Meri-Halikkoon toivotaan uutta monitoimikoulua – ”Kun rahaa kerran on luvattu, ei sitä kannata laittaa hometaloihin”

36
Meri-Halikossa on kyläyhdistysaktiivien mukaan vetovoimaa, mutta sen säilyttämiseksi vaaditaan palvelutason ylläpitämistä ja alueen kehittämistä. Kuvassa Angelniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Achrén (vas.) ja Wartsalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Raimi. Taustalla Meri-Halikon yläkoulurakennus, jossa toiminnot jatkuvat toistaiseksi normaalisti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kokkilassa sijaitsevan Meri-Halikon koulun yllä leijuu useita kysymyksiä. Mitä sisäilmaongelmaisille rakennuksille tehdään? Korjataanko vai uudisrakennetaanko? Mitkä ylipäätään ovat oppilaitoksen tulevaisuudennäkymät?

Edellä mainittuja kysymyksiä on pohdittu Salon kaupungin lisäksi Wartsalan ja Angelniemen kyläyhdistyksissä.

– Tämä on kyliemme yhteinen koulu, joten myös intressi on yhteinen, kyläyhdistysten puheenjohtajat Susanna Raimi ja Paula Achrén toteavat opinahjon pihamaalla.

Kaksikko korostaa, että he eivät puhu vain omasta puolestaan.

– Tilannetta on puitu kylissä laajemmaltikin. Me tuomme esille sekä Vartsalan että Angelniemen näkökannan.

Taustalla Meri-Halikon ”alakoulu”, jonka kaksi opetusryhmää siirretään tulevaksi lukuvuodeksi evakkoon Mustamäen kouluun. Pysyvistä tilaratkaisuista päätettäneen lähikuukausina. Wartsalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Raimi (vas.) ja Angelniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Achrén puhuvat uuden monitoimikoulun puolesta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Meri-Halikon koulua piinaavat sisäilmaongelmat eivät ole uusi asia.

– Vaikeudet alkoivat jo 1990-luvulla. Silloin tehtiin joitain korjaustoimia, muttei mitään perusteellista. Haitat vain peitettiin, Wartsalan kyläyhdistystä luotsaava Raimi muistelee.

Ongelmat ovat konkretisoituneet viime vuosina.

– Taannoin eräs opettaja alkoi oireilla, joten hänet siirrettiin toiseen rakennukseen, Achrén kertoo.

Meri-Halikon koulu toimii kahdessa kiinteistössä, jotka sijaitsevat Kokkilantien molemmin puolin. Suuremmat ongelmat ovat niin sanotussa alakoulussa, jonka kaksi opetusryhmää siirretään tulevaksi lukuvuodeksi evakkoon Mustamäen kouluun.

Alakoulurakennuksessa on ollut opetusluokkien lisäksi käsityötila, kirjasto ja terveydenhoitajan vastaanotto.

Loput kaksi Meri-Halikon neljästä opetusryhmästä jatkavat opiskeluaan niin kutsutussa yläkoulussa. Rakennuksessa on opetusluokkien lisäksi ruokala ja kanslia.

Kyläyhdistysten puheenjohtajat sanovat, ettei kylissä ole tunnesidettä vanhoihin koulurakennuksiin. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Wartsalan ja Angelniemen kyläyhdistykset lähettivät Salon kaupungille toukokuussa kirjelmän, jossa he toivoivat pikaista ratkaisua Meri-Halikon koulun ongelmiin. Eräänä toivomuksena oli, että Mustamäen väistötiloihin siirtyisivät koulun vanhimmat oppilaat, eli 5. ja 6. luokkalaiset.

– Tähän ei kuitenkaan myönnytty. Mustamäkeen lähtevät 3.-5. luokkalaiset, Achrén sanoo ja kertoo saaneensa selitykseksi ”pedagogiset syyt”.

– Mielestämme olisi järkevää, että 6. luokkalaiset pääsisivät harjoittelemaan isommassa yksikössä olemista. Hehän siirtyvät ensi vuonna Armfeltin yläkouluun, Raimi perustelee.

Hiljalleen pahentuneeseen sisäilmatilanteeseen on vastattu kuntotutkimuksilla, sisäilmatyöryhmän raporteilla ja viranomaisten lausunnoilla.

Rakennusterveyspalveluja tarjoava Sirate Oy teetti sisäilmatutkimukset molemmissa oppilaitoksen rakennuksissa viime marraskuun ja tammikuun välisenä aikana.

Tutkimusraporteissa todetaan, että alakoulun merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on ulkoseinien ulkopinnan mikrobivauriot. Myös rakennuksen kosteuseristyksiä, lämmönjakoa ja termostaatteja on vähintäänkin tarkasteltava.

Yläkoulun rakenteissa on raportin mukaan runsaasti orgaanisia eristeitä, joissa ei kuitenkaan materiaalinäyttein todettu merkittäviä vaurioita. Rakennuksen heikon ilmatiiveyden vuoksi sisäilmaan saattaa kuitenkin kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista ja ryömintätiloista.

Yläkoulussa on tutkimuksen mukaan tarpeen tehdä ilmanvaihtoon ja lämpötilaan liittyviä korjauksia, putkien tarkistuksia sekä sokkelin korjaus ja alapohjan uudelleentukeminen.

Terveystarkastaja antoi oman lausuntonsa koulun tilanteesta maaliskuussa. Lausunnossa todetaan, että mikrobialtistumisten ehkäisy on syytä aloittaa ripeästi ja korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä nopeutetulla aikataululla. Lisäksi lausunnossa mainitaan, että rakennusten olosuhteet voivat aiheuttaa terveydensuojelulain ensimmäisen pykälän mukaista terveyshaittaa tai sen mahdollisuutta.

Työterveyden vastaavan työterveyslääkärin lausunnossa todetaan, että Siraten teettämien tutkimusten perusteella alakoulurakennuksessa on mittavia rakennevaurioita, joista aiheutuu kohonnutta sairastumisriskiä.

Meri-Halikon koululle ja päiväkodille on suunniteltu yli 1,5 miljoonaa euroa investointirahaa vuosille 2024 ja 2025. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Raimi ja Achrén kertovat, että kyläyhdistykset ovat olleet Salon kaupunkiin useasti yhteydessä.

– Vuoropuhelu ei ole oikein toiminut, Raimi tiivistää näkemyksensä.

– Emme ole saaneet virallisia vastauksia kirjelmiimme, hän lisää.

Achrén näkee, että kaupungin olisi syytä olla yhteydessä kylissä asuviin ihmisiin ennen kuin varsinaisiin toimenpiteisiin ryhdytään.

– Jos tehdään kyliä koskevia ratkaisuja, pitää kuulla myös kyläläisiä, hän kiteyttää.

– Meidän olisi tärkeää tietää linjauksista edes suurpiirteisesti. Yhteinen konsensusajattelu on kaupungillekin hyödyksi, Achrén ja Raimi toteavat.

”Meren läheisyys houkuttelee ihmisiä, mutta tonttipula jarruttaa muuttajia.”

Sekä Meri-Halikon koulu että Vartsalassa sijaitseva Meri-Halikon päiväkoti ovat saamassa investointirahaa Salon opetuslautakunnan suunnitelmissa.

Koululle on varattu 950 000 euroa vuosille 2024–2025 ja päiväkodille 700 000 euroa vuodelle 2025.

Achrén ja Raimi näkevät, ettei vanhoja koulurakennuksia kannata ryhtyä korjaamaan.

– Asiaa on puitu kyläyhdistyksissä. Tunnesidettä vanhoihin rakennuksiin ei ole, Achrén kertoo.

Kylien toiveena olisi Märynummen koulukeskusta mukaileva ratkaisu. Märyyn valmistui keväällä 2021 oppilaitoskompleksi, jossa toimii alakoulun lisäksi päiväkoti.

– Uudisrakennuksen sijainnin ei tarvitsisi olla nykyisellä paikalla. Kun rahaa kerran on luvattu, ei sitä kannata laittaa hometaloihin, Achrén painottaa.

Kyläyhdistysten puheenjohtajat korostavat, että Meri-Halikossa on vetovoimaa.

– Meren läheisyys houkuttelee ihmisiä, mutta tonttipula jarruttaa muuttajia, Raimi muotoilee ja peräänkuuluttaa kaavoituksen päivittämistä.

Kouluunkin on tulijoita Sauvosta, Pöylästä ja jopa Kemiönsaaresta saakka.

– Täältä pääsee vartissa esimerkiksi torille ja juna-asemalle. Moottoritielle on vieläkin lyhyempi matka, Raimi luettelee.

Edellytyksenä veto- ja pitovoimaisuudelle on, että palvelut pysyvät kylissä.

