sellaisista töistä, joihin ei yhteistä kieltä välttämättä vaadita.

Pinchuk odottaa kuitenkin työmarkkinoiden monipuolistumista syksyllä.

– Tavoitteena tietysti on, että ukrainalaiset pääsisivät hyödyntämään omia vahvuusalueitaan ja aiempaa osaamistaan.

Pradchenkokin työskenteli aluksi Salossa muissa kuin parturin tehtävissä. Hän teki linjatyötä paikallisessa tehtaassa.

– Kateryna löysi senkin työn minulle. Meillä oli alusta saakka tavoitteena löytää parturin töitä, mutta niitä ei ollut heti saatavilla.

Pinchuk kertoo saaneensa työnantajilta positiivista palautetta ukrainalaisista työntekijöistä. Myös Pradchenko toteaa ukrainalaisten olevan kovia tekemään töitä.

– Ukrainalaiset eivät halua istuskella paikallaan ja odotella jotakin tapahtuvan. Olemme kovia tekemään töitä.

Moni ukrainalaisista on sopeutunut hyvin Salon seudulle. Pradchenko kertoo saaneensa uusia ystäviä ja uuden harrastuksen.

– Pelaan aktiivisesti lentopalloa. Pääsin joukkueeseen mukaan työkaverin kautta.

Salo Volleyssa kilpaillut lentopalloilija kertoo hämmästelleensä tapahtuman kokoluokkaa.

– Olin aivan ihmeissäni. Meillä ei ole Luhanskissa mitään vastaavaa.

Verkostojen muodostuminen onkin vaikuttanut Pradchenkon viihtyvyyteen. Hän ei aio lähteä lähitulevaisuudessa Salon seudulta.

– Olen tyytyväinen, sillä minulla on täällä kaikki tarvittava lähellä. Jonakin päivänä haluaisin ehkä perustaa oman parturi-kampaamon.

 

Neljä ukrainalaista työllistynyt SSO:lle

Kaupan hyllytystyöt ovat osoittautuneet vaikeiksi kielimuurin vuoksi. Arkistokuva: SSS/Marko Mattila.

Suur-Seudun Osuuskauppa tarjoaa ukrainalaisille töitä Työstä turvaa-hankkeen kautta (SSS 5.5.2022). Töitä olisi tarjolla kymmenessä toimipaikassa SSO:n alueella.

Haasteeksi sekä hakemusten saamisessa että itse työnteossa on muodostunut muun elämän keskeneräisyys ja kielitaidon puute. Kaupan hyllytystyötkin vaativat hieman suomen tai englannin kielen taitoa.

– Hyllyttäminen ja tuotteiden löytäminen voi olla haastavaa, jos omassa kotimaassa on kyrilliset aakkoset käytössä, kertoo SSO:n asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Anu Karppinen.

Karppinen kuitenkin korostaa, että hakemuksia toivotaan ja niihin suhtaudutaan positiivisesti.

– Työhaastatteluissa meillä on venäjän kielen tulkki. Yritämme auttaa työllistymisessä kaikin keinoin.

Neljä ukrainalaista on työllistetty Nummelaan, Lohjalle ja Rikalaan. Hakijoiden määrän odotetaan kasvavan, kun ukrainalaiset pääsevät paremmin asettumaan uuteen kotimaahan.

– Ehkä se tästä vielä kääntyy positiiviseen suuntaan.

16 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Tosi on
4 kuukautta sitten

Kyllä suomen kieli on ehdoton edellytys työmarkkinoilla. Hatunnosto, että on kurssille mennyt. Sitkeää opiskelua vain ja kielen käyttöä. Käytä vain sitkeästi suomea, vaikka vastapuoli vaihtaisi englantiin.

Meitä on täällä kantaväestössä vielä paljon, jotka eivät syystä tai toisesta englantia hallitse.

Marko
4 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Ei se nyt ihan joka alalla ole mikään edellytys. Telakalla on paljon Itä-Euroopasta tulleita, jotka osaavat sanoa moi, ja siinä se. Rakennuksilla taas on paljon jengiä muun muassa Kirgisiasta ja muista entisistä neuvostotasavalloista. He eivät osaa edes englantia, hyvin ovat ukot työnsä tehneet.

Urpo
4 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Noita tosiaan paljon täällä on, mutta tuolla pohjalla ei ole edellytyksiä laillisesti työmaalla toimia.

Marko
4 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Oletko ollut monellakin raksalla, kun luulet tietäväsi? Minä olen, ja kyllä joka ukolla on lailliset työluvat. Veronumerot roikkuvat rinnassa ja telakoille on tullut sama systeemi. Sinulla tuntuu olevan asian ideana olla vaan eri mieltä kuin minä, olet sitten oikeassa tai väärässä.

