Salolaiset viljelijät ovat aloittaneet puinnit ristiriitaisin mielin. Toisaalta tämän hetkiset helteet ilahduttavat ja laskevat kuivureihin vaadittavan polttoöljyn käyttötarvetta, toisaalta kuivuus on mennyt jo liiallisuuksiin.
– Olen puinut nyt ohraa seitsemän hehtaaria. Sen tilanne ei näytä kovin hyvältä, sillä kesä oli liian kuiva, kertoo Kemiönsaaressa maata viljelevä Heikki Virtanen.
Virtasen tilalla viljellään vehnää, ohraa, hernettä ja sokerijuurikasta 160 hehtaarin peltopinta-alalla. Hernettä puitiin alkuviikosta ja viime viikolla syysvehnää.
Vaikka kesä oli yleisesti turhan kuiva kaikille kasveille, nyt ei vettä enää kaivata.
– Kuivatukset sujuvat paljon paremmin, kun ei vielä tule vettä. Menee hommat uusiksi, jos ukkosmyrsky iskee.
Virtasen tavoin sääolosuhteita jännittää Kiikalassa maata viljelevä Salla Hyytiä.
– Vähän hermostutti etukäteen, kun kevään kylvöt tehtiin niin myöhään. Aurinkoisesta säästä johtuen minulla on ollut kuitenkin aika tasaiset kasvustot, ja uskon sadon olevan normaali. Jonkun verran täällä näkyy lakopeltoja, mutta minulla ei ole sitä ongelmaa ollut, kertoo puintitöistä tavoitettu Hyytiä.
Hyyti viljelee 45 hehtaarin peltopinta-alalla kauraa ja kevätvehnää. Häntä pelottaa erityisesti tuleva kausi, sillä lannoitteiden ja polttoöljyn hinnat ovat edelleen pilvissä.
– Tässä kohtaa olen normaalisti jo ostanut ensi vuoden lannoitteet, mutta nyt Yara ei toimita. Samoin polttoöljy pitäisi tilata kuivuria varten, mutta sekin maksaa hunajaa.
Yara on luvannut toimittaa lannoitetta kaikille tarvitsijoille, mutta kohonneiden kustannusten vuoksi osa viljelijöistä joutuu pahimmillaan ostamaan niitä lainarahalla.
– Katsotaan, päästäänkö ensi vuonna ylipäätään kylvämään, Hyytiä miettii.
Kuusjoella maata viljelevä Juuso Laari sekä Virtanen ovat jo saaneet tilattua ensi kauden lannoitteet. Sen vuoksi heidän lannoiteahdinkonsa ei ole aivan yhtä akuutti kuin Hyytiällä.
– Käytin kevään kylvössä vähemmän lannoitetta, ja nyt sitä riittää vielä ensi keväälle. Sen jälkeen kaikki onkin arvoitusta, Virtanen pohtii.
Laari ei ole vielä aloittanut puintia, mutta alustavasti peltojen sato näyttää normaalilta.
– Pellot ovat kuivat, mutta ehdottomasti tämä on parempi vuosi kuin muutama aikaisempi.
Laari viljelee 100 hehtaarin peltopinta-alalla kauraa, vehnää, hernettä ja sokerijuurikasta.
– Katsotaan maltilla, millaista lopputulosta pelloilta tulee. Vasta puintien alettua sen näkee kunnolla.
ProAgrian asiakkuuspäällikkö ja kasvintuotannon asiantuntija Mari Koskela sekä ProAgrian tuotantoyksikön toimialapäällikkö Satu Näykki ovat viljelijöiden kanssa samoilla linjoilla helteisten sääolosuhteiden kaksijakoisuudesta.
– Kuivuus on ehdottomasti verottanut satoa. Silti kelvollisia kasvustoja pääasiassa lähdetään puimaan, eikä tässä kohtaa näy laatumenetyksiä, kertoo Koskela.
Somerolla työskentelevän Näykin mukaan alueiden väliset erot ovat olleet huomattavia.
– Salon seutu on erittäin vaihtelevaa. Elokuiset helteet edistävät puinteja, mutta kuivuutta on paikoittain ollut liikaakin.
Näykin mukaan Somerolla on puitu aikaisia kauroja ja herneitä. Viikon sisällä päästään aloittamaan muidenkin kasvien puintia.
Koskela toteaa kasvun jatkuvan vielä joidenkin lajien, kuten perunan ja sokerijuurikkaan osalta.
– Pidemmän kasvukauden lajit saavat vielä jatkaa kasvuaan. Nämäkään lajit eivät silti toivo kovia helteitä.
Koskelaa ja Näykkiä huolestuttavat viljelijöiden arveluttavat talousnäkymät.
– Polttoainetta tarvitaan jatkuvasti peltotyössä ja kuivauksessa. Niiden hinnalla on tilan talouteen valtava merkitys, Koskela pohtii.
Näykki uskoo tilanteen jatkuvan vielä pitkäänkin sekä polttoaineen että apulannan osalta.
– Niin kauan kuin sota jatkuu, tulee olemaan vaikeaa. Tällä hetkellä kartoitamme muita käyttövaihtoehtoja, kuten karjan lantaa ja kierrätyslantaa. Pussitavara ei ole ainut mahdollisuus.
Näykin mukaan esimerkiksi herne selviää vähemmällä typellä. Muita riskinhallintakeinoja viljelijöille ovat riskin jakaminen kasvien osalta sekä vaikeampien peltojen jättäminen kesannolle.
– Kaikkia tuotantopanoshankintoja kannattaa hajauttaa, eikä ostaa koko vuoden tarvetta kerralla. Kasvivalikoiman monipuolisuutta tulee miettiä tosissaan, Koskela sanoo.
– Ja hankalammat pellot voi joutua ensi vuonna jättämään esimerkiksi kesannolle, Näykki pohtii.
Sekä Koskela että Näykki ovat kuitenkin varovaisesti positiivisia puintien lopputulemasta.
– Tässä maailmantilanteessa katovuosi olisi ollut todella ikävä sinetti. Onneksi nyt näyttää hyvältä, kertoo Koskela.
– Kausi on vasta startannut, ja minulla on toiveikas mieli lopputulemasta. Mitään takapakkeja ei kuitenkaan kaivata enää, toteaa Näykki.
