Energian hinnannousu iskee lujaa maatiloihin – Juho Nikkanen investoi aurinkoenergiaan

1
– Hinnat nousevat kovaa vauhtia ja tuottajaindeksi laahaa perässä, toteaa somerolainen Juho Nikkanen, jonka lypsykarjatilalla kuluu sähköä 120 000 kilowattituntia vuodessa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Energiahintojen nousu iskee rajusti maatilojen toimintaan. Lannoitteiden ja rehujen hinnat nousivat moninkertaisiksi ja lisäsivät merkittävästi tuotantokustannuksia jo ennen kuin sähkön hinta ampaisi ylös. Eläintiloilla sähköä tarvitaan paljon.

Somerolaisen maatalousyrittäjä Juho Nikkasen lypsykarjatilalla kuluu sähköä 120 000 kilowattituntia vuodessa.

– Vaikka on koitettu kaikin keinoin kovin säästää, Nikkanen hymähtää.

Eniten sähköä kuluu maidon jäähdytykseen. Vajaat kolme vuotta sitten rakennetun uuden navetan myötä tilalla otettiin käyttöön uutta, helppoa ja yksinkertaista tekniikkaa, joka vähentää lämmön hukkaa. Maidon lämpöä otetaan talteen jäähdytyksessä ennen kuin lämmin maito menee tankkiin.

– Lämpö siirretään lehmien juomaveteen, ettei niiden tarvitse juoda hampaat kalisten.

Maitotankin koneisto jäähdyttää maidon 4-asteiseksi.

– Siitä siirretään lämpö lämminvesivaraajaan, jolla se saadaan esilämmitettyä 40-asteiseksi.

Juho Nikkanen on tänä vuonna parantanut tilansa omavaraisuutta asennuttamalla navetan katolle aurinkopaneelit ja teettämällä porakaivon. –Aurinkoenergia tuottaa parhaiten keväällä, kun aurinko paistaa, mutta ilma on vielä viileää. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Nikkanen investoi aurinkoenergiaan kesällä parantaakseen tilansa omavaraisuutta ja kaikinpuolista varautumista.

– Laitehankintahinnat ovat nousseet, mutta hankintaa tehtäessä laskettiin, että investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nythän tahti on nopeutunut paljon.

Tilalla on yhteensä 36 kilowatin järjestelmä. Nikkanen toteaa, että heinäkuussa käyttöön otetusta järjestelmästä ei ole vielä saatu mahdottomia irti.

– Parhaimpina aurinkoisina päivinä se voi tuottaa 200 kilowattia vuorokaudessa. Pilvisinä päivinä hyötyä ei juuri ole. Tuotto on paras keväällä, kun aurinko paistaa, mutta ilma on vielä viileää.

Nikkasella on vielä toista vuotta voimassa oleva määräaikainen sähkösopimus.

– Se on edullinen, mutta saa nähdä, millaisia hinnat ovat reilun vuoden päästä.

Tilalle tehtiin kesällä myös oma porakaivo. Se maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa.

Juho Nikkanen toteaa, että ruokaa ei saada tuotettua ilman typpeä. Lannoitteissa tarvittava typpi tehdään maakaasulla, jotka ei nyt saada Euroopan lannoitetehtaille. – Onneksi varastoja on vielä. Karjanlanta nousee arvoonsa, ja siitä on otettava hyöty irti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Yhdeksän vuotta sitten vetovastuun kotitilastaan ottanut Nikkanen kuvaa suomalaisen maatalouden tulevaisuutta ”mielenkiintoiseksi”:

– Hinnat nousevat kovaa vauhtia ja tuottajaindeksi laahaa perässä. Hereillä on oltava koko ajan, ja katsottava tarkkaan sekin, miten usein käy pellolla. Polttoöljyn hinta on noussut niin, että ajokertoja on pitänyt vähentää.

Lannoitteiden hinta on viisinkertaistunut parissa vuodessa.

– Onneksi apulannat tuli hankittua heti, kun kausi alkoi. Kaksi vuotta sitten tonni maksoi 200 euroa, kun nyt hinta on tuhat euroa. Nuukailukin tulee kalliiksi: jos et lannoita, et mitään saakaan.

Lannoitetehtaiden tuotanto Euroopassa on vähentynyt 70 prosenttia, koska lannoitteissa tarvittava typpi tehdään maakaasulla, eikä kaasua saada tällä hetkellä mistään. Lannoitteita tuotetaan nyt enimmäkseen Yhdysvalloissa ja Lähi-idässä.

Nikkasen tilalla on 120 lypsävää ja satakunta nuorta karjaa. Karjanrehuksi kasvatetaan viljaa, nurmea ja nyt myös maissia.

– Nurmea ei ole meinattu kuivuuden takia saada riittävää määrää säilöön. Kolmas säilörehusato korjattiin viime viikolla. Niillä voidaan niukin naukin päästä kevääseen.

Juho Nikkasen tlalla otetaan maidon lämpöä talteen jäähdytyksessä ennen kuin lämmin maito menee tankkiin. – Lämpö siirretään lehmien juomaveteen, ettei niiden tarvitse juoda hampaat kalisten. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Nikkanen toteaa, että täysillä on yritettävä, eikä voi olettaa valtion korvaavan kaikkea, vaikka valtiollekin on tärkeää saada ylläpidettyä kotimainen ruoantuotanto.

– 300 miljoonan euron tukipotti näytti uutisissa hyvältä, mutta Ruokavirasto otti siitäkin omansa. Se ei saa edes lypsylehmäpalkkiota maksettua tänä vuonna, vaan ne on siirretty ensi vuoteen. Meille on tullut tonni tai pari, hän hymähtää.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Lomittaja
5 päivää sitten

40 kilowatin järjestelmä tuotti parhaimmillaan 2,5 kilowattia tunnissa 17.9. pilvisellä säällä.

18.9. vähän aurinko pilkisteli, ja tuotto parhaimmillaan oli 6,5 kilowattia tunnissa.