
Pankkien kisa asiakkaiden talletuksista nuutui nollakorkojen aikana, mutta kilpailun uskotaan jälleen viriävän. Euroopan keskuspankin koronnostot ovat muuttaneet tilannetta, ja pankit vahtivat nyt sekä korkomarkkinoita että toisiaan.
– Aika näyttää, minkälaiseksi varsinainen kilpailutilanne muotoutuu, pankinjohtaja Jukka Tuominen Lounaismaan Osuuspankista toteaa.
– Odotamme asiakkailta kärsivällisyyttä. Korot tulivat aikoinaan pikkuhiljaa alaspäin ja pikkuhiljaa ne nousevat myös ylöspäin, liiketoimintajohtaja Tuukka Alanko Someron Säästöpankista sanoo.
Rahoituksen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta ennustaa, että vuoden loppuun mennessä pankit alkavat maksaa korkoa määräaikaistalletusten lisäksi myös säästö- ja käyttötileille.
– Tavallisten talletustilienkin korkojen täytyy nousta, jos korot Euroopassa jatkavat nousua, Rothovius uskoo.
Suomalaiset ehtivät kahdeksan vuoden aikana tottua siihen, ettei pankkitalletuksista juuri maksettu korkoa. Kesäkuusta 2014 alkaen Euroopan keskuspankin talletuskorko oli miinusmerkkinen tähän kesään saakka. Elokuussa korko oli 0,0 prosenttia, mutta viime viikolla Euroopan keskuspankki nosti sen 0,75 prosenttiin.
Suomalaisista pankeista Aktia avasi kilpailun talletuskoroista elokuussa. ”On kohtuullista, että myös talletuksille aletaan maksaa jälleen korkoa”, pankki julisti. Se maksaa vuoden määräaikaiselle talletukselle kiinteän 1,25 prosentin koron, jos talletus on vähintään 10 000 euroa.
Korkoa kertyisi vuoden aikana 125 euroa, josta pitää maksaa lähdevero. Tarjous on voimassa syyskuun loppuun.
– Muut pankit joutuvat lähtemään mukaan ennen pitkää. Ne joutuvat tulemaan perässä, jos joku lähtee nostamaan, Timo Rothovius toteaa.
Pankkien liikehdintä on jo alkanut. Korot vaihtelevat pankkien tarjoamien tuotteiden ja talletusten koon mukaan. Vähintään 10 000 euron määräaikaistalletuksille voi saada korkoa esimerkiksi 1,2 prosenttia.
– Myös alemmille talletustasoille on alkanut kertyä korkoa viime päivinä, Jukka Tuominen kertoo.
Euroopan keskuspankin on ennakoitu nostavan ohjauskorkoja edelleen.
– Kyllähän suunta on se, että säästöistäkin aletaan maksaa korkoa. Vuoden määräaikaistileille maksamme jo parempaa korkoa kuin ennen. Säästötileillä korko ei vielä näy, mutta sitä mietitään koko ajan, Tuukka Alanko kertoo.
Rahoituksen professori Timo Rothovius muistuttaa, että pankit elävät korkojen erotuksella.
– Pankit yrittävät saada rahaa sisään mahdollisimman halvalla ja myydä sitä ulos mahdollisimman kalliilla. Pankin etu on totta kai pitää säästötilien ja määräaikaistilien korko mahdollisimman alhaalla.
Suomen Pankki kertoi elokuussa, että suomalaisten kotitalouksien rahoista 92 prosenttia eli noin 104 miljardia euroa makasi käyttötileillä.
Talletuskorko on yksi Euroopan keskuspankin EKP:n rahapolitiikan kolmesta ohjauskorosta, joista päätetään kuuden viikon välein. Se perustuu niin sanottuihin yön yli -talletuksiin eli siihen, miten paljon pankkien pitää maksaa korkoa saadakseen rahaa lainaan keskuspankilta ja kuinka paljon keskuspankki puolestaan maksaa korkoa lyhyestä talletuksesta.
EKP:n talletuskorko on ollut 2000-luvulla korkeimmillaan talvella 2001, jolloin se oli 3,75 prosenttia.