Hyvinvointialueen alku uhkaa mennä pakkaselle – palveluiden muutoksia suunnitellaan ensi vuonna

3
Hyvinvointialueen valtuuston kokouksia voi seurata suorana verkossa. Keskustan Jani Kurvinen painotti, että strategian toimeenpanossa on kiinnitettävä huomiota paikallisuuteen. Kurvinen on Somerolta.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alku on menossa taloudellisesti pakkasen puolelle. Valtakunnallisestikin uusille hyvinvointialueille on tulossa rahaa vähemmän kuin niillä on menoja.

Varsinais-Suomeen valtiolta tuleva rahoitus ja hyvinvointialueen muut tulot ovat näillä näkymin 1,932 miljardia euroa.

– Summa ei riitä kattamaan kunnilta ja kuntayhtymiltä tulevaa kustannuspohjaa, sanoi hyvinvointialueen hankejohtaja, talousjohtaja Arja Pesonen keskiviikkona hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle ensi vuoden alussa.

Valtion rahoituksen osuus on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen budjetissa 85 prosenttia. Loput rahat tulevat muun muassa muille hyvinvointialueille myytävistä palveluista, lääkäreiden kouluttamiseen saatavista korvauksista sekä asiakasmaksuista.

Hyvinvointialue voi tehdä alijäämäisen talousarvion, jos kolme vuotta kattavassa taloussuunnitelmassa on keinoja talouden tasapainottamiseksi, kertoi Pesonen. Jos taas pyydetään valtiolta lisää rahaa, alue ei saa valtiolta lupaa ottaa lisää lainaa.

Lainaa tarvitaan investointeihin. Jos tulot ja menot eivät ole tasapainossa, investointeja ei juuri tehdä.

Tärkeimmiksi investoinneiksi Pesonen mainitsi muun muassa käynnissä olevien hankkeiden jatkuvuuden, yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja sen, että varaudutaan ikääntyneiden laitoshoitopaikkojen poistamiseen ja asumispalveuiden lisäämiseen.

Ensi vuoden alkupuolella keskitytään siihen, että hyvinvointialueelle siirtyvät palvelut pidetään pyörimässä, mutta Pesonen varoitti, että talouden ”tasapainotustoimiin pitää päästä nopeasti”.

Hyvinvointialueen ensimmäisestä talousarviosta on tulossa vähintään 100 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Valtiolta tulevan rahan määrä perustuu kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätöksiin ja vuoden 2022 talousarvioihin.

– Kunnat ovat alibudjetoineet sote-menojaan, ja yleinen kustannuskehitys on ollut vauhdikasta, sanoi Pesonen.

Aluevaltuutettu, perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) rauhoitteli tilannetta. Hänen mukaansa uudistukseen ei voida mennä niin, että hyvinvointialueilta puuttuu yhteensä 1,5 miljardia euroa.

Hänen mukaansa valtiolta tulee eri tavoin lisää rahaa vuosina 2023 ja 2024. Hyvinvointialueen taloussuunnitelma tehdään vuosiksi 2023–2025.

– Aluksi tehdään alijäämää, ja rahaa tulee jälkijättöisesti. Täytyy nähdä taloussuunnitelman kokonaisuus. Edessä ei ole katastrofia, mutta tarvitaan selkeä suunnitelma tuottavuuden parantamiseksi, sanoi Lindén.

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian keskiviikkona.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tavoite on, että palveluihin ei synny vuodenvaihteessa toteutuvan sote-uudistuksen yhteydessä katkoja ja että kansalaisten yhteydenotot onnistuvat.

Katkoja tai häiriöitä ei pitäisi tulla myöskään palkkojen, sosiaalietuuksien ja laskujen maksuun eikä asiakasmaksujen keräämiseen.

Ensi vuoden tavoite on myös, että henkilökunta käyttää heille uusia tietojärjestelmiä jouhevasti ja tieto kulkee yhtä hyvin kuin nykyään. Kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen yli 23 000 työntekijää.

Mitä muutoksia palveluihin tulee? Siitä ei päätetä strategiassa.

Hyvinvointialueella tehdään ensi vuoden aikana suunnitelma palveluverkosta ja palvelujen yhdenvertaistamisesta vuodelle 2024. Myös ensimmäiset uudet kansalaisten digipalvelut otetaan käyttöön ensi vuonna.

Strategiassa hyvinvointialueen olemassaolon tarkoitus kiteytetään näin: turvaamme, parannamme, pelastamme – hyvinvointia yhdessä, joka päivä. Pitkän aikavälin tavoite on olla ystävällisin, vaikuttavin ja ammattilaisten arvostama yliopistollinen hyvinvointialue.

– Vaikuttavilla palveluilla varmistamme kestävän talouden, korosti hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen kokouksessa.

Hänen ajatuksensa strategian toteuttamisesta on, että ”määritetään painopisteitä, ja se mitä tehdään, tehdään kunnolla ja nopeasti läpi koko organisaation”.

Yksi painopisteistä on välimallin asumispalvelun kehittäminen terveyskeskuksen ja tehostetun palveluasumisen väliin.

Strategiaa tehdessä on järjestetty kysely, jossa on kuultu noin 2 000 varsinaissuomalaista, 1 700 henkilöstön edustajaa ja yli 200 luottamushenkilöä sekä yli sataa yritystä ja järjestöä.

Jani Kurvinen Somerolta korosti keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että strategian toimeenpanossa on kiinnitettävä huomiota paikallisuuteen kautta koko organisaation. Eri puolilla hyvinvointialuetta tarvitaan erilaisia palvelupainotuksia, hän sanoi.

Salolainen valtuutettu Heikki Tamminen (ps.) totesi, että jos koko valtakuntaa vaivaava henkilöstökriisi jatkuu, Varsinais-Suomessakin ollaan pahassa pulassa.

– Siinä eivät pakkolait auta.

Salolainen Elina Suonio-Peltosalo (kok.) piti asiakaspalautetta jokaisen tapahtuman jälkeen tärkeimpänä mittarina.

– Laadukas johtaminen on olennainen osa onnistumista. Historiallisen vaikea työvoimapula on saatava hallintaan. Päätöksenteon ylätasolla ei ole sijaa laiminlyönneille.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
15 päivää sitten

Aluevaltuutetut eli poliitikot ovat nyt kädet taskuissa. Ikävää on se, että ne taskut kuuluvat meille veronmaksajille.

Tassu
14 päivää sitten

”Varaudutaan ikääntyneiden laitoshoitopaikkojen poistamiseen ja asumispalveuiden lisäämiseen.” Tässä mennään niin pahasti metsään kuin vaan voi mennä.

Suomen väestö ikääntyy ja eletään yhä vanhemmiksi, jolloin ollaan pidempään huonokuntoisia ja tarvitaan pidempään laitoshoitoa.

Tietenkin jos tarkoitus on lisätä kotihoidon asiakkaita ilman lisäresursseja alalla, joka on muutenkin jo kriisissä, ei välttämättä tule sitä ongelmaa, että ihmiset elävät liian vanhaksi.

Mamma maalta 75
14 päivää sitten
Reply to  Tassu

Viitaten edelliseen, hyvin kiteytit kaiken olennaisen kirjoitukseesi. Mutta tulevat nämä nykyiset päättäjätkin ikääntyneiksi apua tarvitseviksi, ja jos siihen on vielä pitkältä tuntuvat 10-20 vuotta, ehkä enempikin, voin sanoa niiden menevän yllättävän nopeasti.