Merimetsojen määrän kasvu on taittunut Suomenlahdella ja Saaristomerellä.
Suomessa on laskettu tänä kesänä 24 470 merimetson pesää, ja määrä on vaihdellut vuoden 2015 jälkeen enää muutamalla prosentilla.
Esimerkiksi Salossa on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kaksi merimetsojen yhdyskuntaa, joista suuremmassa on vajaat 150 ja pienemmässä 20 pesää. Kumpikin on Särkisalossa.
Raaseporissa pesien määrä on pyörinyt 1 000–1 200:n nurkilla jo vuosia. Kemiönsaarella ei ole tällä hetkellä yhtään tiedossa olevaa yhdyskuntaa.
– Kemiönsaaressa merimetso pesi jo 2000-luvun alussa, mutta ne loppuivat 2010-luvun lopulla, tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Merimetsokannat ovat kasvaneet rajusti siitä asti, kun ensimmäinen pesintä varmistettiin Suomenlahdella Tammisaaren saaristossa vuonna 1996.
Suomen ympäristökeskus on seurannut kantojen kasvua säännöllisesti. Kasvu jatkui 2010-luvulle asti, mutta noin viisi vuotta sitten pesien määrä kääntyi lievään kasvuun.
Suurin syy muutokseen on ollut merikotkan runsastuminen. Merikotkat ovat verottaneet tehokkaasti varsinkin merimetsojen poikasia ja munia.
– Merikotka alkaa lisääntyä viiden vuoden iässä. Se tarkoittaa, että merikotkakantojen vahvistuessa liikkeellä on paljon nuoria lintuja, jotka käyvät verottamassa merikotkayhdyskuntia poika- ja tyttöporukoissa, Pekka Rusanen kertoo.
Merikotka nappaa harvemmin aikuisia merimetsoja, mutta se saattaa pelottaa aikuisia lintuja pois pesiltään, jolloin merimetson munat ja poikaset voivat jäädä lokkien ja varislintujen armoille. Kotkat voivat napata merimetsoilta myös kaloja.
– Kun poikastuotto romahtaa yhdyskunnassa, nuorien lintujen määrä putoaa. Nuoria lintuja ei tule enää talvehtimisalueilta niin paljon takaisin. Merikotkien vaikutus alkaa näin näkyä yhdyskunnassa vasta parin, kolmen vuoden viiveellä, Rusanen kertoo.
Merimetso on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojelulailla, eikä se kuulu Euroopan unionin metsästettävien lajien listalle.
Merimetso herättää voimakkaita tunteita. Suomen ympäristökeskuksen mukaan lintujen pesintää on häiritty tänä kesänä ainakin Raaseporissa ja Ahvenanmaan Finströmissä, jossa maakunnan ainoa havaittu pesintäyritys estettiin.
– Epäilyksiä pesien häirinnästä on ollut Salossakin, mutta niitä on hankala todistaa. Nyt kun merikotka sählää välissä, on vaikea erottaa, mikä on sen ja mikä ihmisen vaikutusta, Pekka Rusanen toteaa.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa on tänä kesänä autioitunut 23 merimetson yhdyskuntaa, joissa oli vielä edelliskesänä noin 3 000 pesää. Suurin osa pesistä jäi tyhjiksi merikotkan voimistuneen saalistuksen takia.
Merikotkan häirinnän takia merimetsot ovat alkaneet keskittyä suuriin yli 500 parin yhdyskuntiin. Suuressa yhdyskunnassa osa linnuista voi onnistua pesinnässään kotkien saalistuksesta huolimatta. Linnut hakeutuvat myös uusille asuinalueille.
– Perämerellä merimetson kannat ovat kasvaneet reilusti. Pesien määrä on tuplaantunut neljässä vuodessa. Linnut yrittävät löytää sellaisia paikkoja, joissa on kasvun varaa.
– Sama ongelma on haahkalla. Se siirtyy lähemmäs sisämaata ja metsäsaariin, pois kallioluodoilta. Samalla lailla toimii merimetso, tutkija Pekka Rusanen kertoo.
