Vuonna 2008 Kiikalan ainoa ravintola oli laittamassa ovia kiinni Rekijoentien varrella. Yrittäjä Lassi Laakkiolle ravintolaton Kiikala ei käynyt. Hän pisti tien toiselle puolelle pystyyn oman kuppilan yhdessä yrittäjäkavereidensa kanssa. Niin syntyi kahvila-ravintola Helarinne, joka on yhdistänyt Kiikalaa nyt 14 vuoden ajan.
– Eihän kahvilaperinnettä olisi voinut millään lopettaa, koska Kiikalassa on ollut kumminkin 1950-luvulta ravintola tai baari, Laakkio kertoo.
– Paljon olisi hävinnyt, jollen olisi jatkanut, sanoo Laakkio
Helarinne on tilausravintola, kahvila, terassi, pubi ja tilaussauna. Sinne kokoonnutaan työpäivien jälkeen vaihtamaan kuulumisia ja juhlimaan elämän merkkihetkiä aina syntymäpäivistä valmistujaisiin ja kastejuhlista muistotilaisuuksiin.
Paikka on saavuttanut suosionsa myös Kiikalan kokouskeskuksena. Taloyhtiöiden kokouksia on alituisesti. Jos ne lasketaan mukaan, Helarinteessä tapahtuu jotain yleensä vähintään kerran viikossa.
Kahvila-ravintolaa varten rakennettiin kokonaan uusi rakennus. Tutut kaverit olivat arkkitehteina ja timpureina, kun taloa ja sen erikoisuuksia, kuten saunaosastoa suunniteltiin pitkiä iltoja. Myötämielinen Kiikalan kunta jousti tonttisäännöistä ja pankkikin otti riskin.
– Sen aikaista pankinjohtajaa täytyy kunnioittaa, että hän lähti tähän mukaan. Aikamoinen riski se oli myös itselleni, sanoo Laakkio.
Laakkio itsekin osallistui rakennustöihin. 130-paikkainen ravintolarakennus valmistui vuoden 2008 vapuksi. Laakkio on ollut vuodesta 2015 yksin Helarinteen vetovastuussa, vaikka välillä käyttääkin tapahtumissa apuvoimaa.
Kiikala ei ole helpoin paikka ylläpitää ravintolaa taloudellisesti.
– Kyllä moni on kylähulluna pitänyt, ja tietenkin olen sitä hieman, Laakkio nauraa.
Kahvila-ravintola Helarinne on auki kesäaikana kuutena päivänä ja talvella viitenä päivänä viikossa. Laakkio pyrkii järjestämään Helarinteeseen elävää musiikkia noin kerran kuussa. Talon vetonauloihin kuuluu korona-peli, jossa kisataan kiihkeissä turnauksissa.
– Asiakkaat toivoivat biljardia, mutta se ei oikein mahtunut, joten valitsimme kevyemmän vaihtoehdon. Koronalle riitti pelaajia, ja päätimme, että tehdään siitä turnaus, kertoo Laakkio.
Turnausillat tuovat tavallista enemmän asiakkaita. Laakkio pitää turnauksia piristävinä.
– Eräs tietokilpailuja muuallakin järjestänyt ahkera kaveri teki meille oikein taulukot ja muut systeemit, Laakkio hymyilee.
Myös karaoke ja perinteinen darts-tikkapeli vetävät ihmisiä puoleensa. Perjantai on Helarinteen vilkkain päivä.
Vuosittainen huipputapahtuma on Laakkion mukaan pitkäksi perinteeksi muodostuneet grillijuhlat. Tänä vuonna se järjestettiin pari viikkoa sitten, ja se veti paikalle yli 100 henkeä. Täydessä talossa pelattiin tietokilpailuja ja muun muassa Speden Spelejä.
– Se on ollut todella suosittu ja myynnillinen menestys. Se on tavallaan kesän lopetustapahtuma, sanoo Laakkio.
Laakkio kertoo ravintolalle olevan tärkeää myös sesonkiasiakkaat.
– Kesämökkiläiset ovat liiketoiminnalle selkeä piristys. Sen kyllä huomaa, kun tulee tuntemattomia naamoja paikalle, Laakkio kertoo.
– Tänä vuonna Kiikalan Burnout Party toi aikamoisen asiakasvirran, Laakkio toteaa.
Helarinne oli vuoteen 2015 saakka lounasravintola. Laakkion yhtiökumppani ammattikokkina laittoi padat pöytään, mutta asiakasmäärät eivät lyöneet leiville. Uteliaat
vierailijat kyselevät lounasta edelleen.
– Kun asiakasmäärät jäivät 10–15 ruokailijaan päivässä, jokainen osaa laskea, ettei se enää kannata. Työntekijä on siinä aina kiinni kahdeksan tunnin työpäivän, mikä on oikeastaan taloudellinen mahdottomuus, kertoo Laakkio.
Nykyään Helarinteen tarjottaviin kuuluu juomia ja panineja sekä kahvia ja pullaa. Paikan päällä järjestettäviin tapahtumiin Laakkio tekee yhteistyötä pitopalveluita tarjoavan kahvila Helinän kanssa.
Laakkio kertoo monen haikailleen Helarinteen tulevaisuuden perään. Uudistuksiakin on luvassa, kuten pian katolle asennettavat aurinkopaneelit.
– Kyllä tässä ajattelin kymmenkunta vuotta vielä keikkua, olenhan vasta 63-vuotias, nauraa Laakkio
Helarinne pitää tonttiansa sinnikkäästi. Kiikala on hyvä paikka olla.
– Pois en halua eikä periksi anneta, Laakkio sanoo päättäväisesti.
Yrittäjä-ravintoloitsijalla on monta rautaa tulessa
Lassi Laakkio on paljasjalkainen kiikalalainen. Hän kuvailee Kiikalaa ennen kaikkea luonnonläheiseksi kyläksi, jossa kaikki tuntevat toisensa.
– Olen jopa syntynyt siinä talossa, jossa vielä asun, paljastaa Laakkio.
Hän pelasti jalkapalloa kuntosarjassa Kiikala-seurassa 27 vuotta ja oli voittamassa jopa vuoden 1983 mestaruuskisaa. Yrittäjä-ravintoloitsija kertoo näkevänsä tuttua porukkaa jalkapalloajoilta edelleen lähiseudulla – myös Helarinteen asiakkaina.
Yrittäjäksi Laakkio ryhtyi 22-vuotiaana perustamalla maalausliikkeen. 1990-luvulla se työllisti parhaimmillaan kymmenkunta työntekijää.
Maalaustyöt jatkuvat edelleen, sillä Laakkio toimii välillä aamupäivät maalarina ja illat ravintoloisijana. Se ei jätä paljoa vapaa-aikaa.
– Yrittäjän roolista on paha päästä pois, miettii Laakkio.
Nykypäivän Kiikala näyttää erilaiselta kuin se oli Laakkion lapsuudessa.
– Onhan Kiikalakin hiljentynyt. Pikkupoikana tässä kylälläkin oli kolme-neljä kauppaa. Lapsiperheitä kaivattaisiin kipeästi tänne, pohtii Laakkio.
