Analyysi: Suden tassut kävivät korkeammalla kuin koskaan – Suomi on jatkossakin koripallomaa aina kaksi syksyistä viikkoa kerrallaan

0
Susijengin unelmakesän ja Petteri Koposen pelaajauran päättämiseen tarvittiin maailmanmestari Espanja.

Vaikka kaukaisesta utopiasta unelman kautta realismiksi muuttunut paikka EM-mitalipeleissä jäi ottamatta, Susijengi todisti nousseensa vihdoin Euroopan kymmenen parhaan joukkoon.

MM-kisapaikan varmistuminen elokuussa ensimmäisenä eurooppalaisena maana antoivat jo viitettä tästä, mutta kuluneet kaksi viikkoa Prahassa ja Berliinissä toimivat lopullisena todistuksena.

Varsinkin puolivälierän avauspuoliaika hallitsevaa maailmanmestaria – joskin rajusti nuorentunutta – Espanjaa vastaan oli jotain, mitä suomalaisessa koripalloilulla ei ole koskaan aiemmin koettu.

Susijengin kurinalainen kaaos laittoi Espanjan polvilleen: sinipaidat loivat vapaita heittopaikkoja liukuhihnalta ja upottivat ne hurjalla prosentilla. Espanja kokeili paikkapuolustusta, jonka Susijengi mursi jo kolmannessa pallonhallinnassa.

Varsinkin avauskymppi (30–19) oli Susijengiltä niin täydellinen kuin koripallo-ottelun neljännes tällä tasolla ja tällä materiaalilla voi olla.

17-kertainen EM-mitalisti Espanja päästi ensimmäistä kertaa turnaushistoriassaan avauspuoliajalla yli 50 pistettä!

Tosin Susijengin korttipakka alkoi sortua jo avauspuoliajan lopussa maagisten ensimmäisen 18 minuutin jälkeen. 15 pisteen johto kutistui nopeasti 9 pisteen taukojohdoksi ja tauon jälkeen pysäyttämätön Willy Hernangomez löi muutamassa minuutissa ottelun tasoihin.

Espanjan pelätty pallon paine ja puolustusmuotojen jatkuva vaihtelu koko kentän prässistä paikkaan ja tuplaukseen pakottivat Susijengin tekemään päätöksiä, joita he eivät aiemmin olleet joutuneet tekemään.

Ylimääräisen sekunnin miettiminen tai yhdellä askeleella myöhästyminen skriinistä tai apupuolustuksesta ovat asioita, joista Espanjan kaltainen huippuvalmennettu kollektiivi rankaisee armotta.

Susijengi menetti kolmannella kympillä pallon seitsemän kertaa ja Espanja juoksi 30 pistettä. Susijengi kuitenkin pysyi päätösneljänneksellä lähes loppuun asti kahden heiton päässä ja vasta 37-vuotiaan Rudy Fernandezin kaksi haamukolmosta kesyttivät villinä pyörineen susilauman.

Tässä kohtaa ajatus palaa väistämättä lähes päivälleen 15 vuoden taakse.

15. syyskuuta 2007 Suomen miesten lentopallomaajoukkue oli edennyt sensaatiomaisesti EM-välieriin, jota se johti jo erin 2–1. EM-finaalipaikka oli jo taskussa vain pudotakseen sieltä pois. Vastassa oli tuolloinkin Espanja.

Tuosta turnauksesta alkoi lentopallomaajoukkueen kultaiset vuodet, jotka huipentuivat 2014 MM-kisojen yhdeksänteen sijaan.

Vaikka laji on eri, Susijengin tulevaisuudessa on paljon samaa kuin tuolloin lentismiehillä.

Susijengin maajoukkueohjelma on Euroopan laajin ja paras. Joukkueen ikärakenne, sitoutuminen ja päivitetyn valmennustiimin roolitus ovat täydellisiä.

On muistettava, että pelkkiä pelaajamateriaaleja verrattaessa kisoissa oli 11–12 kovempaa maata kuin Susijengi. Keskitason materiaalista ja sen ainoasta supertähdestä Lauri Markkasesta saatiin maksimi irti.

