Perniössä otettiin haltuun hieroglyfit ja sulkamustekynät – vanhojen kirjoitusvälineiden mukana pääsi matkustamaan vuosituhansien taakse

0
Marko ja Malina Laihia tutustuivat Perniön museon pihalla sulkamustekynällä kirjoittamisen saloihin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Perniön museon pihalla on lauantaina saanut kokea erilaisten entisaikojen kynäilytapojen tunnelmaa. Kirjoitustyylien opetusta ja välineitä vanhan ajan tapaan löytyi savitauluista, nuolenpääkirjoituksesta ja hieroglyfeistä liuskekivestä tehtyyn rihvelitauluun ja kaunokirjoitukseen.

Elämää ennen pikaviestejä -tapahtumaan omat puumerkkinsä saapuivat raapustamaan isä Marko Laihia ja tytär Malina Laihia.

– Päädyimme tulemaan tänne, kun rouva lähti tänään töihin. Täytyy tulla välillä myös tänne kaupunkiin viettämään aikaa, Marko Laihia hymyilee.

Malina Laihia tuli juuri pohjoisesta Suomesta reissusta äitinsä kanssa. Nyt vuorossa oli laatuaikaa toisen vanhemman kanssa.

Isä ja tytär kokeilivat sulkamustekynällä kirjoittamista. Kynästä lähti erikokoisia koukeroita ja vetoja riippuen siitä, miten he pyörittelivät sulkakynää kädessään.

Aktiviteetti sai Malina Laihian hyvälle tuulelle, vaikka loman loppu ja peruskoulun viidennen luokan aloittaminen häämöttää jo edessä.

– Kouluun palaaminen ei ole kivaa, hän naurahtaa.

Samassa pisteessä pääsi myös kokeilemaan järviruo`osta tehdyllä ruokokynällä kirjoittamista.

Paavo Heinonen kirjoitti roomalaisiin vahatauluihin puisella tikulla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Entinen kansakoulun opettaja Paavo Heinonen opasti roomalaiseen vahatauluun kirjoittamista. Tauluun kirjoitetaan pienellä puisella tikulla, jonka lavealla päällä voi kumittaa kirjoittamansa pois.

– Nämä taulut tehdään mehiläisvahasta, Heinonen sanoo.

Hän on tuonut paikalle myös halvempaa versiota erityisesti muinaisessa Egyptissä käytetystä papyruksesta.

– Tämä papyrus on tehty maissista. Aito papyrus tehdään kaislan ydinosasta hiomalla. Kasvin suikaleita liimataan kiinni toisiinsa, jolloin syntyy paperimainen kaistale.

Kesykyyhkyjen eli pulujen kasvatusta harrastava salolainen Katja Taskinen esittelee paikan päällä viestikyyhkyinä käytettyjä lintuja ja niiden historiaa.

– Ranskan valtio palkitsi aikoinaan armeijansa kirjekyyhky Vaillantin, kun se viestiä viedessään lensi myrkkypilven läpi ja kuoli, hän kertoo.

Kesykyyhkyt oppivat itse luontaisesti palaamaan kotiinsa, kun ne alkavat opettelemaan lentämistä.

– Kasvaessaan kyyhkyt alkavat lähteä vanhempien lajinedustajien kanssa kauemmas ja harjoittelevat kotiin palaamista.

Taskisen mukana olevat kolme kesykyyhkyä ovat kaikki tämän kesän poikasia. Yhteensä hänellä on kesykyyhkyjä noin 30 kappaletta.

Ismo Mussaari ja Irma Tolonen tulivat paikalle kansallispuvut päällä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kansallispukuihin pukeutuneet Ismo Mussaari ja Irma Tolonen pölähtivät myös paikalle.

– Tämä on Säkylän kansallispuku, joka on tyttäreni käsityönä tekemä, Mussaari kertoo ja viittaa päällään olevaan asuun.

Hän kertoo käyttäneensä pukua viimeksi 40-vuotishääpäivänään.

Elämää ennen pikaviestejä -tapahtuman järjestivät yhteistyössä Salon historiallinen museo ja Perniön kotiseutuyhdistys.