– Ajattelemme sekä kylien että kaupungin etua, Achrén uskoo.

 

Pysyvä tilaratkaisu on kaupunginvaltuuston käsissä

Salon kaupungin opetuslautakunta päätti toukokuisessa kokouksessaan Meri-Halikon koulun kahden opetusryhmän siirrosta Mustamäen kouluun lukuvuodeksi 2022–23. Tulevan lukuvuoden aikana on myös tarkoitus selvittää oppilaitosrakennusten korjaustarpeet ja pysyvä tilaratkaisu.

Salon kaupungin vs. perusopetusjohtaja Jaana Talvitie kertoo, että koulun tilannetta pohditaan ensin lautakunnissa, minkä jälkeen mahdollista investointirahaa esitetään ensi vuoden talousarvioon.

– Alakoulurakennuksen ongelmat lisäävät painetta päätöksentekoon, Talvitie myöntää.

Hän ei ota kantaa siihen, millainen Meri-Halikon koulun pysyvä tilaratkaisu voisi olla.

– Prosessi etenee poliittisen päätöksenteon kautta eli asia on kaupunginvaltuuston käsissä, Talvitie sanoo.

Meri-Halikon koululle ja päiväkodille on esitetty yli 1,5 miljoonaa euroa investointirahaa vuosille 2024–25.

– Kaupunginvaltuusto päättää, millä aikataululla edetään, Talvitie toistaa.

36 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Salo nousee näin
11 päivää sitten

Ei siellä koulua tarvita. Kylä on syrjässä, ja väestöpohja ei kasva. Mustamäen kouluun vain sen kulman oppilaat.

Bussit kulkevat, ja jos ei, niin on halvempaa järjestää koulukuljetus kuin rakentaa mitään monumenttia metsäkulmille.

Marko
10 päivää sitten

Sinulla on varmaan monta kouluikäistä.

Keijo K.
11 päivää sitten

Salossahan on aina tarpeen mukaan rakennettu. Muinoin rakennettiin päättäjille palatsi, jonka tarpeesta oltiin erimielisiä. Rakentamisen suurin peruste oli tulevan johtajan mielipide: ”kun minä haluan”.

Nyt puhutaan mielestäni paljon tärkeämmästä asiasta, nuorten koulunkäynnistä. Viisautta päättäjille.

Antakaa Kokkilan kasvaa
11 päivää sitten

Outoa. On kyseessä sitten koulu tai ravintola, heti kommentoidaan, ettei Kokkilassa tarvita. Ihmiset haluavat tänä päivänä nimenomaan meren rannoille asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Siksi Kokkilan suosio kasvaa vuosi vuodelta, ja mahdollisuuksia on niin tonttimaiden kuin rannan sekä palvelujen uudistamiseen.

Jarruttelu saa riittää. Siitä ei seuraa muuta kuin nuupahtaminen autioksi syrjäkyläksi. Niitä on Salon liitoskunnissa jo tarpeeksi.

MDI
10 päivää sitten

En puhunut mitään ravintolan tarpeesta, vaan sen mahdollisuudesta toimia kannattavasti. ”Mahdollisuuksia on niin tonttimaiden kuin rannan sekä palvelujen uudistamiseen”, joo-o. Nyt Kokkilassa on ranta rakennettu, eikä uusia ole juurikaan mahdollista rakentaa ilman kaavamuutoksia eli maatalousmaa pitäisi kaavoittaa tonteiksi. Silloinkin pitäisi maanomistajien olla halukkaita myymään niitä tontteja. Uuden uimalan myötä ranta on ok, ja mitä on palvelujen uudistaminen? Angelniemen aikaan Kokkilassa oli kolme kauppaa (E, K ja S), posti, kaksi pankkia (OP ja SP) ja kolmas postissa eli Postipankki sekä bensapumppu. Palvelut ovat nyt autoistumisen myötä ”uudistuneet” eli mitään ei ole jäljellä. Viimeinen kauppa lähti muistaakseni Prisman tullessa, olihan rismassa maito… Lue lisää »

Suuren kunnan ongelma
10 päivää sitten

Turha kuvitella, että Saloa kiinnostaa Kokkilan kehittäminen, kun valtaosaa salolaisistakaan se ei kiinnosta.

Pienen kylän ongelma
10 päivää sitten

Jos koulu ei ole ilmansa puolesta kunnossa, niin turha siihen on korjausrahoja tuhlata. Joko uusi koulu, mikä ei noin pienen koululaismäärän takia kannata.

Eiköhän jokainen kylä pitäisi koulunsa, mikäli talous sen sallisi.

Tarmo
10 päivää sitten

Koulun rakentaminen toisi töitä taas paikallisille rakentajille. Tosin vasta parin vuoden päästä. Myöskin uuteen kouluun saadaan nykyaikaiset oppimisvälineet. Pitkässä juoksussa tulee halvemmaksi kuin vanhan korjaus.

Toiset saa, toiset ei
10 päivää sitten

Eipä tullut erityislapsillekaan mitään uutta koulua, vaikka se olisi ollut Salolle vetovoimatekijä. Erityislapset siirrettiin Uskelan kouluun, ja vanha Hakastaron koulu on nyt tyhjillään. Silloin sanottiin, että rahaa ei ole, niin miksi sitä nyt löytyisi uuteen kouluun? Vai onko taas syynä vammaiset?

Salohan on tunnettu syrjinnästä vammaisia kohtaan. Jos muistetaan Ihkun kohtaloa. Hakastaron koululla on nyt kesähoitoa, ja siellä pidetään säästösyistä ilmastointi pienellä lasten ja työntekijöiden kärsiessä helteellä. Elmeriin ei saada uusia ilmalämpöpumppuja kun ei ole rahaa, ja yllättäen rahaa löytyykin Meri-Halikon koululle.

Kuntalainen X
10 päivää sitten

Tämä tuskin on tämänkaltaisen vastakkaisasettelun asia. Onpa tylsää edes sinun kirjoittaa näin.

Meri-Halikon koulun kohdalla ei ole mistään yllättäen rahaa löytynyt, vaan jo vuosia sitten valtuusto on sen sinne päättänyt, ja nyt on kysymys siitä, että korjataanko sillä vanhaa vai rakennetaanko uutta.

Toiset saa, toiset ei
10 päivää sitten
Reply to  Kuntalainen X

Oli Hakastaron kouluunkin budjetoitu korjausrahaa, mutta se yhtäkkiä poistettiinkin sieltä. Paikkana vanha Hakastaro oli loistava, yhdessä kerroksessa kaikki luokat. Piha varjoisa, nyt uudessa koulussa Uskelassa betoni- ja hiekkapiha, ja aurinko porottaa pihalle jatkuvasti.

Joku
10 päivää sitten

Eikö Hakastron koulu ole nykyään entisessä Meritalossa, joka on Salon uusimpia kouluja?

Toiset saa, toiset ei
10 päivää sitten
Reply to  Joku

No, en siitä uudesta niin tiedä. Luulisi siellä sitten ilmastoinnin pelaavan näin kesälläkin. Ja erityisoppilaat ovat suurin osa vanhassa osassa eli Keskustan koulun osassa. Uskelan koulun Anjalankadun yksikkö on kokonaan siinä uudessa osassa. Eikö vanha osa ole 60-luvulta, mutta saneerattu? Ikkunoiden alaosat ainakin näyttävät ulkoapäin siltä, että olisivat saaneet joskus vesivauriota. Joten en nyt ihan uusimmasta koulusta puhuisi. Siinä uudella puolella on yksi luokka ja iltapäiväkerho. Vanha koulu Alhaisten koulun vieressä oli yhdessä kerroksessa, loistava erityislapsille. Monet käyttävät pyörätuolia, niin hissi on kovassa käytössä uudessa koulussa. Lisäksi portaat tuovat lisää vaaratilanteita erityisoppilaille, siis niille, jotka liikkuvat itse, mutta vaarantaju on… Lue lisää »

Erkan äiti
10 päivää sitten
Reply to  Joku

Hakastaron vanha alakoulu (yläkoulu on vanhempi, mutta nyt on ollut kyse tosiaankin Hakastaron uudemmasta rakennuksesta) on rakennettu 1989. Keskustan eli nykyisen Anjalankadun yksikön vanhempi osa rakennettu joskus 1960-luvulla. Että kyllä lapset siirtyivät vanhempaan rakennukseen. Ruokala on uudella puolella.

Siellä pitäisi pärjätä mainiosti
9 päivää sitten
Reply to  Erkan äiti

Anjalankadun yksikön vanhempi osa remontoitiin noin 2004 laajasti uutta vastaavaksi, vain kunnostetut ulkoseinät jäivät. Joka luokassakin on oma ilmavaihtokoneensa. Kyllä siellä pitäisi pärjätä mainiosti. Miksi aina pitää valittaa?