Maksimit on saatava jatkossakin irti, sillä vaikka joukkueessa on Miro Littlen kaltainen supertalentti, paperilla Susijengi tulee olemaan lähivuodetkin top8-maiden haastaja.

Uransa lopettaneiden Petteri Koposen ja Shawn Huffin tilalle joukkueeseen nousee Olivier Nkamhouan kaltaisia atleetteja ja ässänä hihassa kurkkii ensi kaudella Duken eliittiyliopistossa pelaava heittovoimainen laituri Jacob Grandison. Jatkuvuus on siis taattu.

Itse asiassa ensi syksyn MM-kisoissa menestyminen on jopa suhteellisesti helpompaa kuin EM-kisoissa, vaikka mukaan tulee USA:n lisäksi Australian, Brasilian, Argentiinan ja Kanadan kaltaisia huippumaita. 32 maan turnauksessa pelaa kuitenkin useampia Susijengiä heikompia maita, kiitos löperöiden maanosakiintiöiden.

Tällä hetkellä paikkansa MM-kisoissa on varmistanut kuusi maata: Suomi, kisaisännät Japani ja Filippiinit sekä Norsunluurannikko, Uusi-Seelanti ja Libanon. Tässä joukossa Susijengi on vahvoilla.

Mutta mitä tämä tuorein noin kahden viikon susijengibuumi tulee konkreettisesti muuttamaan suomalaisessa koripallossa?

Koripalloliiton ja Olympiakomitean vankka rahallinen tuki Susijengille on todennäköisesti entistä vankempaa.

Viiden vuoden takaisten EM-kotikisojen jälkeen harrastajamäärät nousivat välittömästi noin 1 500 pelaajalla eli vajaalla 10 prosentilla. Sen jälkeen lisenssimäärät pysyivät pitkään noin 20 400:ssa ennen kuin viime syksynä tehtiin uusi ennätys (21 701 pelaajaa). Nyt uuteen nousupiikkiin on taas paras mahdollinen momentum.

Kotimaan pääsarjan Korisliigan suosioon Susijengin menestys ei ole aiemminkaan vaikuttanut, tuskin nytkään. Susijengituristejakaan ei ole liigakatsomoissa näkynyt. Menestyksen henkilöintikin on vaikeaa, kun Susijengissä pelasi vain yksi korisliigapelaaja (Karhubasketin Henri Kantonen).

Omillaan elävä Korisliiga jatkaakin erillisenä saarekkeena Koripalloliitosta ja sen päätuotteesta Susijengistä, sillä MM-kisojen jälkeen horisontissa siintävät jo Pariisin olympialaisten 2024 karsinnat ja EM-kotikisat 2025. Niissä menestyminen on Koripalloliiton prioriteetti numero yksi.

Suomi on jatkossakin koripallomaa aina kaksi syksyistä viikkoa kerrallaan.

Lassi Tuovin ensimmäinen päävalmentajakesä oli suurmenestys.

EM-puolivälierä: Espanja–Suomi 100–90 (19–30, 24–22, 30–15, 27–23)

Espanjan pisteet/levypallot: Willy Hernangomez 27/5, Juancho Hernangomez 15/4, Dario Brizuela 14/1, Rudy Fernandez 11/1, Lorenzo Brown 10/4/11s, Usman Garuba 7/6, Alberto Diaz 6/1, Joel Parra 5/1, Jaime Pradilla 3/2, Xabi Lopez-Arostegui 2/1, Jaime Fernandez 0/1.
Suomi: Lauri Markkanen 28/11, Mikael Jantunen 18/2, Alexander Madsen 13/3, Sasu Salin 11/3, Miro Little 6/1/6s, Shawn Huff 5/0, Elias Valtonen 4/5, Petteri Koponen 3/1, Edon Maxhuni 2/3/4s, Henri Kantonen 0/3.

Levypallot: 31–33
Syötöt: 25–25
Menetykset: 9–19
Heittoprosentit:
1p: 88–79
2p: 64–65
3p: 36–41

OHO!
Suomi vei ensimmäiset 18 minuuttia 50–35, Espanja seuraavat 12 minuuttia 37–17.
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments