Salolaislukioiden rehtorit eivät jaa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) näkemystä siitä, että ylioppilaskirjoituksista pitäisi luopua. Honkonen sanoi MTV Uutisille keskiviikkona ylioppilaskirjoitusten olevan vanha jäänne. Honkonen perusteli asiaa sillä, että ylioppilaskirjoitukset rajaavat opetusta ja nuorten valintoja sekä lisäävät nuorten paineita, joista aiheutuu mielenterveysongelmia.
– Ylioppilaskirjoitukset takaavat sen, että kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti heidän tuloksia huomioidessa, Salon lukion vt. rehtori Maria Liippo sanoo.
Liipon mukaan kirjoituksiin liittyy väistämättä stressiä ja jännittämistä.
– Siitä syystä puhutaankin kypsyyskokeesta. Kirjoitukset ovat paikka, jossa harjoitellaan ja opitaan elämän- ja stressinhallinnan taitoa tulevaisuutta varten.
Halikon lukion rehtori Ari Leino hämmästyi kuultuaan ministerin esityksen.
– Luulin sitä kevyeksi pohdiskeluksi, mutta se oli ihan vakavantuntuinen esitys. Toivottavasti se jää yhteen kommenttiin eikä keskustelu jatku, Leino sanoo.
Leino muistuttaa, että ylioppilastutkinnolla on 170-vuotinen perinne.
– Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen, tasapuolinen tapa mitata osaamista lukio-opiskelujen päätteeksi. Lisäksi ylioppilastutkinnon suorittaminen on opiskelijoille motivaatiotekijä, kruunu lukiolle ja yksi kiinnekohta, jota tavoitellaan. Opiskelijat haluavat kokea sen, kun saavat painaa valkolakin päähänsä, Leino toteaa.
Leino pohtii, voisiko tämänkaltainen esitys olla askel lukioiden ja ammatillisen koulutuksen jonkinlaiseen yhtenäistämiseen.
– Itse en kannata sitä missään nimessä.
Perniön lukion rehtori Arttu Karhulahti on sitä mieltä, ettei yhteiskunnassa lisääntynyt nuorten pahoinvointi ole ylioppilastutkinnon syytä.
– Jos miettii nykyjärjestelmää, niin se on mielestäni joustavin. Tie korkeakouluihin on auki sekä tutkintotulosten että pääsykoeväylän avulla. Jos korkeakouluihin haettaisiin vain pääsykokeilla, antaisi se etulyöntiaseman heille, joilla olisi varaa prepata itseään, Karhulahti toteaa.
Karhulahti antaa kuitenkin pienen mahdollisuuden siihen, että kirjoituksista luovuttaisiin.
– Jos korkeakoulut hyväksyisivät, että lukion päättötodistus olisi ratkaiseva tekijä, ajatus kirjoituksista luopumisesta olisi mahdollinen. Mutta jos ei mietitä, miten haku korkeakouluihin tapahtuisi, tämä on tuuleen heitettyä puhetta.
Honkonen sanoi MTV:n jutussa pitävänsä kohtuuttomana, että 15–16-vuotias ihminen joutuu tekemään valintansa lukio-opintoihin päättääkseen, mihin tulee lukion jälkeen jatko-opintoihin pyrkimään.
Liippo sanoo, että tilanne voi näyttäytyä nuorille ja heidän huoltajilleen tällaisena, mutta näin äärimmäinen se ei ole.
– Toki aika varhain joitain päätöksiä pitää tehdä, mutta mielestäni suomalaisessa koulutuksessa ei ole edelleenkään mitään umpiperiä, josta ei pääse pois, Liippo toteaa.
– On mahdollista vaihtaa suunnitelmiaan ja pyrkiä jollekin toiselle uralla. Korkeakouluihin on todistusvalinta edelleen olemassa ja pääsykokeet ovat edelleen olemassa.
Leino ymmärtää, että nuorten henkiset paineet ovat varmasti kasvaneet. Ne eivät kuitenkaan johdu hänen mukaansa ylioppilaskirjoituksista.
– Honkonen linjasi, että vika on ylioppilastutkinnossa. Mielestäni voisi pohtia korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän epäkohtia. Onko esimerkiksi matematiikan osuus liian korostunut, Leino kysyy.
Karhulahden mukaan monet valitsevat lukiossa pitkän matematiikan sen vuoksi, että siitä saa paljon pisteitä pääsykoevaiheessa.
– Jotkut haukkaavat liian ison palan kakkua siinä kohtaa, ja sekin voi aiheuttaa ahdistusta.
Liipon mukaan lukioiden tavoitteena on, että jokainen opiskelija löytäisi oman mielenkiinnon kohteensa ja että omiin opintoihin voi vaikuttaa.
– Olisi hyvä, jos lukiodiplomit, kuten musiikki, kuvataide, liikunta ja media luettaisiin osaksi ylioppilastutkintoa. Näin saataisiin parannettua myös opiskelijoiden mielenterveyttä sekä lisätä sivistyksen laaja-alaisuutta.
”Mitä lukio sitten on, jos ei ole ylioppilaskirjoituksia?”
Halikon lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Pennina Silenius sanoo, että lukio-opiskelusta putoaisi pohja pois, jos ylioppilaskirjoituksista luovuttaisiin. Silenius on samalla kannalla kuin Lukiolaisten Liitto, joka vastustaa ylioppilaskirjoituksista luopumista.
– Mitä lukio sitten on, jos ei ole ylioppilaskirjoituksia? Se tuntuisi enemmän peruskoululta. Jos tähtäin olisi pelkästään lukion päättötodistuksessa, tarkoittaisi se panostusta kaikkiin aineisiin. Lukiossa on tarkoitus panostaa niihin aineisiin, mitkä kiinnostavat ja ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta, Silenius kertoo.
Sileniuksen mukaan nuorten mielenterveysongelmiin pitäisi olla muita ratkaisuita kuin puuttua kirjoituksiin.
– En ole kuullut, että erityisesti kirjoitukset olisivat aiheuttaneet joillekin niin isoja paineita.
Silenius viettää tällä hetkellä abivuotta.
– Toisen vuoden jälkeen löin lukkoon aineet, mitkä kirjoitan. Vähän se aiheutti stressiä, mihin haluaa lukion jälkeen mennä ja valita kirjoitettavat aineet sen mukaan. Eniten pystyn saamaan itsestäni irti niissä kouluaineissa, mistä tykkään eniten.
Tuleville lukiolaisille hän toivoo vielä enemmän tukea koulusta.
– Toivon, että itse olisin saanut ensimmäisellä ja toisella luokalla enemmän henkilökohtaista tukea, mitä lukion jälkeen olisi mahdollista tehdä.
