Perinteeksi muodostunutta Kuusjoki-päivää vietettiin tällä kertaa helteisissä olosuhteissa. Ohjelmassa oli musiikkia, paneelikeskustelua, improteatteria, markkinakojuja ja ikkunan puitteiden kunnostusta. Aluetta muokattiin hieman viime vuodesta.
– Nyt halusimme enemmän hyödyntää nurmikenttää ja puistoaluetta. Tässä olisi tilaa järjestää vaikka minkälaisia tapahtumia, kertoo Kuusjoki-seuran aktiivi Minna Leppäaro.
Kuusjoki-päivä kuuluu Salon kaupungin kesäkiertueeseen, jonka vuoden 2022 teemana on ”osallistu ja vaikuta”. Teema näkyi konkreettisesti teltoista, joissa esiteltiin erilaisia kaupungin vaikuttamistoimielimiä.
Juulia Tuominen saapui paikalle edustamaan Salon seuraparlamenttia. Parlamentin jäsenseuroista hän vastaa tanssiurheiluseura Swivel ry:stä.
– Toivon paljon kysymyksiä ja toiveita seuraparlamentin toimintaan liittyen. Mielestäni olemme paras väylä, jos seurat haluavat saada viestiään läpi kaupungille.
Yhden kauden toiminnassa mukana ollut Tuominen toivoo pääsevänsä jatkossakin kehittämään seuratoimintaa Salon alueella.
– Ovathan ne pitkiä prosesseja, kun valtuustolle jotakin esitetään. Mielestäni olemme kuitenkin saaneet hienosti järjestettyä tapahtumia ja jäseniltoja, joissa seurat ovat päässeet ääneen.
Kuusjoki-päivässä Tuominen esitteli myös salolaisten kulttuuriyhdistysten ja Salon kaupungin kulttuuripalveluiden yhteistyöelintä, Kulttuurikumppaneita.
– En ole itse mukana Kulttuurikumppaneissa, mutta tiedän kumppaneiden antavan erilaisia aloitteita kaupungin kulttuurielämän kehittämiseksi. Samalla tyylillä kuin seuraparlamentti.
Päivän paneelikeskustelussa puhuttiin Kuusjoen elinvoimaisuuden ylläpitämisestä. Kuusjoki on mukana Leader Ykkösakselin tukemassa Lumoavat kylät -hankkeessa. Kahden vuoden hankkeen aikana yritetään löytää kylien kehittämismahdollisuuksia, kasvattaa maaseudun tunnettavuutta ja lisätä maallemuuttoa.
– Kuusjoen vahvuutena on etenkin yhteisöllisyys. Yhdistykset ja esimerkiksi koulut tekevät paljon yhteistyötä keskenään, lausui paneelikeskustelun Kuusjoki-seuran edustaja Ari Lindholm.
– Se on pienen paikkakunnan etu. Puhallamme yhteen hiileen, Leppäaro totesi ennen keskustelua.
Hanketta varten on kartoitettu ihmisten mielipiteitä kyselyllä, jossa asukkaat pohtivat Kuusjoen vetovoimatekijöitä. Paneelikeskustelijoista Anna-Leena Yli-Jama nostaa esiin laadukkaat yksityistiet.
– Täällä pidetään hyvää huolta tieverkostosta. Palveluiden ohella se on tärkeä tekijä.
Yli-Jaman mielestä Kuusjoen asemaa voidaan kasvattaa tunnettavuuden lisäämisellä.
– Positiivinen markkinointi on tärkeimmässä roolissa lisäämässä tietoisuutta asuinalueesta.
Vuoden kuusjokelainen 2022 -tittelin sai tällä kertaa Heidi Kirjavainen. Kirjavainen on aktiivisesti mukana Kuusjoen taitajissa, jotka järjestävät erilaisia kursseja.
– Olen todella hämilläni palkinnosta. Tämä on ehdottomasti suuri kunnia, Kirjavainen muotoili jälkikäteen ajatuksiaan.
Yhdistyksen puheenjohtajana vaikuttava Kirjavainen työskentelee artesaanina, ja hän valmistaa erilaisia käsitöitä myyntiin. Hän onkin pitänyt useita käsityökursseja Kuusjoen taitajien puolesta.
– Sen lisäksi suunnittelen jäsenten kanssa yhteistyössä, minkälaisia kursseja järjestämme. Sovimme kaikesta demokraattisesti, meillä on todella hyvä porukka.
Palkinnoksi Kirjavainen sai kiertävän hopealautasen, johon päivitetään vuosittain vuoden kuusjokelainen.
Kuusjoki-päivään saapuneessa ihmisjoukossa korostui lapsiperheiden suuri osuus väestä. Niilo Haapanen tuli katsomaan talutusratsastuksessa työskennellyttä Mysti-ponia äitinsä Annika Haapasen kanssa.
– Niilo tykkää hevosista, hän on todella eläinrakas. Sen vuoksi ensisijaisesti tulimme tänne, kertoo Annika Haapanen.
Riikka Alijoki toi Mysti-ponin paikalle. Tänä kesänä useissa tapahtumissa seikkaillut shetlanninponi seisoi puoliunessa viileässä varjopaikassa.
– Samalla tavalla se seisoskelisi laitumellakin. Rauhallisen luonteensa puolesta Mysti sopii hyvin tällaisiin tapahtumiin, toteaa Alijoki.
Talutusratsastukseen ei kuitenkaan Niilo Haapasta saatu innostettua.
– Hän on enemmän innostunut eläinten hoitamisesta. Mutta eihän sitä tiedä, jos vielä kiinnostuu ratsastuksestakin, Annika Haapanen hymyilee.
Todellinen lapsiperheiden ruuhka oli Suomen Karva-Kaverit ry:n pisteellä. Pitkäkarvainen amerikanakita Halla keräsi paljon ihailua osakseen.
– Parasta, kun se on niin iso ja pörröinen, naurahti koiraa silittänyt Vilja Järvinen.
Hallan omistaja Riitta Dahlström kertoo akitan olevan vasta aloittelija Karva-Kavereiden toiminnassa.
– Olen tiennyt tästä toiminnasta, mutta minulla ei ole ollut sopivaa koiraa. Halla on erittäin epätyypillinen akita, todella seurallinen ja lapsirakas. Yleensä akitat ovat yhden ihmisen koiria.
Vilja Järvinen tuli ensimmäistä kertaa Kuusjoki-päivään ystävänsä Sofia Smitin ja äitinsä Piia Järvisen kanssa.
– Olimme ohikulkumatkalla, kun näin kaverin Facebook-julkaisun tapahtumasta. Päätimme tulla katsomaan, Piia Järvinen kertoo.
Vilja Järvinen ja Sofia Smit kertovat yhteistuumin koirien olleen paras osa tapahtumaa.
Suomen Karva-Kavereista Emmi Puntin ja Niina Huttusen mukaan Kuusjoki-päivän kaltaiset tapahtumat ovat palkitsevia.
– Hienointa on nähdä ihmisten aito ilo, kun he pääsevät kosketuksiin eläinten kanssa, toteaa Salon Karva-Kavereiden koordinaattori Huttunen.
– Myös seuralliset eläimet nauttivat kovasti tällaisesta toiminnasta, Puntti hymyilee.
Vaikka Salon yhdistyksen lemmikit ovat painottuneet koiriin, Puntin mukaan kaikki eläimet ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
– Muualla Suomessa näkyy kaneja, kissoja ja vaikka mitä. Luonnetestit käydään aluksi eläimen kanssa läpi, ja omistajan tulee myös hieman opiskella aiheesta.
Suomen Karva-Kaverit käyvät vapaaehtoistoimintana lastenkodeissa, vanhainkodeissa ja erilaisissa tapahtumissa ilahduttamassa väkeä. Kuusjoki-päivässä Karva-Kaverit ovat jo osa vakiokalustoa.