Erkan äiti, siis erityislapsen äiti, jos et tiedä
9 päivää sitten

2004 uutta vastaavaksi. Siitä on 18 vuotta, joten ei ole enää uutta vastaava. No, erityislapsia on koko kesän koululla kesähoidossa. Ilmastointi ei pelaa samalla tavalla kuin koulun normitoiminnassa. Siis väännän rautalangasta, kesäksi ilmastointi laitetaan pienemmälle. Henkilökuntaa ei kuunnella, lapsia ei kuunnella, vanhempia ei kuunnella, mitään ei tehdä ja lapset sekä henkilökunta kärsivät kovilla helteillä. Ja helteet tulevat vaan Suomessa lisääntymään. Viime kesänä ja tänä kesänä olen ollut useasti jutuissa henkilökunnan kanssa, valittavat kaikki samaa, helteillä viilennys ei vaan toimi. Jos oma lapsesi olisi kesähoidossa ja helteellä voisi huonosti, niin olisitko vaan hiljaa? Tai lapsesi epilepsiakohtaukset lisääntyvät koulun kuumuuden takia. Joskus… Lue lisää »

MDI
9 päivää sitten

Kovat on vaatimukset, mitä tehdään itse?

Mä vaan
9 päivää sitten

Henkilökunnan kautta työsuojeluviranomainen voi olla keino, jos nätisti puhuminen ei auta.

MDI
8 päivää sitten
Reply to  Mä vaan

Koulussa tuskin on ilmastointia tai viilennystä, vaan koneellinen ilmanvaihto, joka tuo lämmintä ulkoilmaa sisään. Viileämmän yön jälkeen ei kannata tuuletella sitä kolmekymppistä helleilmaa sisään ovet ja ikkunat selällään. Ja sama koskee sitä ilmanvaihtoa, puoliteho on ihan perusteltua myös käyttäjämäärien supistuessa kesällä.

Näin Salo Nousee
10 päivää sitten

Onko tätä väestökehitystä mitenkään tutkittu vai perustuuko väite toiveajattelulle?
Onko todelle tulossa kymmeniä lapsia, että kannattaa tämä monumentti metsiin rakentaa?
Käytännössä nämä sivukylät vaan kuihtuvat.
Kehitetään elinvoimaisten taajamien kouluja niinkun märyssä tehtiin. Sitten kun oppilaat loppuu, tyhjä kiinteistö jää veronmaksajien rasitteeksi.
Ei sinne koulua tarvita

Urpo
10 päivää sitten

Suomessa on politiikka ja poliitikot sitä varten, että kehitystä ohjataan. Kylien näivettäminen ei vaadi osaamista.

Marko
9 päivää sitten
Reply to  Urpo

Kylien näivettyminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka alkoi 80-luvulla. Suuri syy olivat ihmiset, jotka eivät käyttäneet kyläkauppojensa palveluja. Alkoi autoistuminen, ja pelto- ja automarketit yleistyivät. Lama vei pankit ja postit, ja kunnat veivät kyläkoulut.

Lapset ovat kadonneet jostain muusta kuin valtion syystä.

Urpo
9 päivää sitten
Reply to  Marko

Silti yhteiskunnassa kehitystä voidaan ohjata. Aivan kuten monessa muussakin asiassa jatkuvasti tehdään suosimalla tiettyjä valintoja ja hankaloittamalla toisia.

Toimintojen keskittäminen kaupunkeihin ei tarvitse olla mikään itsestäänselvyys, vaikka vihreät kaupungistumista tukeekin.

Marko
9 päivää sitten
Reply to  Urpo

Kaupat ja yritystoiminta pyrkivät olemaan lähellä asiakasta. Lapsiperheet eivät muuta maalle, kun koulut ja harrastukset ovat kaikki kaupungeissa.

Mukavat kaupungit
8 päivää sitten
Reply to  Marko

Muutamakin työkaveri – jotka ovat lapsuutensa viettäneet Turussa – ovat olleet käärmeissään vanhempiensa muutosta maaseudulle. Yksikin sanoi, että olisi voinut olla vaikka koripalloilija (pituutensa puolesta ainakin), mutta eipä ollut kenttiä yms. missään. Helsinki-turneen jälkeen asuu nyt Lontoossa.