Urpo
4 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Sen verran asiasta tiedän, että veronumero ei riitä. On paljon muitakin asioita, jotta vaatimukset täyttyvät. Miten raksalla hoidetaan esimerkiksi yleis- ja työvaihekohtainen perehdytys hyväksyttävällä tasolla, kun yhteistä kieltä vastuuhenkilöiden kanssa ei ole.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Jos et ole työelämässä, niin älä murehdi, tuskinpa koskee sinua.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Olen työelämässä, mutta se ei liity tähän. Kyse oli siitä, voiko työskentely järjestyä laillisesti ilman kielitaitoa. Mielestäni ei voi, mutta koska olet eri mieltä ja omaat kokemusta raksalta, varmaan osaat perustella näkemyksesi.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Pyydä perustelut niiltä, jotka ovat järjestelmän luoneet. Pitääkö duunarin perustella syitä, miksi palkataan joku jostakin töihin?

Enkä esitä mitään näkemyksiä omasta päästäni, vaan kerroin kokemuksesta, mitä sinä et voi tehdä.

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Ei minun tarvitse pyytää perusteluita. Tiedän ihan tarkkaan, että järjestelmä on luotu työturvallisuuden parantamista varten. Tällä yhteiskunnalla ei ole varaa onnettomuuksiin tai halua sietää niiden inhimillistä puolta, joten turvallisuutta yritetään parantaa mm. perehdyttämisvaatimuksilla.

Jos kirgiisi ei osaa mitään täällä käytettyä kieltä, myöskään perehdytys ei voi toteutua vaatimusten mukaisella tavalla.

En vaadi duunarilta tai työn tilaajalta selityksiä. Totean vain tilanteen. Vaikuttaa myös siltä, että sinun työkokemuksesi ei täytä nykyajan vaatimuksia, et tunne asiaa, koska olet ollut raksalla ”vain töissä”, tai sitten se on vuosikymmenien takaista todellisuutta.

Se vielä kiinnostaa, mistä tiedät minun kokemukseni aiheesta.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Sinulla ei ole kokemusta, on luettua tietoa, mikä ei paljoa paina. Voithan kertoa sitten oman työsi, kun kerran tiedät, mikä on minun työkokemukseni ja sen olevan jotenkin epäkelpoa.

Miten minulla voi olla yhtäkkiä kymmenien vuosien työkokemus, kun kommentaattorit, sinä mukaan lukien, täällä ovat pitäneet minua 2000-luvulla syntyneenä kehäkolmosen sisäpuolella asuvana luonnosta vieraantuneena ituhippinä, joka polttelee pilveä ja tukkii Mannerheimintien veronmaksajilta. Eli mistä moinen muutos?

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Minua ei kiinnosta, millaisena sinua täällä on pidetty. Asiat ratkaisevat, eivät tittelit. Mutta koska vetosit työkokemukseesi, esitin siitä arvailuja, koska olet väärässä.

Pertti
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Työhön perehdyttäminen ja perehdyttäjän ymmärtäminen, mitä perehdyttää ja millä tavalla. Useimmissa yrityksissä perehdyttäjä käy kaikki asiat läpi ja perehdyttävä laittaa paperiin nimensä, että on ymmärtänyt mistä on kysymys.

Jos ei osaa kieltä, on mahdoton perehdyttää. Tällaisissa tapauksissa ei kyseistä henkilöä saa päästää tekemään sitä työtä, johon oli tarkoitus perehdyttää. Näin kuuluu Suomessa noudattaa turvallisuutta työyhteisöissä.

Allan
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Työturvallisuuslaki velvoittaa, että perehdytys ja työturvallisuusohjeet on työnantajan annettava. Jos yhteistä kieltä ei löydy, on työturvallisuuslain velvoitteet laiminlyöty. Se sinun kyllä pitäisi tietää.

Tavis torilta
3 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Jos odotetaan, että hänen maanmiehensä ottavat kampaamo- ja parturiliikkeen vakipaikakseen.

Veka
4 kuukautta sitten

Ukrainalle on olemassa virallinen translitterointi suomeksi. Miksei sitä käytetä ukrainalaisten nimissä, vaan ne translitteroidaan englannin kautta?

Ei kai vielä ole uusi kotimaa?
4 kuukautta sitten

Uuteen kotimaahan? Onko Ukraina muka jo kokonaan pois maailman kartalta? Kyllä sinnekin tarvitaan ihmisiä sodan jälkeen jälleenrakentamiseen. Vai meinaavatko suomalaiset mennä sinne ja ukrainalaiset jäävät tänne?

Kun ajattelee karjalaisia, niin vieläkin on elossa niitä Karjalasta lähteneitä, jotka olisivat halunneet palata, mutta kotiseutu olikin jo vierasta maata. Ja heidät pakkoevakuoitiin, nämä ukrainalaiset ovat tulleet Suomeen vapaaehtoisesti.

Kotiseutu ja kotimaa, ne ovat ihmisille tärkeitä.