Korisliigan ensimmäinen miljoonaseura rakensi itselleen uuden kodin – ”Kukaan ei tule tekemään meidän puolesta asioita, vaan joudumme tekemään ne itse.”

0
IKH Areena
2 300 istumapaikan ja tuhannen ravintolapaikan IKH Areena näytti tiistaina tältä. (Kuva: Ville Nurminen)

Itsenäinen Suomi kaupungistui hitaasti. Vielä 1950-luvun alussa enemmistö suomalaisista asui maalla.

Muualla Euroopassa palloilu- ja urheiluseurakulttuuri syntyi ja kasvoi kaupunkikulttuurin ympärille. Vähäväkisessä Suomessa taas jokaisesta pitäjässä ja kauppalassa oli oma yleisseura kummallakin puolella poliittista janaa.

Ei siis ihme, että Suomi on edelleen muita yksilöurheiluvetoisempi ja nationalistisempi urheilumaa, jonka myytin mukaan juoksi maailmankartalle kuopiolainen kasvissyöjä Hannes Kolehmainen.

Siksi myös Suomen verrattain nuoressa palloilukulttuurissa maajoukkue menee aina seurajoukkueen edelle. Se näkyy valtion, Olympiakomitean ja lajiliittojen panostuksissa, olosuhteiden kehittymisessä, medianäkyvyydessä, katsomokulttuurissa ja niin edelleen.

Yksi parhaista esimerkeistä omalaatuisesta palloilukulttuuristamme on suurkaupunkien urbaani urheilulaji koripallo.

Miesten koripallomaajoukkue Susijengi houkutteli syyskuun EM-kisoissa puoli miljoonaa suomalaista television eteen ja koripallo sai kiintiöviikkonsa otsikoissa ja kahvipöytäkeskusteluissa – vain vaipuakseen taas pitkän talven ajaksi marginaaliin.

Suomalainen koripallo on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Koripalloliiton kilpailutoiminta on jaettu kuuteen alueeseen, pääkaupunkiseudun ja muun Uusimaan kattavassa eteläisessä alueessa on yli puolet koripallon lisenssipelaajista (52 %).

Silti pääsarjatasolla pääkaupunkiseutu on jäänyt 2000-luvulla pahasti niin sanottujen ”maakuntaseurojen” jyrän alle. Edellisen kerran miesten Suomen mestaruus jäi Helsinkiin vuonna 1998 (Torpan Pojat). Espoon Honka hallitsi vielä 2000-luvun alussa koripallomarkkinoita viidellä mestaruudellaan, mutta 2010-luvulla espoolaisseurojen saldoksi jäi nolla mitalia ja kolme konkurssia.

Tällä kaudella miesten Korisliigassa on pitkästä aikaa kaksi pääkaupunkiseudun joukkuetta: Helsinki Seagulls ja Tapiolan Honka. Lajin asemasta ja arvostuksesta pääkaupunkiseudulla kertoo kaiken se, että Seagulls pelaa kotiottelunsa 87 vuotta sitten valmistuneessa Töölön Kisahallissa ja Honka 48 vuotta sitten valmistuneessa Tapiolan liikuntahallissa.

Vilpas ja Karhubasket kohtasivat toisensa jo keväällä 2009 divarifinaalissa. Tuolloin Karhu pelasi kotiottelunsa yhteiskoulun liikuntasalissa ja lehdistötilaisuudet pidettiin maantiedon luokassa. Kuvassa Karhun silloinen päävalmentaja Greg Gibson ja Vilppaan päävalmentaja Philip Dejworek. (Kuva: SSS-arkisto/Sami Kilpiö)

Viimeiset vuodet miesten Korisliigaa ovatkin hallinneet kaksi keväällä 2009 liigaan noussutta ”maakuntaseuraa”: Vilpas Salosta ja Karhubasket Kauhajoelta. Neljällä edelliskaudella Karhu on voittanut kolme mestaruutta ja yhden hopean, Vilpas mestaruuden ja kaksi hopeaa.

Vaikka näiden kahden seuran historia, kulttuuri, toimintaympäristö ja toimintatavat ovat erilaiset, ovat ne onnistuneet siinä, missä pääkaupunkiseudulla on järjestään epäonnistuttu. Karhu ja Vilpas ovat tehneet itsestään merkityksellisen toimijan omassa kaupungissaan ja omassa yhteisössään.

Aivan kuten muiden lajien menestyneet ”maakuntaseurat”: pesäpallossa Vimpelin Veto ja Sotkamon Jymy tai lentopallossa Vammalan Lentopallo.

