Emokissa ja neljä poikasta löytyivät nälkiintyneinä urheilukassista Suomusjärveltä heinäkuun viimeisenä lauantaina. Löytäjä ilmoitti asiasta Salon seudun eläinsuojeluyhdistykselle, joka järjesti eläimille sijaiskodin.
Kassikissat huomattiin illalla puoli seitsemän aikaan moottoritieliittymän bussipysäkillä. Ne oli jätetty Turun suuntaan kulkevalle puolen väylää. Pennut olivat löydettäessä arviolta kahdeksasta kymmeneen viikon ikäisiä.
– Ne voivat nyt hyvin, ja käyvät läpi madotukset, rokotukset, sirutukset ja leikkaukset ennen kuin niitä luovutetaan uusiin koteihin, Salon seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sini Vesterinen kertoo.
Eläinsuojeluyhdistys on tehnyt rikosilmoituksen kissojen heitteillejätöstä. Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja ja vinkkejä. Myös yhdistys ottaa vastaa vihjeitä ja toimittaa tiedot poliisille.
Sini Vesterinen on ymmällään ihmisten julmuuden edessä.
– Ihmisten aivoituksista ei ota selvää, hän huokaa.
– 12 vuotta eläinsuojelutyössä mukana olleena päällimmäiseksi ajatukseksi on noussut ikuisuuskysymys: mikä ihmisiä vaivaa?!?!
Vesterinen miettii, että kyseessä saattavat ovat vahinkopennut, jotka ovat omistajan mielestä olleet hetken aikaa kivoja katsella, mutta niille ei ole löydetty koteja.
– Kissanostajatkin ovat alkaneet valveutua eivätkä kaikki ota pentua mistä tahansa.
Vesterinen on tyytyväinen siitä, että heitteillejättäjä on hylännyt emon yhdessä poikasten kanssa, eikä ole jättänyt sitä itselleen tekemään lisää pentuja heitteille jätettäviksi. Emon läsnäolo myös edesauttaa poikasten selviytymistä. Kissojen luovutusikä on 14 viikkoa.
Salon seudun eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin toimitetaan löytöeläimiä ympäri vuoden. Vapaaehtoiset käyvät myös loukuttamassa luontoon kasvamaan jääneitä kissapopulaatioita.
– Hylättyjä kissoja tulee toistuvasti joka kesä. Halikosta löytyi vastikään käsikesy eli ihmiseen tottunut kissanpentu. Se oli vapaana bussipysäkillä, Sini Vesterinen kertoo.
Huonossa kunnossa löydetty pentu menehtyi tehohoidosta huolimatta.
Edellisvuonna Salon eläinsuojeluyhdistys hoiti 154 kissaa. Talteen otettujen kissojen määrä nousi viime vuonna 178:aan. Sini Vesterinen toteaa luvun olevan käsittämättömän suuri.
Myös eläinsuojeluilmoitusten määrä on kasvanut Salossa vuosi vuodelta.
– Viranomaiset ovat ylityöllistettyjä, eivätkä tapaukset etene tutkintaan, elleivät ne ole törkeitä ja toistuvia, Vesterinen sanoo.
– Eläinsuojeluyhdistys on matalan kynnyksen yhteydenottopaikka. Pystymme neuvomaan ja antamaan tukea.
Sini Vesterinen toteaa, että Salon kaupungin vastuulla olevat eläinsuojeluasiat ovat huonolla tolalla. Eläinten kaltoin kohteluun ei puututa riittävästi.
– Parhaillaan Salossa ei ole lainkaan valvontaeläinlääkäriä, vaikka työmäärän hoito vaatisi kahta virkaa. Entinen jäi pois heinäkuussa ja uuden piti aloittaa elokuussa, mutta hän perui tulonsa, Vesterinen tietää.
Hän huomauttaa, että Salossa valvontaeläinlääkäreiden vaihtuvuus on ollut suurta.
– Viiden vuoden aikana kaupungissa on työskennellyt kymmenen eri valvontaeläinlääkäriä eikä aina ollenkaan. Asioita ei saada vietyä eteenpäin.
Salon kaupunki ostaa löytöeläinten hoidon Axxell Brusabystä Kemiöstä. Sinne on pitkä matka ja eläimiä otetaan vastaan vain arkisin kello 8–16. Harva löytäjä jaksaa lähteä viemään eläintä Kemiöön, joten valtaosa Salon löytöeläimistä kaatuu vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin toimivan eläinsuojeluyhdistyksen hoidettaviksi.
– Emme voi kieltäytyä ottamasta eläimiä vastaan, vaikka emme saa kaupungilta korvausta. Meillä ei ole oikeutta eikä resursseja tehdä asioille yksin mitään, Vesterinen toteaa.
Ohjeistuksesta huolimatta ihmiset ovat ottaneet korona-aikana lemmikeitä liian vähäisellä harkinnalla. Ongelmia ilmaantuu, kun he eivät pystykään käyttämään aikaansa eläinten hoitamiseen, opettamiseen ja koulutukseen.
Koirien määrä ei ole Salon eläinsuojeluyhdistyksessä kasvanut koronavuosina, mutta kissojen lisäksi hylätään yhä enemmän kaneja, marsuja ja muita jyrsijöitä.
– Kaikki eläinten huonoon kohteluun syyllistyvät eivät ole pahoja ihmisiä: eläinten kaltoin kohtelu yleistyy, kun ihmisillä alkaa itsellään mennä huonosti. Lähitulevaisuudessa monen tavallisenkin ihmisen talous on heikoilla, Vesterinen arvioi.
Koiria päätyy Salon yhdistyksen hoitoon vuosittain kuutisenkymmentä. Tiistain vastaisena yönä eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin kulkeutui kolme löytökoiraa. Yhdistyksellä on paikka vain yhdelle löytökoiralle kerrallaan, mutta hallituksen jäsenet venyvät, kun tilat eivät riitä:
– Itsekin otan niitä kotiini, vaikka omaakin laumaa on riittävästi, Sini Vesterinen sanoo.
Eläinsuojeluyhdistys tarvitsee kipeästi lisätiloja. Se on tuloksetta pyytänyt toimitiloja Salon kaupungilta, jolla on tyhjiä kiinteistöjä. Vesterinen haaveilee Kiffarin entisestä nuorisotilasta, joka on maakunnallinen suojelukohde.
– Palaveria kaupungin kanssa on odotettu kohta kaksi vuotta.
Eläinsuojeluilmoitusten määrä kasvaa
Suomen eläinsuojelun (SEYn) vapaaehtoiset toimijat auttoivat viime vuonna tuhansia hädässä olleita lemmikki- ja luonnoneläimiä. SEYn toimihenkilöt, vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja jäsenyhdistykset paikkaavat toiminnallaan yhteiskunnan aukkoja hädänalaisten eläinten auttamisessa.
– Yhteiskunta huolehtii heikosti luonnonvaraisista eläimistä ja kodittomista lemmikkieläimistä, joten auttamisverkostomme on välttämätön, SEYn toiminnanjohtaja Kati White sanoo tiedotteessa.
Huoli korona-ajan lisäämistä eläinsuojeluongelmista on osoittautunut aiheelliseksi. Koronakoirien lisäksi kodittomien kanien määrä on kasvanut merkittävästi.
SEY vastaanotti viime vuonna lähes 9 000 eläinsuojeluilmoitusta, kun edellisvuonna niitä tuli reilut 8 000.
– Uskon, että etätyön takia kotona vietetty aika sai ihmiset tarkkailemaan ympäristöään ja puuttumaan eläinten kaltoin kohteluun aiempaa helpommin. Ilmoitusten tekemisessä näyttää tapahtuvan asennemuutos: yhteydenoton kynnys on madaltunut, eikä eläinten kärsimykselle ummisteta silmiä.
Eniten ovat lisääntyneet luonnoneläimiä koskevat ilmoitukset. Suomesta puuttuu luonnoneläinten valtakunnallinen hoitoverkosto, ja eläimet ovat suurelta osin vapaaehtoistoimijoiden avun varassa.
– Tällä hetkellä viranomaisten luonnoneläimille tarjoama apu on useimmiten lopetus, Kati White toteaa.
Hän sanoo, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan julkista rahoitusta. White muistuttaa, että ihmisillä on vastuu luonnoneläimille aiheuttamistaan haitoista, ja on ilahtunut yhteiskunnallisen keskustelun viriämisestä.
– Esimerkiksi metsästysrautoihin kiinni jääneet karhut herättivät keskustelua rautapyynnin ongelmista. Haitalliseksi luokiteltujen vieraslajien tappaminen pesimäaikaan huolestuttaa, kun emottomat poikaset jäävät nääntymään nälkään.
Yhteiskunnan tila? Onko tässä merkki siitä, missä jamassa maamme on?
Päättäjät ovat mielestään tehneet todella hyvää työtä kansan hyvinvoinnin eteen. Näinkö se ilmenee?
Suomessa on liian löysä eläinsuojelulaki. Kissoja hylätään vuosittain melkein 20 000.
Ei tuo mielestäni kerro mitään yhteiskunnan tilasta, vaan jonkun kansalaisen häiriintyneestä mielestä.
Samaa mieltä Markon kanssa. Eläinsuojelulaki on liian löysä.
Keskusta on vuosikausia vastustanut lain kiristymistä tai alkanut omilla vaatimuksillaan vesittämään kiristymiset. Eläinsuojeluongelmia on ollut vuosikymmeniä, joten häiriintymistä on ollut jo pitkään.
Vähän epäilen, ettei kissojen hylkäämisellä ole mitään tekemistä eläinsuojelulain kanssa. Toivotaanko täällä kissa-ajokorttia ja säännöllistä raportointia viranomaisille vai mikä mielestänne on lainsäädäntöön liittyvä ongelma?
Keskustan intresseissä ovat tuotantoeläimet, mutta tämä artikkeli painottui lemmikkeihin.
Kyllä sillä on paljonkin tekemistä. Kissoille pakollinen siru kuten koirille, niin ei tule hylkäämisiä läheskään tuota määrää. Keskusta on kaatanut kristillisten kanssa järjestään jokaisen uuden eläinsuojelulain. Keskusta vaatii suojelutoimien olevan vapaaehtoista, jees, silloin valvonta on todella vähäistä eikä mikään tule muuttumaan. Miksi jatkuvasti löytyy esim. nautoja vatsaan asti lannassa, jos intressi on eläinten hyvinvointi? Keskusta hanttasi esimerkiksi niin perustavaa laatua olevaa asetusta vastaan, että siipikarjalla pitäisi olla koko ajan vettä, miksiköhän? Luulisi veden olevan perushyödyke ja elämälle ja ainakin sen ylläpitämiseksi välttämätöntä.
Se hylkääminen johtuu ihmisten korvien välin tyhjyydestä. Tyhjästä ei voi nyhjästä. Eläinsuojelulain suurimmat puutteet ovat mitättömät rangaistukset, joten pelotevaikutusta ei ole. Lisäksi kiinnijäämisriski on muutenkin olematon.
”Keskustan intresseissä ovat tuotantoeläimet, mutta tämä artikkeli painottui lemmikkeihin.” Jos väitteesi pitäisi paikkansa, niin kissojen ja koirien hylkäämiset olisivat tiukemmin rangaistavia.
Uuteenkaan ehdotukseen eläinsuojelulaista ei tiukennuksia juurikaan tullut, koska keskusta vastustaa. Jos eduskunta hyväksyy uuden eläinsuojelulain esitetyn mukaiseksi, jää Suomi eläinsuojelun osalta Euroopan takapajulaksi.
Miksi raainta eläintä pitää siis viimeisen päälle suojella, siis ihmistä? Näissäkin hylkäämistapauksissa sama kohtalo kiinnijääneelle hylkääjälle, kuin minkä hän tarjoili hylkäämilleen eläimille, karskisti sanoen.
Miksi kaikkia väärintekijöitä pitää suojella, oli se teko mihin hyvänsä kohdistuva?
Puhut asiaa. Kun meille opetetaan raamatullista ylemmyyttä kaikkia muita lajeja kohtaan, niin lopputulos on sitten kyseisen kaltainen.
Eläimet ovat nykylainsäädännön mukaan esineitä, se mahdollistaa kaltoinkohtelun ilman kunnon sanktioita. Jos rääkkäät vaikka hevosesi kuoliaaksi, niin saat satasen sakon. Jos viellä oikeudessa valitat uupumusta ja huonoa taloudellista tilaasi, niin saat siitäkin alennusta. Sivistysmaissa tuosta saisi linnatuuomion ja ikuisen eläintenpitokiellon.
