Yhteistyön makoisa tulos – EM-hopeamitalisti Kristiina Mäkelän koskelainen valmentaja Tuomas Sallinen pysyy jatkossakin Jarno Koivusen kämppäkaverina arvokisareissuilla

0
Kristiina Mäkelä leikkasi ensimmäisen palan hopeakakusta ja tarjoili sen valmentajalleen Tuomas Salliselle. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän perjantai-illan EM-hopea on yksi uran kohokohdista myös koskelaiselle valmentajalle Tuomas Salliselle. Kaksikon yhteistyö käynnistyi vuonna 2018, ja Mäkelä on monissa haastatteluissa maininnut, miten Sallisen palkkaaminen valmentajaksi oli Mäkelälle uran käännekohta.

– Kyllähän Kristiinan sanat lämmittävät mieltä. Yhteistyömme on kieltämättä toiminut hyvin, lauantaina mitalikahvien jälkeen Münchenistä tavoitettu Salllinen kertoi.

Sallisen valmennuksessa Mäkelä on loikkinut aiemminkin arvokisafinaaleissa, mutta menestyspiikki on jäänyt tulematta. Münchenissä kuitenkin lopulta kaikki natsasi.

– EM-hopea herätti isoja tunteita omalta ja Kristiinan kohdalta. Itse olen tehnyt pitkään töitä ilman tämänkaltaista menestystä useammankin urheilijan kohdalla, yksilöurheilijoiden lisäksi muun muassa miesten lentopallomaajoukkueen sekä LP Viestin ja Piivolleyn fysiikkavalmentajana toiminut 63-vuotias Sallinen sanoo.

Sallinen kokee, että Mäkelän aiempi arvokisakokemus auttoi häntä perjantain EM-finaalissa.

– Urheilijan ei kannata luovuttaa. Johdonmukaisesti kun uskoo mitä tekee, tällainenkin menestyminen on mahdollista. Urheilun suola on se, että aiemmista tuloksista ei voi ennustaa mitä jatkossa tapahtuu, Sallinen summaa.

– Harva muistaa, että myös Heli Koivulan hyppy takkusi arvokisoissa ja häntä pidettiin kisaturistina ennen vuoden 2002 EM-hopeaa.

Mäkelän hopea tuli uudella SE-tuloksella 14,64. Orimattilan Jymyä edustava loikkaaja nousi sillä tuloksella maailmantilaston seitsemänneksi.

– Kristiinan kolmas hyppy oli parempi kuin SE-hyppy, mutta se oli nippanappa yliastuttu ja pidempikin. SE-hypyssä oli epärytmisyyttä, ei se mikään täydellinen ollut. Siitä on varaa parantaa, Sallinen näkee.

Vielä kesäkuun MM-kisoissa Eugenessa Mäkelä joutui pettymään. Mäkelä venytti karsinnassa hyvin 14,48, mutta finaalin paras tulos 14,18 jätti hänet ulos kolmelta viimeiseltä kierrokselta.

Sallinen näki jo kesäkuun puolivälistä lähtien, että Mäkelällä on mahdollisuuksia tänä kesänä arvokisatasolla mitaliloikkiin.

– Silloin Orimattilan kisoissa meni vastatuuleen yli 14 metriä. Ja seuraavassa kisassa Lempäälässä Kristiina loikki jo 14,50. Pitkät hypyt ovat roikkuneet ilmassa. Sattumaa ja tuuriakin se vaatii, että hyppy loksahtaa kohdilleen.

Kolmiloikassa 15 metriä on niin sanottu haamuraja. Vähintään sen verran on maailmassa loikkinut historian saatossa 26 naista.

Onko Mäkelällä ominaisuudet 15 metrin tulokseen?

– On hänellä jo nyt siihen olemassa, jos olosuhteet ovat optimaaliset. 36 senttiä ei ole paljon mitään, Sallinen painottaa.

Mäkelä täyttää marraskuussa 30 vuotta. Sallinen uskoo, että hänen valmennettavallaan on jäljellä uran huippuvuosia vielä lukuisia.

– Kristiina voi hypätä vielä vaikka viisi vuotta. Kysymys on motivaation riittävyydestä. Vuoden 2024 olympialaisiin asti Kristiina ainakin kilpailee, sen jälkeisestä ajasta ei olla vielä keskusteltu.

Sallinen on ollut muutamat edelliset arvokisat kämppäkaverina seiväshyppääjä Wilma Murron valmentajan Jarno Koivusen kanssa. Sama toistui Münchenissä, eikä järjestelyitä taida olla syytä näiden kisojen jälkeen muuttaa.

– Saimme jo lupauksen valmennusjohdolta, ettei meitä laiteta erilleen jatkossakaan, Sallinen naurahtaa ja kertoi kaksikon ehtineen juhlia suojattiensa EM-mitaleita pienimuotoisesti.

Miten kokenut valmentaja ylipäänsä näkee Suomen yleisurheilun tilan juuri nyt, kun alla on kolme EM-mitalia eikä miesten keihäsfinaalia ole vielä edes heitetty?

– Iso asia Suomen yleisurheilulle ja hieno asia etenkin lajeille, joihin mitalit ovat menneet.

Murto ja Mäkelä nähdään ensi perjantaina Timanttiliigan osakilpailussa Lausannessa.

Sallisen toinen arvokisavalmennettava, korkeushyppääjä Ella Junnila jäi MM-kisojen tavoin finaalin ulkopuolelle EM-tasolla. Aika on kuitenkin Junnilan puolella, sillä hyppääjällä on ikää vasta 23 vuotta.

Vuonna 2021 Junnila hyppäsi EM-hallikisoissa pronssille SE-tuloksella 196.

– Selvitämme ja laitamme Ellan ongelmat järjestykseen. Teemme töitä, jotta ensi kilpailukaudesta tulisi ehjä. 192 oli nyt hänen tämän kauden parhaansa, Sallinen sanoi.