– Oma toimintaympäristö pitää tietää ja tuntea. Totta kai mekin olemme kopioineet paljon juttuja muilta seuroilta, mutta suora ”copypaste” ei toimi, jos et tunne ympäristöäsi, Karhubasketin puheenjohtaja Vesa Ojala kertoo.

Eikä Korisliigan valta-asetelma ole muuttumassa mihinkään, jos katsoo, mitä Kauhajoella on viimeisten kahden vuoden aikana puuhattu.

Hallitseva mestari Karhubasket rakensi oma-aloitteisesti modernin 2 300 istumapaikan monitoimiareenan, jonka avausottelussa ensi keskiviikkona vieraaksi tulee luonnollisesti Vilpas.

Noin kahdeksan miljoonaa euroa maksaneen hallin rakentaminen vain 21 000 asukkaan Suupohjan seutukuntaan on temppu, jollaiseen byrokraattisessa ja tukirahavetoisessa palloilukulttuurissamme ei ole totuttu.

Ojala kuitenkin muistuttaa, että seuran katse on Suupohjaa kauempana. 50 kilometrin päässä on 65 000 asukkaan Seinäjoki.

– Siellä on totuttu tämän tasoiseen toimintaan, jossa puolapuista on siirrytty ravintolamaailmaan, Ojala kertoo ja viittaa Seinäjoen Jalkapallokerhoon, joka pelaa kotiottelunsa Suomen moderneimmalla stadionilla.

Vilpas ja Karhubasket ovat kohdanneet finaaleissa kolme kertaa, viimeksi viime keväänä.

”Ottakaa Karhusta mallia!”

Kehotus on tuttu varsinkin viime keväältä, kun Janne Koskimiehen valmentama Karhubasket pyyhki vastustajilla parkettia koko kentän mitalta ja Kauhajoen liikuntahalli natisi liitoksistaan.

Kehotus on löysä, eikä sitä ainakaan kannata toteuttaa. Kauhajoella nimittäin hoidetaan asiat tavalla, joka sellaisenaan tuskin soveltuisi mihinkään muuhun lajiin tai kaupunkiin.

Karhubasketin taustaryhmässä on 26 henkilöä, joista jokaiselle on laadittu oma budjetti eli rahasumma, joka pitää kerätä.

– Toki sen summan saa ylittää reippaasti, Ojala naurahtaa.

Taustaryhmässä on monta yrittäjää. Leipomon, kahvilan, pubin ja tilausravintolan yhdistelmää Kauhajoen keskustassa pyörittävä Ojala on yksi heistä.

– Kontaktipintaa löytyy. Jokainen ryhmän jäsen tuo oman mausteensa, Ojala kertoo ja muistuttaa, että talkoitakin tehdään.

– Esimerkiksi tällä viikolla meille tuli uuteen areenaan 80 lavallista pöytiä ja tuoleja. Kasattiin ne porukalla kahdessa päivässä. Saamme mobilisoitua porukan kasaan todella nopeasti, Ojala kehuu.

Karhubasketin taustaryhmä on kerännyt jo vuosia riittävän summan rahaa, jotta valmennusjohto pystyy rakentamaan joukkueen, jolla taistellaan mestaruudesta. Urheilulliseen puoleen taustaryhmä tai hallitus eivät kuitenkaan puutu.

– Jokainen saa sanoa mielipiteensä, mutta periaate on se, että Janne (Koskimies) hankkii haluamansa pelaajat budjetin antamissa raameissa, Ojala vakuuttaa.

Alkavalla kaudella taustaryhmän tavoitteet ovat ennätyksellisen suuret. Karhubasketin budjetti kaksinkertaistui peräti 1,158 miljoonaan euroon, josta palkkabudjetin osuus on 695 000 euroa. Samalla Karhubasketista tuli Korisliigan historian ensimmäinen miljoonaseura.

Uusi IKH (Isojoen Konehalli) Areena ja europelit ovat selitys budjetin tuplaamiseen. Karhubasket ry on areenayhtiö KB Areena Oy:n päävuokralainen ja hallinnoi myös otteluiden lipunmyyntiä ja oheispalveluita.

KB Events Oy taas pyörittää areenan muita tapahtumia ja on tehnyt sopimuksen tamperelaisen ohjelmayhtiön kanssa, joka tuo eturivin artisteja Kauhajoelle. Niistä ensimmäinen on Haloo Helsinki, joka esiintyy 12. marraskuuta järjestettävässä avajaiskonserttissa.

– Eri yhtiöt, mutta päätöksenteko on samojen ihmisten käsissä. Päätöksenteko on nopeaa, eikä hierarkiaa ole, Ojala muistuttaa.

– Seuran on mahdollisuus tienata muiden tapahtumien ruoka- ja alkoholimyynnillä. Kevääksi on jo sovittu konsertteja ja talveksi pikkujouluja. Tavoitteena on 4–6 konserttia vuodessa. Messuja on kysytty jo vuodelle 2024.

Siitä huolimatta talousyhtälö on haastava: Karhubasket on pelannut menestyskautensa 600 000–700 000 euron budjetilla ja houkutellut ahtaaseen liikuntahalliin 900–950 katsojaa ottelua kohti.

– Nyt tavoitteena on 1 400–1 500 katsojan keskiarvo. Miksi me tavoittelisimme 1 100 katsojan keskiarvoa ja tyytyisimme siihen, Ojala kysyy.

Tavoite on 21 000 asukkaan seutukunnassa kova. Korisliigan yleisökeskiarvoennätys 1 753 on Vilppaan nimissä kaudelta 2016–2017.

– Jos emme saavuta yleisötavoitetta, niin sitten reivataan kurssia ja säästetään. Ei se sen kummallisempaa ole, Ojala kertoo.

Karhubasketin otteluiden ympärille on jo rakennettu oheistapahtumia. Ennen marraskuun paikallisottelua Karhu–Kobrat areenalla järjestetään Etelä-Pohjanmaan yrittäjien syyskokous, jonka jälkeen kokousväki jää seuraamaan paikallisottelua.

Myös naisten Korisliigaa pelaavan Vimpelin Vedon on tarkoitus tuoda Kauhajoelle yksi kotiottelu, joka pelattaisiin Karhubasketin ”esiotteluna”.

– Salibandyn ja lentopallon liigaseuroista on tullut myös kyselyitä, kuten melkein kaikesta muustakin, koiranäyttelyistä kokouksiin, Ojala nauraa.

Konsertit, kokoukset ja koiranäyttelyt ovat kuitenkin nimensä mukaisesti ”vain” oheistapahtumia. Ydintoimintaa on koripallo ja kansainvälinen sellainen.

Karhubasket on jo noussut kotimaan johtavaksi seuraksi, seuraavana tavoitteena on pelata europelejä joka kausi. Tänä syksynä tie Mestarien liigan karsinnassa nousi välittömästi pystyyn, mutta europelit jatkuvat FIBA Europe Cupin lohkovaiheessa.

– Sen takia areena on rakennettu, että pelaisimme jokaisen ottelun eurocupien standardeilla. Kallistahan se europelaaminen on, mutta kyllä sen pitää olla meidän päämäärä, Ojala linjaa.

Karhubasket on jo pitkään harrastanut benchmarkingia eli hakenut mallia muista organisaatioista. Yksi malliseuroista on ollut kuusi kertaa peräkkäin Tanskan mestaruuden voittanut Bakken Bears, jonka budjetti on ollut jo vuosia miljoonaluokkaa ja joka on selvinnyt kolme kertaa FIBA Europe Cupin välieriin.

– Hekin ovat yrittäneet jo kauan päästä Mestarien liigaan (lohkovaiheeseen), mutta onnistuivat siinä vasta tänä syksynä. Heille on myös tulossa uusi halli, Ojala tietää.

– Jos aiomme kehittyä, niin budjetin pitää kasvaa, ja areena antaa siihen mahdollisuuden.

Tänäkin syksynä on käyty ikuisuuskeskustelua siitä, miten Susijengin suosio saataisiin siirrettyä kotimaan Korisliigaan. Ojalaa ei keskustelu kiinnosta ”pätkääkään”.

– Totta kai seurasin Suomen pelejä ja olihan se hieno juttu. Mutta edelleenkään kukaan ei tule tekemään meidän puolesta asioita, vaan joudumme tekemään ne itse.

Ja vaikka Kauhajoella on tehty asioita paljon ja nopeasti, minkäänlaista muutosvastarintaa ei ole ollut havaittavissa.

Kauhajoki on tunnustanut oranssia ja ollut omiensa takana alusta lähtien – aivan kuten aikaa kestävissä palloilukulttuureissa on tapana ollut.

Kauhajoen IKH Areenan avausottelu Karhubasket–Vilpas keskiviikkona 5.10. kello 18.30.

Karhubasketin kannattajat ovat Korisliigan ylivoimaisesti ahkerampia matkustamaan omiensa perässä pitkin Suomea. Kuva kevään 2018 finaalista Salohallista. (Kuva: SSS-arkisto)