Monet kananmunantuottajat elävät tällä hetkellä kovassa ristipaineessa. Viime kuukausien raju kustannusten nousu on syönyt alan kannattavuutta ja samaan aikaan virikehäkkikanalat pitäisi muuttaa lattiakanaloiksi.
Isot kaupparyhmät ilmoittivat aiemmin lopettavansa häkkikanaloiden munien myynnin. K-ryhmä luopuu virikehäkkikanaloissa tuotetuista munista vuoden 2025 ja S-ryhmä vuoden 2026 loppuun mennessä. Muutokset tapahtuvat vaiheittain, mutta paine häkkikanaloiden munista luopumiseen kasvaa koko ajan.
Iso osa kanaloista on jo lattiakanaloita, mutta virikehäkkikanaloita löytyy edelleen runsaasti. Tällä hetkellä niiden osuus tuotannosta on noin 37 prosenttia.
Somerolainen Jaakko Salo perusti 21 500 kanan virikehäkkikanalan vuonna 2010. Laki edellytti tuolloin perinteisten häkkikanaloiden muuttamista virikehäkkikanaloiksi vuoteen 2012 mennessä.
Vanhempiensa tilaa Terttilän kylässä jatkanut Salo uskoi tuolloin, että pärjää puolen miljoonan euron investoinnilla 20 vuotta eteenpäin. Toisin kävi, kun Lidl ilmoitti ensin virikehäkkilinjauksestaan ja S- ja K-ryhmä seurasivat perässä.
– Kovaa tulosta tekevät kaupparyhmät viherpesevät imagoaan tuottajien kustannuksella, Salo sanoo.
Rehujen ja muiden kustannusten nousu on kurittanut muna-alaa rajusti viime syksystä lähtien. Salon kanala oli välillä kolme kuukautta tyhjänä, kun edellinen sopimuspakkaamo ilmoitti, ettei ota enää virikehäkkimunia vastaan.
– Tauko osui sattumalta juuri sopivaan kohtaan, sillä kustannukset olivat karanneet käsistä, Salo toteaa.
Nyt tilalla on jälleen kanoja, sillä Salo löysi pakkaamon, jolle virikehäkkien munat vielä kelpaavat.
– Nämä kanat munivat ensi vuoden syksyyn. Sen jälkeen kaikki on vielä auki. Onneksi minulla on mahdollisuus valita, moni muu on pakotettu jatkamaan pankin tai pakkaamon puhaltaessa niskaan, 34-vuotias tuottaja huomauttaa.
Salon vakaa näkemys on tällä hetkellä se, että hänen isovanhempiensa aloittama kananmunien tuotanto tilalla loppuu.
– Lattiakanalaa ei yksinkertaisesti kannata perustaa. Kananmunista saatava hinta on sellainen, että kate ei riitä investointeihin. Myös korot ovat nousussa.
Salo laskee, että lattiakanalan vaatimat muutokset maksaisivat noin 350 000 euroa. Lisäkuluja tulisi muun muassa valaistuksesta ja lämmityksestä. Samalla kanojen määrä tippuisi 16 000:een.
– Kananmunien tuottajahintojen pitäisi nousta selvästi, jotta satojen tuhansien eurojen investoinnissa olisi jotakin järkeä. Tuollaisen summan käytölle löytyy parempiakin vaihtoehtoja, Salo sanoo.
Kananmunien tuottajahinta nousi viime keväänä. Toukokuussa tuottajahinta oli häkkikanalan munista 1,23 ja lattiakanalan 1,56 euroa kilolta. Aiemmin häkkimunien hinta pyöri 90 sentin ja lattiamunien 1,10 euron tuntumassa pitkään.
– Kananmunien tuotanto on tällä hetkellä kannattavaa, jos uusia kustannusnousuja ei tule. Investointeihin se ei riitä. Sijoitetun pääoman ja tuottavuuden suhde on epätasapainossa ilman uusia investointejakin, Salo toteaa.
Salo kritisoi kauppaa, joka lähti tuomaan alalle omia määräyksiä lainsäätäjien sijaan.
– Kauppa käyttää valtaa ohjatakseen kuluttajia haluamaansa suuntaan eikä anna kuluttajien tehdä vapaasti valintaa. Ruuan hinnan kallistuminen on kuitenkin näkynyt myös kananmunissa nimenomaan kalliimman luomun suosion vähentymisenä.
Someron Ihamäessä sijaitsevalla Nikulan tilalla on 65 000 munivaa kanaa. Tilalla on lisäksi pakkaamo, jossa pakataan myös muiden tilojen munia.
Tilan kanoista puolet on tällä hetkellä lattia- ja puolet virikehäkkikanaloissa. Tilan kaksi vuotta sitten isältään Jukka Nikulalta ottanut Patrik Nikula sanoo, että muutoksia pitää harkita tällä hetkellä todella tarkasti.
– Ala on tarponut kovassa kustannuskriisissä, joten investointeihin pitää saada rahaa muualta. Kyyti on ollut niin kylmää, että nyt yritetään vain mennä päivä kerrallaan eteenpäin, nuori yrittäjä toteaa.
Nikula huomauttaa, että lyhyessä ajassa esimerkiksi rehukustannukset nousivat 80 prosenttia.
– Jos joku oli tehnyt aiempaan kustannustasoon perustuvia investointisuunnitelmia, meni laskelmilta hetkessä pohja pois.
Nikula huomauttaa tuottajahintojen keväisen korotuksen helpottaneen tilannetta, mutta tällä hetkellä kustannuksissa näkyy jälleen uutta nousua.
– Esimerkiksi laitteiden hinnat kallistuvat koko ajan. Syksyn sato ratkaisee paljon.
Nikula uskoo kaupan vaatimusten tiputtavan osan tuottajista pois alalta.
– Linjaukseen pitää kuitenkin sopeutua. Se on kuitenkin selvää, että tuottajahintojen pitää nousta, jotta uusia lattiakanaloita voidaan perustaa.
Osa tiloista lopettaa tuotannon
Kanaloiden kannattavuus romahti viime syksynä.
Suomen siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina huomauttaa kaupan koventuvien vaatimusten lattiakanaloista osuneen pahimpaan mahdolliseen saumaan.
– Kananmunatuotannon kannattavuus on ollut huono jo pitkään ja viime syksynä se romahti huonon viljasadon ja rehujen hirmuisen hinnannousun myötä.
Hamina kertoo, että keväällä moni tila joutui järjestelemään pankin kanssa rahoitusta. Kanaloita jätettiin myös tyhjilleen.
– Tämä on huono lähtökohta investoinneille.
Hamina korostaa, että keväällä tapahtunut tuottajahintojen nousu paransi kanatilojen tuottavuutta, mutta se ei korvaa viime syksyn ja talven aikana tulleita isoja menetyksiä.
– Myös epävarmuus tulevasta on suuri.
”Kananmunatuotannon kannattavuus on ollut huono jo pitkään ja viime syksynä se romahti huonon viljasadon ja rehujen hirmuisen hinnannousun myötä.”
Hanna Hamina perää kaupalta vastaantuloa.
– Kaupan pitää nyt tuntea vastuunsa ja nostaa kananmunista maksettavaa hintaa, jotta tilat voivat tehdä kaupan edellyttämät investoinnit. Nykyhinnoilla ei investointeja tehdä, sillä tilojen kaikki voimavarat menevät akuutista kustannuskriisistä selviytymiseen.
Hamina huomauttaa, että kauppa saa kananmunista hyvän katteen.
– Lattiamunien kuluttajahinta on yli 6 euroa kilolta, joten kaupalle jää munista yli 3 euroa kilo. Kananmuna on kaupalle myös helppo tuote, sillä munarasiat ovat siellä lämpimässä.
Kananmunia tuotetaan Suomessa noin 230 maatilalla. Tiloilla on keskimäärin 17 000 kanaa. Tilojen määrä on koko ajan laskenut ja kanaloiden koko kasvanut.
– Tämä kehitys jatkuu. Myös vaatimus lattiakanaloista vähentää kanatiloja, sillä osa nykyisistä häkkikanaloista lopettaa, Hamina sanoo.
Hamina korostaa, että häkkikanalan muutos lattiakanalaksi vaatii rahaa.
– Pelkkä laitekustannus yhtä kanaa kohti on noin 20 euroa. Teräksen hinnan nousun myötä laitekustannukset ovat kasvussa.
Ely-keskus antaa tukea laiteinvestoinneille. Muuten munien tuotantoon ei saada investointitukia.
Kaupparyhmät kiihdyttävät inflaatiota aiheettomilla hintojen korotuksilla ja ajavat ruoan tuottajat perikatoon. Kaupparyhmien toimintaan tulee puuttua valtiovallan toimesta.
Ja sitten tuotetaan kaupan halpamerkkejä ulkoa. Itse ostan vain aitoja merkkejä, vaikka on kalliimpaa. Kyllä tuottajan pitää saada kunnon hinta.
Kaikkea ei voi tuoda ulkoa, pitää olla huoltovarmuutta. Jos Ukrainan kriisi pahenee Itämerelle, niin ei Suomeen tule yhtään ruokalaivaa. Silloin on enää turha itkeä kotimaisen tuotannon perään.