Amaryllis
10 päivää sitten

Yle uutisoi heinäkuussa, että Salossa oli syntynyt alkuvuonna 87 lasta. Tasaisen vauhdin taulukolla siis 174 lasta per vuosi. Kyllä pitää muuttovoittoa jostakin saada, että nykyistä kouluverkkoa voidaan ylläpitää.

Allan
9 päivää sitten

”Täältä pääsee vartissa esimerkiksi torille ja juna-asemalle” Vai että vartissa. Ei ainakaan nopeusrajoituksia noudattamalla

Motiva antaa pian taas uudet energiasäästöohjeen Ukrainan sotaan vedoten. Salossa tavan mukaan pistetään hiukan paremmaksi, niin johan on loputkin koulut ja päiväkodit homeessa. Uudetkin.

Mä vaan
9 päivää sitten
Reply to  Allan

Samaa mieltä, ei vartissa. Toki Kokkilan tiellä on omat sääntönsä, mitä nopeusrajoituksiin tulee.

Urpo
8 päivää sitten
Reply to  Mä vaan

16-17 minuuttia antaa eräs netissä kenties eniten käytetty reittisovellus ajoajaksi, joten vartti on ihan riittävän tarkka ilmaisu.

Allan
8 päivää sitten
Reply to  Urpo

Käytän paljon navigaatiosovelluksia ja ne antavat matka-aika-arvioksi lyhyemmän ajan kuin todellisuudessa matkaan kuluu ja korjaavat matkan aikana aika-arviota.

Allan
8 päivää sitten
Reply to  Urpo

20- 25 minuuttia lossirannasta torille on oikeampi haarukka. Pääkaupunkiseutulaiselle, joka joutuu ilmoittamaan puolisolle, että metro on kaksi minuuttia myöhässä, on tuo sinunkin esittämäsi aikahaarukka liian suuri.

Olin kerran metrossa, kun ilmoitettiin, että metron lähtö viivästyy kaksi minuuttia. Johan oli kaikilla muilla paitsi meillä kuudella maalaisella puhelimet kädessä ja osa soitti ja osa tekstasi, että metron lähtö viivästyy kaksi minuuttia. Meitä maalaisia katsottiin pahasti, kun ihmettelimme ääneen, että onpa tiukat kotiintuloajat pääkaupunkiseudulla.

Marko
8 päivää sitten
Reply to  Allan

Miten tuo kommenttisi liittyy Kokkilan kouluun? Lossirannasta ei kyllä aja 25 minuuttia Saloon, paitsi fillarilla.

Allan
8 päivää sitten
Reply to  Marko

Kokkilan koulusta tuskin kukaan pyrkii juna-asemalle. Kovinkaan moni ei myöskään asu siellä koululla. On siis hölmöä kuvitella, että mainostettu matka-aika laskettaisiin koululta.

Lossiranta on kommentissa siksi, että se on selkeä tunnettu kohde, josta matka-aika arvioidaan.

Marko
7 päivää sitten
Reply to  Allan

Niin miten se metro liittyy Kokkilan kouluun? Kuka on puhunut mistään junasta mitään? Ja koulu ei sijaitse rannassa, ei ole koskaan ollutkaan. Matka-aika lasketaan koululta, jos puhutaan koululaisista. Turistit ovat erikseen. Puhut aivan eri asioista, mistä kommentoidaan.

Salon onnettomat sisääntulotiet
8 päivää sitten
Reply to  Allan

Kokkila-Salo -välillä suurin osa ajasta kuluu Halikon läpi mateluun ja liikennevaloissa seisomiseen. En viitsinyt tänä kesänä lähteä Kokkilasta kertaakaan Salon iltatorille, kun samassa ajassa pääsee jo melkein Turkuun.

Urpo
7 päivää sitten

Määrittelin ajoajan koulusta, koska siitä artikkelissa oli puhe ja se on keskellä kylää.

Melkein Turkuun tarkoittaa oikeasti, että samassa ajassa pääsee melkein Paimioon. Siitä on vielä yli 30 km Turkuun eli tuplasti sen, mitä Kokkilasta Saloon.

Jos Turku on houkuttelevampi kohde kuin Salo, silloin toki pitää ajaa Kokkilasta 43 minuuttia/suunta. Itse en ole havainnut Salon sisääntuloteissä sellaista ongelmaa, mikä ohjaa ajamaan ajallisesti yli kaksinkertaisen ja matkassa mitattuna kolminkertaisen matkan Turkuun. Moottoritienopeuksissa kulutuskin kasvaa suuremmaksi kuin Salon matkalla.