Aurinkosähkön idea kääntyi nurin perin – Kalle Blomqvist napsauttaa pyykkikoneen päälle aamuyön pimeinä tunteina, ettei hän käyttäisi paneelien tuottamaa sähköä

1
Kalle Blomqvistin asunnon katto on ihanteellinen aurinkosähkön tuotantoon: aurinko paistaa siihen koko päivän, eikä varjostavia puita ole. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Pahkavuorelaisen rivitaloyhtiön pihassa on helppo nähdä ensisilmäyksellä, kuka asukkaista tuottaa sähköä.

Päätyasunnon katolla kimaltelee auringonpaisteessa 18 aurinkopaneelielementtiä. Ne tuottavat sähköä Kalle Blomqvistin ja hänen puolisonsa kotiin.

Paneelit asennettiin katolle toukokuun alussa, ja kuluja koitui vajaat 7 000 euroa. Tästä summasta osan sai takaisin kotitalousvähennyksen kautta.

– Laskin, että järjestelmän takaisinmaksuaika olisi viisi tai kuusi vuotta, mutta nyt se on ehkä kolme vuotta, sanoo Blomqvist.

Suoralla sähkölämmityksellä lämpiävässä kodissa on 108 neliötä. Blomqvist kertoo, että vuotuinen sähkönkulutus on noin 13 500 kilowattituntia.

Kalle Blomqvist on huomannut monen olevan kiinnostunut aurinkosähköstä. – Ystävät ovat kyselleet vinkkejä, hän kertoo. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kun Kalle Blomqvist ryhtyi hankkimaan aurinkosähköjärjestelmää, hän ei aavistanut sähkömarkkinan hyvin erikoiseksi äityvää tilannetta.

Blomqvist oli liikkeellä jo kolme vuotta sitten, mutta paneelien hankkiminen rivitaloasuntoon ei ollut aivan yksinkertaista. Asiaa selviteltiin taloyhtiön isännöitsijän kanssa pitkään.

– Olen itsekin taloyhtiön hallituksessa. Perinteisesti taloyhtiö on vastuussa rakennusten ulkopinnoista. Otin itselleni vastuun siitä osasta kattoa, johon aurinkopaneelit asennettiin.

Kattoa peittää saumattu peltikate, johon paneelit pystyy asentamaan ilman katon lävitse porattavia kiinnikkeitä. Kaiken varalta Blomqvist päivitti kotivakuutuksensa.

– Vakuutus on tärkeä, jos paneelit tulevatkin alas lumikuorman takia tai jos tulisi kuitenkin vuotoja.

Rivitalon kaikilla asukkailla on omat sähkömittarit ja sähkösopimukset, ja vastuukysymysten selvittyä käytännön työt sujuivat helposti.

– Asennuksen jälkeen verkkoon kytkeminen sujui todella nopeasti, sanoo Blomqvist.

Sovellus kertoo aurinkovoimalan tilanteen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salo on Suomen kärkikuntia aurinkovoimaloiden määrässä: Salossa on miltei 1 100 aurinkovoimalaa. Carunan koko sähköverkon alueella olevista kunnista vain Espoossa on enemmän aurinkosähkön tuottajia.

– Vilkkain aurinkovoimaloiden asennuskuukausi Salossa tänä vuonna oli kesäkuu, jolloin otettiin käyttöön 39 uutta aurinkovoimalaa, kertoo asiakkuuspäällikkö Tiia Salonen Carunasta.

Yksi syy Salon suureen aurinkovoimaloiden määrään on pitkään alalla toiminut paikallinen aurinkopaneelien valmistaja ja myyjä Solar Finland Oy. Sähkön hirmuinen hintaralli näkyy nyt vahvasti yrityksen arjessa.

– Sähköpostit ja puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet. Tarjouspyyntöjen määrä on kasvanut 200–300 prosenttia, sanoo myyntiyhtiö Salo Solar Oy:n toimitusjohtaja Anu Areva.

Yrityksellä olisi kapasiteettia tehdä yhä enemmän aurinkopaneeleita ja aurinkosähköjärjestelmien asennuksia, mutta haasteitakin piisaa.

Pullonkaulana ovat materiaalien ja komponenttien sekä invertterien saatavuus. Invertteri on laite, joka muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön sähköverkossa käytettäväksi vaihtosähköksi. Myös työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua.

– Asennusjono on pitkä, eikä työntekijöiden saaminen ole helppoa. Jos nyt päättää hankkia järjestelmän, asennus on ensi keväänä.

Matkapuhelimesta voi seurata sähkön hintakehitystä reaaliajassa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Sähkömarkkinoiden sekasorto on aiheuttanut kuluttajille hyvin erilaisia tilanteita.

Kalle Blomqvistin tilanne on toistaiseksi erinomainen: hän maksaa käyttämästään sähköstä neljän sentin kilowattituntihintaa.

Tuottamansa aurinkoenergian hän myy puolestaan pörssisähkön hinnalla. Haastatteluhetkellä se on 61,9 senttiä kilowattitunnilta. Blomqvist myy tuottamansa sähkön samalle sähköyhtiölle, josta hän ostaa sähköä.

– Huhti–kesäkuun sähkölaskuni oli sellainen, että sain rahaa, hän sanoo.

Kotitalouksien akuttomien aurinkosähköjärjestelmien logiikka on perustunut perinteisesti siihen, että sähköä pitäisi pyrkiä käyttämään aurinkoisina tunteina. Kun on pyörittänyt pyykit ja ladannut menopelit itse tuotetulla sähköllä, on voinut nipistää ostosähkön kustannuksia.

Jos oma sähkösopimus on hyvin edullinen, aurinkosähkön vanhat lainalaisuudet ovat murtuneet. Kalle Blomqvist kertoo, että hän pystyy myymään tällä hetkellä noin 80 prosenttia tuottamastaan sähköstä. Järjestelmä tuottaa noin 3 500 kilowattituntia vuodessa.

Kodin sähkölaitteet puolestaan pyörivät edullisen ostosähkön voimalla vuorokauden pimeinä tunteina.

– Pyykkiä on nyt pesty aamuyöllä.

Kalle Blomqvist on juuri aloitttelemassa takkakautta. Syksyn ensimmäiset pesälliset ovat palaneet keittiön ja olohuoneen välissä olevassa varaavassa takassa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Blomqvistin edullinen määräaikainen sähkösopimus päättyy vuoden lopussa. Hän on varautunut siihen, että tuolloin hinta nousee rajusti. Sähköä Blomqvist pyrkii säästämään aina riippumatta siitä, onko se kallista vai halpaa.

– En pidä huonelämpötilaa koskaan yli 20 asteen.

Kodista löytyy myös varaava takka ja ilmalämpöpumppu, joka levittää takkatulen lämpöä koko asuntoon.

– Talvella takka lämpiää joka päivä.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Urpo
2 kuukautta sitten

Jatkuvasti meille on kerrottu, miten laitteistojen hinnat putoavat, kun ne alkavat yleistyä. Nyt kai tuo tilanne on sitten edessä.

Sähköautojen osalta ennustettua hintojen laskua näköpiirissä ei tosin ole.