Naarjärven suojeluyhdistys ry täyttää tänä vuonna pyöreät 50 vuotta.
Kolme vuotta sitten suojeluyhdistyksen puheenjohtajana aloittanut Timo Hollmén mökkeilee Naarjärvellä.
– Ensimmäiset Naarjärvi-kokemukseni ovat vuodelta 1990. Vaimoni sen sijaan on viettänyt siellä kesiään jo liki seitsemän vuosikymmenen ajan, Kaarinan Kuusistossa asuva Hollmén kertoo.
Juhlallisuuksia vietetään sunnuntaina vuosikokouksen jälkimainingeissa. Luvassa on puheenvuoroja, musiikkia, ruokaa ja tietenkin kakkukahvit.
– Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi ja viime vuonna järvellä vesikasvillisuustutkimuksia tehnyt Valonian Jarkko Leka saapuvat puhujiksi, Hollmén tietää.
Juhlan osallistujamääräksi Hollmén arvioi vajaat sata. Kymmenen vuotta sitten vietetyissä 40-vuotisjuhlallisuuksissa kävijöitä oli noin 120.
– Osa yhdistysväestämme on jo varsin iäkästä. Korona hiukan jarruttelee osallistumisintoa, Hollmén uskoo.
Kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua toki paljon muutakin. Esimerkiksi yhdistyksen jäsenmäärä on muuttunut, eikä suinkaan siihen suuntaan, johon yhdistysaktiivit toivoisivat.
Vielä vuonna 2012 jäseniä oli 131, nyt 23 vähemmän eli 108. Rantapaikkoja Naarjärvellä on yhteensä 156 kappaletta.
Kun suojeluyhdistys perustettiin 50 vuotta sitten, jäseneksi liittyi 95 kiinteistöä. Tuolloin rantapaikkojakin oli vähemmän, yhteensä 114 kappaletta.
Syy jäsenmäärän pienentymiselle on Hollménin mukaan selvä: kun kiinteistöjä myydään, uusia omistajia ei saada mukaan yhdistyksen toimintaan.
– Ensisijainen tavoitteemme onkin tietouden levittäminen. Jos saamme uusia naapureita, kerromme heille olemassaolostamme.
Naarjärven ekologinen tila on pysynyt erinomaisena. Hollmén luettelee useita tekijöitä, joita hän näkee ilmiön taustalla.
– Naarjärvi on ylänköjärvi. Veden pinta on korkeammalla kuin Perniön kirkon torni, Hollmén aloittaa.
– Lisäksi järven valuma-alue on pieni. Koska kyseessä on yhtäältä lähdejärvi, sen vesi tulee pitkälti omista pohjalähteistä eikä esimerkiksi pelloilta tai soilta, hän jatkaa.
Hollmén uskoo, että myös suojeluyhdistyksen tekemällä pitkäjänteisellä työllä on merkitystä.
– Tätä yritämme uusille kiinteistönomistajille sanoa. Jos järvi pidetään puhtaana, tonttien arvotkin ovat korkeammalla.
Hollménin puheenjohtajakauden aikana Naarjärvellä on tehty vesi- ja kasvillisuustutkimuksia. Veden on todettu olevan jokseenkin hapanta, mutta varsin happipitoista.
– Meillä ei ole esimerkiksi leväongelmaa, Hollmén iloitsee.
Viimevuotisesta kasvillisuustutkimuksesta ilmeni, että Naarjärvellä on niukkaravinteiseksi järveksi varsin monimuotoinen vesikasvilajisto. Järvessä havaittiin yhteensä 24 vesikasvi- ja 2 saralajia. Hyvää vedentilaa ilmentävät suuret pohjalehtiset, kuten tummalahnanruoho, raani ja nuottaruoho, elävät siellä melko runsaana.
Kaislan niittoa on tehty yhdistyksen hankkimalla, veneeseen kiinnitettävällä kaislaleikkurilla. Kesinä 2017 ja 2018 ruokokasvustoa poistettiin ammattilaisvoimin.
Naarjärven vedenpintaa säännöstellään pohjapadon avulla. Puinen pato muistuttaa litteäksi lyötyä v-kirjainta: jos järvessä on paljon vettä, sitä menee padon yli runsaasti, vähän veden aikaan keskeltä huomattavasti niukemmin.
Naarjärvenojan kuivumisen estämiseksi padon ali on vedetty putki, jota pitkin pieni määrä vettä alittaa padon. Naarjärvi liittyy ojaa pitkin Asteljoen ja Perniönjoen kautta Kiskonjoen vesistöön.
Nykyisin vedenkorkeus halutaan pitää suojeluyhdistyksen mukaan mahdollisimman tasaisena mökkeilyn, muun virkistystoiminnan ja veden laadun takia.
”Meidänhän ei sinänsä tarvitse parantaa järven tilaa, vaan pikemminkin ylläpitää sitä.”
Tänä vuonna yhdistys on käyttänyt resurssinsa 50-vuotislehden teettämiseen ja juhlallisuuksien järjestämiseen.
– Tulevien vuosien projekteista ei ole vielä tietoa. Meidänhän ei sinänsä tarvitse parantaa järven tilaa, vaan pikemminkin ylläpitää sitä, Hollmén toteaa yhdistyksen tavoitteesta.
Tavoitetta edistetään antamalla kiinteistönomistajille ohjeistuksia.
– Suosituksena on, ettei järvellä ajettaisi bensakäyttöisillä moottoriveneillä. Myös mattojen- ja pyykinpesua on tarpeen välttää, Hollmén havainnollistaa.
Hän muistuttaa, että Naarjärvellä viihtyvät muutkin kuin vapaa-ajan asukkaat.
– Alueella on esimerkiksi kaupungin uimaranta ja seurakunnan leirikeskus. Virkistyskäyttäjiä on vuositasolla tuhansia, Hollmén uskoo.
