Salon kaupunki ei ole löytänyt palvelukseensa energia-asiantuntijaa, vaikka paikka on ollut haussa lyhyttä ajanjaksoa lukuun ottamatta vuodesta 2019 lähtien.
Salon tilapalvelujen talotekniikkamestari Juuso Aitio kertoo, että energia-, talotekniikka- ja lvi-alan ammattilaisista on tällä hetkellä huutava pula.
– Me kilpailemme yksityistä sektoria vastaan. Tarvitsemme vetovoimatekijän, joka houkuttelee osaajia puoleensa, Aitio näkee.
Energia-asiantuntijan työtehtäviin kuuluu muun muassa energiansäästökohteiden etsimistä ja kartoitusta. Vakanssi oli täytettynä hetken aikaa vuonna 2020, mutta muutoin sitä on hoidettu kaupungin sisäisin järjestelyin.
– Konsulttipalvelujen hankkimista on mietitty, mutta emme ole nähneet sitä lopulta järkeväksi vaihtoehdoksi. Tarvitsemme talon sisäisen asiantuntijan, joka tuntee kaupungin kohteet ja pitää projektit kasassa, Aitio toteaa.
– On myös muistettava, että suurimmat virheet tapahtuvat useimmiten jo suunnittelupöydällä, hän perustelee viranhaltijan tarvetta.
Energia-asiantuntijan poissaolo näkyy konkreettisesti esimerkiksi Salon kaupungin kiinteistöjen lämmitystaparemonteissa.
Salo aloitti vuonna 2016 toimet luopuakseen öljylämmityksestä rakennuksissaan. Töitä on tehty vuositasolla 2–4 kohteessa.
Kuluvan vuoden kohdelistalla olivat vuonna 2020 (SSS 12.12.2020) Kiikalan paloasema, Hajalan koulu sekä Suomusjärven koulu ja päiväkoti. Aitio kertoo tuoreeltaan, että muutostöihin ei kuitenkaan ryhdytä, koska energia-asiantuntijan rekrytointi on kesken.
– Aktiivinen haku jatkunee kesälomakauden jälkeen, Aitio uumoilee.
Lämmitystavan muutostyöt alkoivat kuusi vuotta sitten Kiikalan entisellä kunnantalolla toimivasta päiväkodista. Päiväkodin lämmitys muutettiin maalämmölle. Samana vuonna Palometsän päiväkodin lämmitys siirtyi kaukolämpöön.
Kahden seuraavan vuoden aikana maalämpö otettiin käyttöön Kuusjoen koululla ja päiväkodissa, Kuusjokitalossa, Kuusjoen terveystalossa sekä Tupurin koulussa. Halikon kirjasto siirrettiin kaukolämpöön.
Särkisalon koulu siirtyi maalämpöön 2019. Samana vuonna Perniön liikuntahalli ja Isohärjänmäen päiväkoti liitettiin kaukolämpöön.
Vuonna2020 maalämpö otettiin käyttöön Muurlan Takapellontien päiväkodissa ja Muurlan koulussa. Syksyllä 2021 aloittaneessa Märynummen monitoimikoulussa ja vanhemmassa saneeratussa hirsirakennuksessa on vesi-ilmalämmitys.
Hähkänän koulu ja päiväkoti siirtyivät maalämpöön viime vuonna. Kuusjoen paloasemaa ja teknistä varikkoa kaavailtiin siirrettäväksi vesi-ilmalämmitykseen, mutta määrärahat eivät riittäneet kyseiseen toimeen.
Kaupunki on varannut lämmitystapakorjauksiin noin 350 000 euroa vuodessa.
Salon kaupunki on suunnittelut öljylämmityksestä luopumista myös Särkisalokodissa ja päiväkodissa, Suomusjärven kirjastossa, Märynummen ja Suomusjärven paloasemilla, entisillä Muurlan ja Kuusjoen kunnantaloilla, Tupurin päiväkodissa, Suomusjärven vanhustentaloissa sekä Kaivolan, Vaskion ja Sirkkulan kouluissa.
Muutostöiden kaavailtiin olevan valmiina vuoteen 2025 mennessä.
– Aikataulu tulee eittämättä venymään, Juuso Aitio kiteyttää.
Kaupungin laskelmien mukaan lämmitysöljyn käyttö vähenee lähes 80 prosenttia vuoden 2016 tasosta, mikäli muutostyöt toteutuvat suunnitellusti. Tuolloin lämmitysöljyä kului vuositasolla noin 930 000 litraa.
Lämmitystaparemontteja tehdään kahdesta syystä. Öljystä pyritään eroon hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja usein muutoksella säästetään aikaa myöten myös selvää rahaa.
Salon seurakunnan kirkoissa luovuttu öljylämmityksestä
Salon seurakunnan kiinteistöjen lämmitystaparemontit etenevät suunnitellusti.
Perttelin, Kiikalan ja Muurlan kirkot lämpenivät vielä viime vuonna öljyllä. Siirtyminen maalämpöön tapahtui loppuvuodesta.
Myös Perttelin seurakuntatalo siirtyi viime vuonna maalämmölle. Salon seurakunnan rakennuksista öljylämmitys on vielä Kiikalan, Kuusjoen ja Kitulan seurakuntataloissa, Mahlakankareen seurakuntakodissa ja Helisnummen kappelissa.
– Kitulassa ja Helisnummella tehdään muutostöitä ensi vuonna, mikäli suunnitelmat etenevät aikataulussa, lomaltaan tavoitettu Salon seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kai Fagerström kertoo.
Kitulan seurakuntatalon urakoitsijakilpailutus alkanee ensi viikolla. Helisnummen suhteen ei ole yhtä helppoa.
– Kappeli sijaitsee pohjavesialueella, joten muutostöihin tarvitaan ely-keskukselta lupa, Fagerström toteaa.
Muiden öljyllä lämpiävien rakennusten tulevaisuus on avoin. Seurakunta kertoi lokakuussa 2020 (SSS 23.10.2020) pohtivansa kiinteistöjensä myymistä taloutensa tasapainottamiseksi.
Juttu on jo hieman vanha, mutta kun paikka näyttää olevan taas auki, niin kommentoidaan. Haetaan siis kokenutta AMK-insinööriä, jolla on kokemusta kyseisten hankkeiden rakennuttamisesta. Palkkaa luvataan jopa 3 287 euroa ja ”kuuden kuukauden päästä mahdollisesti henkilökohtaista palkanlisää”.
Oman kokemukseni perusteella kunnallishallinnossa saa myös pyytämättä jäykän byrokratian ja huonon käskytystyöilmapiirin. Jotain on siis pielessä, kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Mikähän?