Vanhustenhoitoon tarvitaan Salossa jopa 200 uutta hoitajaa – ”Ei onnistu, vapaita hoitajia ei ole missään”

Hoitajien palkkaamisesta vanhustenhoitoon on kehkeytynyt Salossa kierre, jossa työnantajat kilpailevat koko ajan samoista työntekijöistä. Kun joku saa hoitajan, se on pois joltain toiselta. Uusia hoitajia ei näy, ja kymmeniä paikkoja hoivakodeissa on tyhjillään. Ensi vuonna uusia hoitajia tarvitaan jopa kaksisataa.

Nykyinen vanhuspalvelulaki tuli voimaan kaksi vuotta sitten. Se määrää, montako hoitajaa pitää vanhusta kohti olla tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Hoitajamitoitus on tiukentunut portaittain alun 0,5:stä tämänhetkiseen 0,6:een.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa lain toteutumista. Tuorein selvitys on toukokuulta. Sen mukaan Salon kaupungin kaikissa kymmenessä hoivakodissa oli tarpeeksi hoitajia. Hintan hoivakodissa Suomusjärvellä laskettiin olevan peräti 0,75 hoitajaa vanhusta kohti.

Luvut näyttävät hyviltä, mutta niitä on helppo tulkita väärin. Kaupunki on saavuttanut lain edellyttämän hoitajamitoituksen vain pitämällä kymmeniä hoivapaikkoja tyhjillään.
– Ei voida ottaa asukkaita sisälle, kun ei ole hoitajia, vanhuspalveluiden johtaja Salla Lindegren sanoo.
Kaupungin lisäksi ainakin Mehiläinen on joutunut ajoittain sulkemaan paikkoja Mainiokodeissaan hoitajapulan takia.

Vanhuspalveluja tarjoaa Salossa kaupungin lisäksi tällä hetkellä kaksi yhdistystä ja kuusi osakeyhtiötä. Salon Seudun Sanomat kysyi niiltä kaikilta hoitajapulasta ja hoitajamitoituksesta.
– Ikäihmisten määrän lisääntyessä kasvaa myös hoivan ja huolenpidon tarve. Se voi aiheuttaa haasteita hoitajien rekrytoinnissa, aluejohtaja Sari Laakso Attendosta muotoilee.

Salossa on vanhuksille yli 600 tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon paikkaa. Yli sata uutta hoivapaikkaa on tulossa.
– Yksi uusi 30-paikkainen hoivakoti tarkoittaa aina yli kahdenkymmenen uuden työntekijän palkkaamista. Mistä ne otetaan? Salon Kotisataman toimitusjohtaja Lotta Takatalo kysyy.

Kaupungin 30-paikkaisen hoivayksikön on määrä avautua Salo IoT Campuksella marraskuun alussa. Turkulainen Plus Hoivakiinteistöt aloittaa 46-paikkaisen hoivakodin rakennustyöt Tupurissa kohtapuoliin. Turkulainen Huhtihovi puolestaan aikoo avata 30-paikkaisen hoivakodin Palometsässä vuoden päästä syksyllä.

Huhtikuussa hoivakodeissa pitäisi lain mukaan olla 0,7 työntekijää vanhusta kohti. THL:n tuoreen Vanhuspalveluiden tila -seurannan mukaan ympärivuorokautisiin yksiköihin tarvittaisiin Suomessa yhtäkkiä lisää 3 400 hoitajaa. Tuhannet hoivakotien ja kotihoidon rekrytoinnit ovat jo nyt epäonnistuneet eri puolilla maata.

Suurin pula on lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Salon vanhuspalvelut palkkaisi välittömästi parikymmentä hoitajaa, jos hakijoita riittäisi. Hoitajamitoituksen kiristyminen tarkoittaisi vielä neljääkymmentä hoitajaa lisää.

– Ei onnistu. Vapaita hoitajia ei ole missään. Tuska on yhteinen, joka ikinen kunta on tässä samassa tilanteessa, Salla Lindegren toteaa.

Salossa toimivien yhdistysten ja yritysten on lisäksi palkattava nykyisiin hoivakoteihinsa yli kaksikymmentä työntekijää täyttääkseen lain velvoitteet.
Eikä tässä kaikki. Pelkästään Salon kaupungilta jää tänä vuonna eläkkeelle kaksikymmentä lähihoitajaa ja neljä sairaanhoitajaa. Työeläkevakuuttaja Kevan ennusteen mukaan Salossa eläköityy sata lähihoitajaa ja likemmäs kolmekymmentä sairaanhoitajaa viiden seuraavan vuoden aikana.

”Aina kun joku saa työntekijän, se on pois joltain toiselta.”

Hoitajien palkkaamisesta on kehkeytynyt Salossa nollasummapeli, jossa työntekijät vaihtavat työpaikkoja ikään kuin keskenään. Hoivakotien lisäksi hoitajista kilpailevat muun muassa Salon terveyskeskussairaala, Tyks Salon sairaala sekä kaupungin kotihoito ja kotihoitoyritykset.
– Henkilökunta liikkuu tällä hetkellä tosi paljon paikasta toiseen. Aina kun joku saa työntekijän, se on pois joltain toiselta, Salva ry:n toiminnanjohtaja Heli Koskela toteaa.

