Näin suuri yksimielisyys ei ole mitenkään tavallista kahden puolueen senaatissa. Äänestystulos kertoo, että Suomi ja Ruotsi koetaan luotettavina niin republikaanien kuin demokraattien joukoissa.
Yksimielisyydestä kertoo myös nopeus, jolla päätös tehtiin. Suomen ja Ruotsin Nato-hyväksyntä käsiteltiin pikaisella aikataululla.
Nopea käsittely oli Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukselle eduksi, koska muuten ratifiointi olisi voinut lykkääntyä keskelle Yhdysvaltain vaalitaistelua. Marraskuun kongressivaaleissa presidentti Joe Bidenin demokraattien enemmistö on uhattuna sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa.
Senaattorit kehuivat Suomea ja Ruotsia Naton tulevina mallioppilaina. Maiden todettiin täyttävän Naton jäsenvaatimukset kaikin tavoin. Puheenvuoroissa muisteltiin myös Suomen sotahistoriaa ja kehuttiin Suomea taistelijoiden maana.
Yhdysvaltain vahva tuki Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle näyttää mallia muille jäsenmaille, jotka eivät vielä ole jäsenhakemuksia ratifioineet. Yhdysvaltojen mielipiteellä on merkitystä, sillä koko Naton puolustuskyky perustuu Yhdysvaltain asevoimiin.
Suurin osa Nato-maista on jo hyväksynyt Suomen ja Ruotsin hakemukset. Jäsenyyteen vaaditaan kuitenkin jokaisen jäsenmaan hyväksyntä, joten yksikin maa pystyy halutessaan ainakin pitkittämään prosessia.
Erityisen kiinnostavaa on seurata, mitä tekee Turkki ja sen itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdogan. Turkki onnistui lykkäämään Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittelyä heti alussa. Eteenpäin päästiin, kun Turkin, Suomen ja Ruotsin kesken sovittiin periaatelausuma yhteistyöstä terrorismin torjunnassa.
Hatara sopu ei vielä tarkoita, että Turkki hyväksyisi jäsenhakemukset nopeasti. Halutessaan Erdogan voi edelleen pitkittää prosessia ja vaatia omia ehtoja.
Vuoropuhelua Turkin kanssa pitää jatkaa, mutta ihan mihin tahansa pyyntöön demokraattiset oikeusvaltiot kuten Suomi ja Ruotsi eivät voi suostua.