Keskusta ei salli lakiin kirjattavan eläinten itseisarvoa. Heidän mielestään eläintä pitää mitata sen ihmiselle tuoman taloudellisen hyödyn mukaan. Suomalaisista 73 prosenttia on onneksi eri mieltä.
Edelleen puhutaan lemmikeistä, ei tuotantoeläimistä, joten naudat ja siipikarja eivät kuulu tähän keskusteluun.
Olen samaa mieltä, että hylkääminen johtuu joidenkin ihmisten korvien välin tyhjyydestä. Ei siis eläinsuojelulaista.
Siru maksaa ja koska maatiaiskissojen pentujen myynnistä ei saa rahaa, veikkaan pakollisen sirun pikemminkin lisäävän kissojen hylkäämisiä kuin vähentävän niitä.
Eläinsuojelulaki ei mielestäni ota kantaa koirien siruun. Koirien osaltakin tunnistus on pakollista vasta ensi vuonna syntyville koirille, mutta ei lakiin perustuen.
En jaksa uskoa, että keskusta on vastustanut ehdotuksia kissojen hylkäämisestä koituvan rangaistuksen tiukentamiselle. Ja täytyy muistaa, että hylkäämisen seurauksena villiintynyt kissa on alkuperäisluonnolle haitallinen laji, johon pitäisi suhtautua kuten luonnonsuojelijoiden vapauttamiin minkkeihin.
Mielipiteesi on kiertelyä ja kaartelua. Kaikki keinot käyttöön, että ei joudu mistään vastuuseen. No,sinähän nyt et kannata eläinten oikeuksien puolustamista, se on huomattu noista sinun sanomisista. Kannatit niinkin tökeröä keskustan ehdotusta, että laulujoutsenia pitäisi saada metsästää! Kertoo aika paljon. Vastuulliset ihmiset siruttavat lemmikkinsä, oli laki mikä tahansa. Näin tekee suurin osa koirien omistajista. Oli sirutuskampanja, jolloin se siru maksoi 3 euroa, maksaako liikaa? Ei kait sitä kissaa ole varaa edes ruokkia,jos ei riitä 3 euroa siruun. Silloin kannattaa varmaan pysyä pehmoleluissa.
En puolla vastuuttomuutta, minun puolestani kissapoikueen kohtalon järjestäneelle voidaan soveltaa Keijon ehdottamaa tuomiota.
Ylen uutisen mukaan sirutus maksaa 3…7-kertaisesti kampanjahintaasi verrattuna. Sinulle tuo ei ole liikaa, mutta pentulauman omistaja saattaa ajatella toisin. Lisäksi tulee rekisterin ylläpitokulut, velkaantuvan maan verovaroista tietenkin ja kavereille töitä.
Missä menee raja eläinten oikeuksissa? Saanko tappaa hyttysen, rotan tai supikoiran?
Keskusta ei halua joillekin eläimille erityisasemaa laissa koska pelkona on, että muissa hallituskokoonpanoissa myös tuotantoeläimiin sovelletaan erityisasemia. Näin oli jo silloin, kun tyhmänä nuorena aikuisena äänestin keskustaa. Mitään viitteitä ei ole ollut, että keskustan asenne olisi muuttunut. Senhän jo näkee ehdotettavasta lakitekstistä.
Keskusta tietää, että se ei ole aina hallitusvastuussa.
Eläinten tuleva hyvinvointilaki koskee kaikkia eläimiä, joten tuotantoeläinten kaltoin kohtelu kuuluu yhtälailla tähän keskusteluun. Kaksi eniten eläinten parempien hyvinvointien vastustajia puolueina ovat keskusta ja kokoomus.
Tuossa järjestyksessä.
Sitä paitsi alkutuotantotiloilla on paljon myös kissoja ja koiria, joten kiristykset vaikuttaisivat myös niihin.
Tavallisista kissanpoikasista tänä päivänä jopa maaseudulla kehtaavat pyytää 250 euroa ilman mitään papereita ja siruja ja pieninä noin 10-viikkoisina.