Kuivakukkia Perniöstä, piirakoita Etelä-Afrikasta – juuri maalatun Perniön Kunnantalon pihalla vietettiin lauantaina Kekrimarkkinoita

0
Metsälammen Puutarhan Jari Juvonen myi Raita Hallbergille kuivakukkakimpun ja koristekurpitsoja. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kuivakukkakimpun paikka on sisällä, eikä ulkona, normaalissa huoneenlämmössä. Suorasta auringonvalosta se ei myöskään tykkää, sillä se saa värit haalistumaan ennen aikojaan.

Tällaisia evästyksiä antoi Perniön Kekrimarkkinoilla kuivakukkien kasvattaja Tiina Juvonen perniöläisestä Metsälammen puutarhasta. Juvonen on juuri tällä viikolla saanut sidottua ensimmäiset kuivakukkakimppunsa tämän kesän kukista, ja lauantaina hän oli niiden kanssa syksyn ensimmäisellä myyntireissulla.

Kuivakukat ovat Perniön Kekrimarkkinoilla yleensä nopeimmin loppuunmyyty tuote. Nytkin ne tekivät kauppansa hyvin.

– Kuivakukatkin kannattaa uusia, vaikka ne säilyvätkin. Monet vaihtavat ne joka syksy, Tiina Juvonen kertoo.

– Kuivakukkia ei enää ole niin paljon kaupan kuin ennen. Niiden viljely on vähentynyt paljon, ja yhtenä syynä on varmasti viljelyn työläys. Kukat kylvetään siemenestä, sitten taimet istutetaan avomaalle, minkä jälkeen kitketään, kastellaan ja lannoitetaan. Kun sato on kasvanut, kukkia kerätään useamman kerran viikossa, eikä niitä vedetä koneella, vaan leikataan yksitellen. Sitten ne vielä kuivataan, kuvailee Jari Juvonen.

Kuivakukkakimpun sekä koristekurpitsoja Juvosilta osti muun muassa perniöläinen Raita Hallberg.

– Tätä kimppua ei tarvitse kastella. Ja kurpitsat laitan johonkin kuppiin ja ihailen niitä talven aikana. Sisällä kurpitsat säilyvät hyvin, mutta ulkoterassilla ne vie pakkanen, hän huomauttaa.

 

Perniön Kekrimarkkinoilla myytiin muun muassa satokauden antimia ja käsitöitä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Jo perinteeksi muodostuneiden Kekrimarkkinoiden myyntikojuissa oli tarjolla muun muassa paikallisten tuottajien kasviksia ja elintarvikkeita sekä koruja ja käsitöitä.

Raita Hallberg kuuluu Kekrimarkkinoiden vakiokävijöihin.

– Käyn täällä joka vuosi, jos vain mahdollista. On ihanaa tulla tänne, kun näkee tuttuja.

Tällä kertaa tapahtumaa vietettiin Perniön Kunnantalolla entistä ehommissa puitteissa, sillä Kunnantalo on juuri saanut uuden maalipinnan. Nyt rakennus on täsmälleen saman värinen kuin se oli valmistuessaan vuonna 1947.

– Nostan hattua Osuuskunta Pro Perniölle, että he ovat saaneet pidettyä talon kunnossa, Hallberg kiittää.

Perniön Kunnantalon nykyään omistava ja Kekrimarkkinat järjestävä Osuuskunta Pro Perniö on kesän aikana laittanut talon uuteen uskoon. Peruskorjauksessa on uusittu kaikki rakennuksen ulkopinnat seinistä kattoon.

– Ulkomaalaus saatiin valmiiksi viikko sitten. Kaikkein suurin asia ei näy yhtä hyvin. Eli katto korjattiin ja maalattiin, ja rännit ja syöksytorvet uusittiin, kertoo Osuuskunta Pro Perniön puheenjohtaja Timo Korpinen.

Talo on tehnyt myös vihreän siirtymän energiataloudessa. Heinäkuussa talon katolle tulivat aurinkopaneelit, ja tällä viikolla sisätiloihin on asennettu viisi ilmalämpöpumppua. Ne toimivat nyt kaukolämmön kavereina.

– Lamput vaihdetaan vielä ledeihin, mutta se työ on kesken. Laskin, että talossa on 105 erillistä valaistua tilaa, Korpinen naurahtaa.

Osuuskunta Pro Perniön puheenjohtaja Timo Korpinen toteaa, että 75-vuotiaan Perniön Kunnantalon peruskorjaus osui juuri sopivaan aikaan, kun ihmiset ovat jälleen aktivoitumassa pandemian jälkeen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vanha Kunnantalo on Perniön keskustaajaman sydän. Talon ylläpitoon menee Korpisen mukaan vajaat 50 000 euroa vuodessa, ja osuuskunta kattaa sitä pienistä puroista. Tärkeä tekijä ovat tilojen käyttömaksut.

– Vuokrattavana olevista tiloistamme on tällä hetkellä vuokrattuna runsas 70 prosenttia. Ennen koronaa ei ollut yhtään tyhjää, Korpinen kertoo.

– Mutta tämä on nyt uudelleen heräämisen aikaa, eli siihen nähden remonttimme osui uskomattoman hyvään aikaan. Ja myös energiakriisiin nähden, hän lisää.

Vuokralaisina on muun muassa yrityksiä ja yhdistyksiä. Lisäksi talo vuokraa kokous-, tapahtuma- ja saunatiloja.

– Kun lasketaan mukaan kaikki yritykset, yhdistykset ja yhteisöt, jotka tätä käyttävät, tämä on yli 2 000 ihmisen talo, Korpinen mainitsee.

Talossa on myös osuuskunnan ylläpitämä kuntosali, jonne sai Kekrimarkkinoiden aikaan tutustua maksutta. Kuntosalissa on avoimet ovet myös sunnuntaina klo 12–13.30, jolloin salin puuhanainen Taina Liukkonen tulee opastamaan laitteiden käytössä ja tekemään kehonkoostumusmittauksia halukkaille. Hän on tehnyt myös laitteiden käyttöohjeet salin seinälle.

Salilla on ohjattua toimintaa muutaman kerran vuodessa. Muuten siellä saa käydä itsenäisesti klo 6–21.

– Käyttäjiä on tällä hetkellä noin 70, eli uusille on tilaa. Suurin osa käyttäjistä on eläkeläisiä. Hinnan olemme pyrkineet pitämään matalana, sillä tehtävämme on ylläpitää aktiviteetteja Perniön keskustassa, ei rahastaa, Korpinen muistuttaa.

Perniön Kunnantalon uusi kahvilayrittäjä Raymond Ansell esitteli Kekrimarkkinoilla perniöläisille uudenlaista herkkua, Hamburger Pieta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Aivan uusia tuulia Kekrimarkkinoille toi Kunnantalon uusi kahvilayrittäjä Raymond Ansell. Hän on tullut vaimonsa Tiina Ansellin kanssa Suomeen Etelä-Afrikasta ja muuttanut huhtikuussa Salon Tupuriin.

– Etsimme sopivaa asuinpaikkaa, jossa olisi tarjolla Raymondille keittiötilat, ja täältä sellainen löytyi. Salo on elinvoimainen kaupunki, jolla on hyvä sijainti, Tiina Ansell kuvailee.

Raymond Ansell on opiskellut kokiksi armeijassa. Suomessa hän on alkanut tehdä tutuksi eteläafrikkalaista herkkua, Hamburger Pie -piirakoita. Perniössä hän tarjoili niitä ensimmäistä kertaa Kekrimarkkinoilla, mutta hänen piirakoitaan on jo myynnissä Helsingissä ja Tuusulassa.

– Se on kuin hampurilainen lehtitaikinakuoren sisällä. Siihen kuuluu tekemäni Monkey Gland Sauce -kastike, joka on Etelä-Afrikassa erittäin suosittu pihvien kanssa, Raymond Ansell kertoo.

Ansell toteaa, että Suomessa tämänkaltaiset piiraat ovat uusia, mutta Etelä-Afrikassa, Englannissa, Australiassa ja Amerikassa ne kuuluvat muun muassa huoltoasemien vakiovalikoimaan. Ansell valmistaa kymmentä erilaista piirakkaa erilaisilla täytteillä.

– Valmistan ne täällä Perniön Kunnantalolla, mutta jos volyymi kasvaa, on etsittävä suuremmat tuotantotilat, hän toteaa.

Kunnantalossa toimivassa Café 39:ssä Ansell myy itse tehtyjä leivonnaisia. Pian on tarkoitus aloittaa myös piirakkatorstait, jolloin asiakkaat pääsevät maistamaan Ansellin ruokaisia piirakoita.

Kekrimarkkinoiden kävijöitä kiinnosti myös Perniön Kunnantalon eteisaulasta löytyvä pienoismalli vuoden 1930 Perniöstä. Pienoismalli siirrettiin taloon kaksi vuotta sitten Perniön museosta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo