Analyysi: Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on – Suomen jättimäinen EM-kisajoukkue selittyy monella syyllä, joista yksi on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan

Tekijä

2.8.2022 | 17:21

Koskelainen Annimari Kiekara juoksi edellisen kerran aikuisten arvokisoissa vuonna 1999. Kalevan kisoista Kiekaralla on 13 kultaa, joista viimeisimmät kahden vuoden takaa Turusta. — Koskelainen Annemari Kiekara juoksi edellisen kerran aikuisten arvokisoissa vuonna 1999. Kalevan kisoista Kiekaralla on 13 kultaa, joista viimeisimmät kahden vuoden takaa Turusta.

Jos oli Suomen MM-kisajoukkue Eugenessa massiivinen (36 urheilijaa), niin vajaan kahden viikon kuluttua Münchenissä alkavissa EM-kisoissa joukkue on suorastaan giganttinen.

Vielä viikko sitten SUL:n valmennuspäällikkö Tuomo Salonen arvioi, että Suomi lähettää Müncheniin vähän yli 50 urheilijaa. Lopulta kisajoukkue paisuu Salosen ja monen muun yllätykseksi noin 70 urheilijan kokoiseksi.

Münchenin joukkue onkin suurin, mitä Suomella on ollut lajin arvokisoissa ulkomailla. Ainoastaan EM-kotikisoissa 1994 joukkueen koko on ollut suurempi (86 urheilijaa). Neljä vuotta sitten Berliinin EM-kisoissa Suomen joukkueessa oli 42 urheilijaa. Nyt tuo määrä tulee siis nousemaan noin 30 urheilijalla.

Mikä kotikatsomon kannalta oleellista, Suomella on vähintään yksi urheilija jokaisessa 50 mitalilajissa. Myös paikallisesti riittää jännitettävää, sillä mukana ovat Vilppaan seiväshyppääjä Wilma Murto, Someron Esan moukarinheittäjä Henri Liipola sekä Koskella asuva maratoonari Annemari Kiekara ja Esaa pitkään edustaneet moukarinheittäjä Silja Kosonen ja seiväshyppääjä Tommi Holttinen.

Tommi Holttinen ylitti MM-kisoissa 550 ja karsiutui finaalista. EM-kisoissa sama riittänee finaalipaikkaan. (Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen)

Syitä EM-joukkueen dramaattiseen kasvuun on useita, tässä neljä oleellisinta:

1) Suomen tasonnousu

Jos syitä kisajoukkueen kasvuun kysyy lajin sisältä, vastaus on vapaasti lainaten: ”Suomalaisen yleisurheilun kohentunut kokonaistilanne”. Se pitää paikkansa, sillä varsinkin juoksumatkoilla suomalaisten kärkiurheilijoiden taso on noussut merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana suhteessa muihin Euroopan maihin.

2) Valintakriteerit

SUL on linjannut, että kaikki valintakelpoiset urheilijat pääsevät kisoihin, vaikka realistisia menestymismahdollisuuksia, esimerkiksi sijoittumista 16 parhaan joukkoon, ei olisikaan. Tämä aukaisi paikan kisajoukkueessa muun muassa 45-vuotiaalle Annemari Kiekaralle, joka urheili edellisen kerran EM-tasolla 24 vuotta sitten Budapestissä!

3) Euroopan alakulo

Eurooppalaisen yleisurheilun taso on romahtanut muuhun maailmaan verrattuna. Takavuosien Varsovan liiton maiden (lähinnä DDR ja Neuvostoliitto) dominointi on vaihtunut USA:n yksinvaltiuteen ja Afrikan juoksumahdin lisäksi myös piskuiset saarivaltiot Jamaikan johdolla ovat harpanneet Euroopan eliitin (erityisesti Saksa ja Ranska) yli. Hiljattain päättyneissä Eugenen MM-kisoissa Eurooppa voitti vain 28 prosenttia mitaleista, vielä viisi vuotta sitten Lontoon MM-kisossa osuus oli 37 prosenttia.

Eli samalla kun Suomen yleisurheilun taso on noussut, Euroopan kokonaistaso on laskenut – tätä faktaa on väistelty viime viikkojen keskustelussa varsin onnistuneesti.

4) Venäjän dopingpanna ja hyökkäyssota Ukrainaan

Venäjän valtiollisen dopingohjelman paljastuttua vuonna 2015 kansainvälinen yleisurheiluliitto sulki Venäjän kilpailuistaan. Samalla joukosta poistui yksi Euroopan mahtimaista. Tietyt venäläisurheilijat ovat kuitenkin saaneet osallistua arvokilpailuihin ilman maatunnuksia ”neutraaleina urheilijoina”.

Tuokin porsaanreikä sulkeutui helmikuussa, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Samalla myös liittolainen Valko-Venäjä suljettiin kansainvälisestä toiminnasta. Venäjän ja Valko-Venäjän sululla on merkittävä vaikutus EM-kisojen voimasuhteisiin. Neljän vuoden takaisissa EM-kisoissa venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita oli yhteensä 66, ja he voittivat yhteensä 13 mitalia.

Ukraina taas oli neljä vuotta sitten EM-kisoissa 83 urheilijan joukkueella, joka voitti seitsemän mitalia. Müncheniin Ukraina lähettää vain 52 urheilijaa, joista – ymmärrettävistä syistä – vain 18 on miehiä. Esimerkiksi Ukrainan naisjoukkueen vetäytyminen 4×400 metrin viestijuoksusta avasi paikan Suomelle.

Eli edellisiin EM-kisoihin verrattuna Münchenistä puuttuu yhteensä noin sata venäläistä, valkovenäläistä ja ukrainalaista urheilijaa – tähänkään faktaan ei ole juuri törmännyt mediassa.

On myös muistettava, että pitkälti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi myös Iso-Britannia (115 urheilijaa) ja Espanja (93) lähettävät Suomen tavoin ennätyksellisen suuren joukkueen Müncheniin.

Moukarinheittäjät Silja Kosonen (vas.) ja Krista Tervo kamppailevat mitaleista EM-Münchenissä. (Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen)

Edellä mainituista syistä myös Suomen joukkueen odotusarvo on täysin erilainen kuin neljä vuotta sitten, jolloin Suomi jäi ilman EM-mitalia.

Suomen joukkueessa ei edelleenkään ole ainuttakaan urheilijaa, joka voittaisi EM-mitalin niin sanotulla perussuorituksella, mutta huippusuorituksella mitaliin on edellytykset ainakin seiväshypyssä Wilma Murrolla, keihäänheitossa Oliver Helanderilla ja Lassi Etelätalolla, moukarinheitossa Krista Tervolla ja Silja Kososella sekä kolmiloikassa Kristiina Mäkelällä ja Senni Salmisella, miksei myös Eugenen MM-kisoissa epäonnistuneilla estejuoksijalla Topi Raitasella tai pituushyppääjä Kristian Pullilla.

Onkin oletettavaa, että tästä yhdeksiköstä 1–3 urheilijaa venyy Münchenissä kauden parhaaseensa, mikä riittänee EM-mitaliin.