Hakuaika Salon IoT Campuksen hoivakodin vakinaisiin työsuhteisiin päättyi perjantaina. Paikan saa viisitoista lähihoitajaa, kaksi sairaanhoitajaa ja kolme hoiva-avustajaa. Hakijoita on kuusikymmentä. Campus saa toivomansa työntekijät, jotka jättävät kuitenkin aukon toisaalle.
– Lähes kaikki ovat töissä jossain. Uudet tilat keskeisellä paikalla kiinnostavat, mutta niin sanottuja vapaita hoitajia ei ole missään, Salla Lindegren sanoo.

Yhä useampi hoitaja tekee keikkahommia. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta heitä arvellaan olevan ehkä satakunta. Osa tekee työvuoroja eri työnantajille, osalla saattaa olla vakituinen hoivatyöpaikka, jonka lisäksi he tekevät vielä keikkoja sijaisina.

Kuusjoen Kotisatamana vuonna 1995 aloittanut hoivakotiyritys muutti Kuusjoen Kanungista Ollikkalaan vuosi sitten. Toimitusjohtaja Takatalon mukaan sijaisia on moninkertaisesti helpompi saada töihin Salon keskustaan kuin yli kahdenkymmenen kilometrin päähän.
Ilmiö on tuttu myös muille työnantajille.
– Työpaikan sijainti korostuu. On todella ymmärrettävää, etteivät hoitajat halua ajaa pitkiä työmatkoja näillä polttoaineen hinnoilla, yksi heistä sanoo.

Hoitajapulaan yritetään hakea helpotusta muun muassa oppisopimuskoulutuksella. Salon kaupunki ja Salon seudun ammattiopisto kouluttavat nyt lähihoitajia yhteistyössä vanhuspalveluiden ympärivuorokautiseen hoitoon.

Kahden vuoden koulutuksen aloitti tällä viikolla neljätoista aikuista oppisopimusopiskelijaa. Kaupunki oli hiljaa toivonut, että opintoihin olisi hakeutunut kaksikymmentä opiskelijaa.
– Lähes kaikki ovat alanvaihtajia ja kovin innokkaita, työssäoppimiskoordinaattori Merja Saarinen Salon seudun ammattiopistosta kehuu.

Kun nämä neljätoista lähihoitajaa valmistuvat, Salon kaupungin ja tulevan hyvinvointialueen palkkalistoilta on ehtinyt eläköityä nelisenkymmentä lähihoitajaa. Hoitajamitoitukseen oppisopimusopiskelijoita ei lasketa.
– Ajatus on, että saisimme heistä jatkossa vakinaisia työntekijöitä, asumispalveluiden päällikkö Susanna Kaunisto sanoo.
Salva on kouluttanut hoiva-avustajia ja lähihoitajia oppisopimuksella Palvelukeskus Ilolansalossa jo toistakymmentä vuotta.
– Siitä on ollut huomattava apu, Heli Koskela kertoo.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjeisti kesäkuussa, että hoiva-avustajien määrää vanhustenhoidossa voi lisätä. Kymmentä asiakasta kohti saa nyt olla yksi hoiva-avustaja, kun heitä aiemmin sai olla vain yksi viittätoista vanhusta kohden.

Hoitajamitoituksen kasvaessa hoiva-avustajia saa olla kaksi kymmentä asukasta kohti. Hoiva-avustajat huomioidaan mitoituksessa, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä. Se tarkoittaa esimerkiksi vanhusten avustamista peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, liikkumisessa ja ulkoilussa.

– Hoiva-avustajiakaan ei ole saatavilla mahdottomasti, eikä hoitajakriisiä muutenkaan ratkaista kouluttamalla kauhea määrä hoiva-avustajia, Salla Lindegren huomauttaa.

Valvira muistuttaa, ettei hoitajamitoituksen kiristyminen saa tarkoittaa pelkästään hoiva-avustajien määrän lisäämistä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta odotetaan linjausta, miten hoitajamitoituksen tiukentuminen 0,7:ään toteutetaan. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty takarajan siirtämistä ensi keväästä.
– Lailla on hyvä tarkoitus, Salla Lindegren korostaa.

Nykyistä kireämmän mitoituksen tuleminen jo puolen vuoden päästä olisi Lindegrenin mielestä arvokysymys. Lain kirjain pystyttäisiin täyttämään vain vähentämällä hoitopaikkoja entisestään.
– Yhä harvempi saisi hoitoa, mutta yhdelle olisi antamassa hoitoa enemmän henkilökuntaa. Onko se toivottava tapa?

Ympärivuorokautista hoitopaikkaa tarvitsevat vanhukset odottaisivat Lindegrenin mukaan entistä pitempään terveyskeskussairaalassa ja kotihoidon turvin kotona. Lain mukaan hoitopaikka on saatava kolmen kuukauden sisällä.

Salossa odotusaika on ollut keskimäärin kuusi viikkoa. Salla Lindegren näkee uhkana sen, että noudattamalla yhtä lakia rikottaisiin toista jonotusaikojen pidentyessä.