Kodeissa haaskataan ruokaa

0
Kuluttajaliiton kyselyn mukaan Varsinais-Suomessa ollaan keskimääräistä innostuneempia vähentämään ruokahävikkiä.

Suomessa menee vuodessa hukkaan 360 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Ruokahävikkiin onkin syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ruokaa tuhlattaessa haaskataan rahaa, raaka-aineita ja energiaa.

Maailmanlaajuisesti jopa kolmasosa tuotetusta ruoasta päätyy hävikiksi. Laskennallisesti tuolla määrällä pystyisi ruokkimaan vuosittain kaksi miljardia ihmistä. Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna siihen, kuinka moni YK:n arvioiden mukaan näkee maailmassa nälkää.

Käytännössä nälänhädän kuittaaminen hävikillä ei tietenkään onnistu. Ruokaa tuhlataan eniten siellä, missä ei nähdä nälkää.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan selvästi alle viidesosa suomalaisesta ruokahävikistä kertyy kaupoissa. Ravintoloiden, ruokaloiden ja kuntien ruokapalveluiden osuus on samaa luokkaa. Elintarviketeollisuudessa syntyy yli viidesosa hävikistä.

Ihmisten huomio kiinnittyy helposti ruokaloiden ja kauppojen biojäteastioihin, mutta eniten ruokaa heittävät pois kotitaloudet. Ainakin kolmannes koko maan ruokahävikistä syntyy arvioiden mukaan kodeissa – siis siellä, missä hävikin välttäminen olisi helpointa.

Kuluttajaliitto selvitti valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä, miten suomalaiset suhtautuvat ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen. Ensimmäistä kertaa näin laajasti tehdyssä kyselyssä selvisi, että enemmistö on omasta mielestään onnistunut vähentämään taloutensa hävikkiä ja aikoo pitää sen vastakin mahdollisimman vähäisenä.

Ikä ja talouden koko vaikuttavat hävikin määrään. Nuoret aikuiset, 18–30-vuotiaat, heittävät syömäkelpoista ruokaa hukkaan selvästi useammin kuin muut. Yli 50-vuotiaat taas olivat ruuan kanssa tarkimpia.

Kuluttajaliiton kyselyn mukaan Varsinais-Suomessa ollaan keskimääräistä innostuneempia vähentämään ruokahävikkiä. Yleisin hävikin aiheuttaja maakunnassa on viemäriin kaadettu valmis kahvi. Roskiin menee ennen muuta myös hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, leipää sekä riisiä ja pastaa.

Laittamalla ruokaa tai juomaa vain sen verran kuin aikoo nauttia, käyttämällä ajatuksella tehtyä kauppalistaa ja seuraamalla pakkausten päiväyksiä saa jo paljon aikaan. Parasta ennen -päivämäärä ei useinkaan tarkoita, että elintarvike olisi käyttökelvoton.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments