Analyysi: Susijengi on EM-kisojen paras joukkue – ovi Suomen korishistorian parhaaseen saavutukseen on auki

0
Susijengi palaa perjantaina viiden vuoden tauolta arvokisaparketille (Kuva: Lehtikuva)

Mitä enemmän tutustuu perjantaina alkavien EM-kisojen 24 maan lähihistoriaan ja lähtökohtiin, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että Suomi on kisojen paras joukkue.

Älkää ymmärtäkö väärin. Susijengi ei ole EM-kisojen voittajasuosikki, eikä Susijengillä ole lähellekään kisojen parasta pelaajamateriaalia.

Mutta kun puhutaan joukkueesta eli pelaajien ja valmentajien yhteisestä historiasta, sitoutumisesta, pitkäjänteisyydestä, koheesiosta, ikärakenteesta ja ennen kaikkea päättyneen kesän tuloksista, on täysin perusteltua väittää, että Susijengi on EM-kisojen paras joukkue.

Uransa viimeisiä viikkoja pelaava Petteri Koponen saapui keskiviikkona muun joukkueen kanssa Prahaan ja pääsi heti nimmarihommiin.

Kun Susijengin lopullinen EM-joukkue julkaistiin, huomio kiinnittyi arvokisadebytanttien suureen määrään. 12 pelaajasta vain tähtikaksikko Lauri Markkasella ja Sasu Salinilla sekä uransa turnaukseen päättävillä Shawn Huffilla ja Petteri Koposella on aiempaa kokemusta EM-parketilta.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Susijengi olisi kokematon. Joukkueen vyöllä on yhteensä 730 maaottelua eli 61 maaottelua per pelaaja.

Kahdeksasta debytantista esimerkiksi Mikael Jantunen (35 maaottelua) ja Elias Valtonen (32) ovat pelanneet Susijengissä vuodesta 2018, Topias Palmi (28) ja Ilari Seppälä (28) jo vuodesta 2017.

Ainoa todellinen tulokas on 18-vuotias superlupaus Miro Little (7), joka hänkin on ollut jengin mukana helmikuusta lähtien.

Susiveteraanit Koponen–Huff–Salin ovat olleet yhdessä koko 2010-luvun ja tutustuneet uuteen sukupolveen pitkillä maajoukkueleireillä. HBA-kolmikko Edon Maxhuni–Jantunen–Valtonen tutustui toisiinsa jo lukiossa ja kaksikko Seppälä–Alexander Madsen pelasivat samaan aikaan viisi kautta Jyri Lehtosen Kouvoissa.

Jokainen tietää, mitä toinen osaa ja mitä ei, mutta parhaiten sen tietää valmennusryhmä: uusi päävalmentaja Lassi Tuovi on ollut Susijengissä vuodesta 2010. Suomen uskottavaksi koripallomaaksi nostaneet susilegendat Hanno Möttölä ja Teemu Rannikko tuovat ryhmään hiljaista auktoriteettia ja kaksi kaiken nähnyttä silmäparia.

Myös joukkueen ikärakenne on lähes täydellinen.

Sasu Salin kertoo torstaina ilmestyneessä elämäkerrassaan, että nuorten suomalaispelaajien keskuudessa pyörii sanonta ”kohti kahtakuutta”. Sillä tarkoitetaan, että jos pelaaja jaksaa tehdä riittävästi töitä 26-vuotiaaksi, sen jälkeen odottaa uran parhaat vuodet.

Susijengin EM-joukkueen keski-ikä on tasan 27 vuotta ja yli puolet pelaajista on lähellä ”kahtakuutta” tai ohittanut juuri tuon ”kakskutosen”.

Juuri yhteiset kokemukset sekä sopiva sekoitus kokemusta ja nuoruutta luovat Susijengille kilpailuedun paperilla parempiin joukkueisiin.

2010-luvun alussa Susijengi yllätti isompiaan puolustuksessa tuplaamalla pallollisen pelaajan päätyrajalla ja pelaamalla syöttölinjoja aggressiivisesti yli. Hyökkäyksessä edut luotiin kaukoheitoilla, kun koko ei riittänyt korin alle.

2020-luvulla koripallon evoluutio on kehittynyt. Vaikka päätyrajatupla on yhä mukana, se ei yllätä enää ketään. Susijenginkin pelaajat ovat entistä urheilullisimpia ja monipuolisempia, puolustuksessa on ensimmäistä kertaa aitoa blokkiuhkaa usean pelaajan toimesta ja hyökkäyksessä yli puolet pelaajista voi hakea donkkia.

Mutta se mikä ei ole muuttunut on se, että Susijengi tietää edelleen muita nopeammin, milloin ja mistä pitää apupuolustaa, kenelle ja mihin kulmiin kannattaa hakea heittopaikkaa, milloin lähdetään koko viisikon voimin hyökkäyslevypalloon ja niin edelleen.

Tosin näin on ollut aina kun Susijengi on arvokisoissa pelannut – nyt erona on se, että joukkueessa on täysin ylivertainen yksilö.

Lauri Markkanen heitti viikko sitten Israelia vastaan 28 pistettä.

Lauri Markkanen ei ole EM-kisojen paras pelaaja, mutta hän on muihin turnauksen NBA-pelaajiin verrattuna sitoutuneempi ja syvemmällä oman maansa pelitavassa.

Kärjistettynä: jos ja kun Susijengi pystyy puolustamaan perustasollaan, 213-senttinen Markkanen pystyy voittamaan otteluita hyökkäyspäässä – ei tietenkään yksin, mutta koko muun viisikon tuella.

Markkanen tulee pelaamaan yli 30 minuuttia ottelua kohti ja ottamaan kolmasosan Susijengin 60–70 pelitilanneheitosta. Hän pystyy käyttämään kokoaan huomattavasti paremmin hyödyksi europarketilla kuin NBA:ssa ja saa myös helpommin heittonsa ilmaan. Markkasen ja Salinin palloscreenipelaaminen tuottaa Susijengille eniten pisteitä pallonhallintaa kohti ja siksi myös Salinin pitää pelata yli 30 minuuttia ottelussa.

Markkanen tulee tekemään keskimäärin 22–25 pistettä ottelua kohti, jolla hän taistelee turnauksen korikuninkuudesta yhdessä koko maailman top5-pelaajien Luka Doncicin (Slovenia), Giannis Antetokounmpon (Kreikka) ja Nikola Jokicin (Serbia) kanssa.

Susijengin suurimmat haasteet ovat edelleen hyökkäyspäässä.

Kesän voitokkaiden MM-karsintaotteluiden heikkoja hetkiä yhdisti sama asia: pelintekovajeesta johtuva staattisuus. Maxhuni kantaa päävastuun pelinteosta, Koposta käytetään kriitisillä hetkillä ja Littleä vain lyhyissä pätkissä. Kolmikko ei kestä vertailua kuin muutaman muun turnausjoukkueen kanssa. Varsinkin hitaat hyökkäykset ovat ongelma, joiden paras ratkaisu on antaa pallo Markkaselle ja toivoa parasta.

Toinen haaste on isossa osastossa. Tennesseen yliopiston kutsuttua Olivier Nkamhouan takaisin, ison pään rotaatioon jäi noin 15 peliminuutin aukko. Markkasen, Madsenin ja Jantusen minuutteja on nostettava, mikä kasvattaa takamiespainotteisen joukkueen riskejä niin jaksamisen kuin virhevaikeuksien kanssa.

EM-kisojen ottelutahti on raju: seitsemässä päivässä viisi ottelua. Susijengin ottelut ovat tänäkin kesänä lähes poikkeuksetta ratkenneet viimeisiin pallonhallintoihin, eikä avainpelaajia ole näin pystytty lepuuttamaan. Markkanen ja Salin ovat elintärkeitä pelaajia Susijengille, ja heidän peliminuuttiensa kontrollointi on äärimmäisen tärkeää.

Lähes yhtä tärkeää olisi se, että jokainen 12 pelaajasta pystyisi pitämään tuntumaa yllä mahdollisten (tässä tapauksessa jopa todennäköisten) poissaolojen vuoksi.

Susijengi pelaa 10–11 pelaajan rotaatiolla. Nkamouhan tilalle tullut Topias Palmi ei lähtökohtaisesti pelaa minuuttiakaan.

Peli on kuitenkin aina suhteessa vastustajaan. Prahan alkulohkossa Susijengillä on vastassa kolme samantasoista (Israel, Puola, Tshekki), yksi selvästi heikompi (Hollanti) ja yksi selvästi kovempi (Serbia) joukkue. Kaiken lisäksi Susijengillä on Tshekki-ottelua lukuun ottamatta kotietu, kiitos tuhansittain Prahaan matkustaneiden kannattajien.

Tässä joukossa ja näistä lähtökohdista ovi Suomen koripallohistorian kovimpaan saavutukseen on selällään auki.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments