Salossa aloittaa torstaina kouluvuotensa noin 125 ukrainalaislasta.
– Määrä on tosi iso suhteessa Salon väkilukuun ja oppilasmääriin, sanoo vs. perusopetusjohtaja Jaana Talvitie.
Kaikkiaan syyslukukauden peruskoulun eri luokka-asteilla aloittaa 4 923 salolaislasta. Viime vuonna perusopetuksessa oli 5 067 lasta.
Ukrainalaislasten kouluvuosi alkaa niin sanotussa valmistavassa opetuksessa, jossa työskennellään pienryhmissä.
Valmistavan opetuksen ryhmiä on kaikkiaan 12 kuudessa eri koulussa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Viime kevään tavoin ryhmiä on Armfeltin, Pajulan, Hermannin ja Uskelan kouluissa sekä Perniön yhteiskoulussa. Uutena tänä syksynä aloittaa Ollikkalan koulun ryhmä.
Valmistavassa opetuksessa käy muitakin kuin ukrainalaistaustaisia lapsia, ja yhteensä ryhmissä on noin 140 oppilasta.
Ryhmien suuri määrä tarkoittaa rekrytointihaasteita. Ryhmiin tarvitaan opettajan lisäksi koulunkäynnin ohjaajia.
– Ennen kesälomia ennakoimme, että ainakin viisi ryhmää tulee. Niihin rekrytoitiin työntekijät jo ennen lomia, kertoo Talvitie.
– Syksyn rekrytoinnit käynnistyivät torstaina. Rehtorit tekevät nyt kovasti töitä.
Salossa on kaksi vakituista valmistavan opetuksen ryhmää: Uskelassa alakouluikäisten ja Hermannissa yläkouluikäisten.
Hermannin koulun rehtori Tuomas Tättilä kertoo, että ensi viikolla valmistavan opetuksen ryhmissä aloittaa yhteensä 36 lasta.
Ryhmiä on ainakin kaksi, ja tarpeen vaatiessa oppilaat jaetaan kolmeen eri ryhmään.
Rehtorin näkökulmasta haastavinta tilanteessa on henkilökunnan rekrytointi ja tilakysymykset.
– Meillä ei ole hirveästi ylimääräisiä tiloja. Lukujärjestyksiä tehdessä tilarumba pitää laskea tarkasti, sanoo Tättilä.
Hermannin osalta rekrytoinnit ovat hyvällä mallilla, ja syyslukukauden henkilökunta on jo kokonaisuudessaan tiedossa.
Viime keväänä opettaja Tiina Järvinen hiljensi selkokieliset uutiset
Opettaja Tiina Järvinen on työskennellyt 13–17-vuotiaiden yläkoululaisten valmistavan opetuksen ryhmässä opettajana vuodesta 2007 lähtien.
Opetuksen tavoitteena on, että lapsi oppisi suomea ja koulutyön käytäntöjä riittävästi voidakseen siirtyä tavalliseen luokkaan. Useimmiten tämä vie yhden lukuvuoden.
Eri taustoista tulevilla lapsilla on erilaisia valmiuksia.
– Ukrainassa on länsimainen kulttuuri ja tavat lähellä meidän tapojamme. Lapset ovat käyneet koulua, ja heillä on akateemisia taitoja. Esimerkiksi Afganistanista tulevilla lapsilla ei ole välttämättä lainkaan kokemusta koulunkäynnistä, Järvinen kertoo.
Eri maissa peruskoulu painottaa erilaisia taitoja, ja tämä näkyy myös ukrainalaislapsissa.
– Venäjänkielisessä kulttuurissa matematiikan opetus on meitä edellä. Matematiikassa he saavat usein nopeasti onnistumisen kokemuksia.
Taustasta riippumatta monelle suurin haaste on kielitaito, ja suomea opiskellaan monin keinoin. Järvinen kertoo esimerkiksi katsoneensa nuorten kanssa usein Ylen selkokielisiä uutisia, joiden yksinkertaiset lauseet sopivat hyvin kielitaidon kartuttamiseen. Kun ukrainalaislapsia alkoi tulla luokkaan viime huhtikuussa, tämä tapa jäi pois.
– Uutiset olivat pelkkää sotaa. Jätimme niitä katsomatta, mutta Euroviisuja oli kiva katsoa Ukrainan voiton vuoksi ja keskustella niistä.
Järvinen korostaa, että luokassa eletään tavallista kouluarkea eikä vellota sodan kauhuissa. Monikulttuurisessa luokassa elää rinnakkain monenlaisia kokemuksia.
– En ota kantaa sellaisiin asioihin. Esimerkiksi afgaanien suhde Venäjän historiaan on eri kuin meillä.
Tärkeintä on turvallinen ympäristö, rytmi ja kaverit. Tänä syksynä Järvisen luokassa on lapsia Ukrainasta, Afganistanista, Kamerunista, Virosta ja mahdollisesti myös Thaimaasta.
Toiminnalliset aineet ovat usein lasten mieleen, koska niissä kielitaito ei rajoita niin paljon tekemistä. Etenkin poikia yhdistää yleensä yksi asia, joka tuo riemua päiviin.
– He tykkäävät liikunnasta ja jalkapallosta. Kaikki afrikkalaisista afgaaneihin rakastavat jalkapalloa.
Hienoa. Ehkä kaikkia kouluja ei tarvitse vielä sulkea.