Lähiluontoa, leipureita ja lohikäärmeitä – salonseutulaisten kirjojen skaala on laaja tänä syksynä

0
Salolaislähtöisen toimittajan Mikko Vienosen toinen romaani keskittyy leipomosuvun vaiheisiin. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Valokuvateos lähiluonnosta vuorokauden kaikkina kellonaikoina, Teijon metsissä siipiään levitteleviä lohikäärmeitä ja leipomoyrittäjäsuvun vaiheita kaupungissa, joka muistuttaa Saloa.

Saloon ja lähikuntiin kytkeytyvien uutuuskirjojen kattaus on monipuolinen ja jopa monenkirjava. Valinnanvaraa riittää fiktiosta elämäkertaan.

Kameransa on suunnannut metsähiiriin ja mäntykiitäjiin kemiönsaarelainen Lasse Kylänpää, joka tunnetaan myös Salon Seudun Sanomien pitkäaikaisena toimittajana. Päivänkierto on tekijänsä kustantama valokuvateos, jonka kuvista suurin osa on otettu Salossa ja Kemiönsaarella.

Salolaislähtöisen toimittaja Mikko Vienosen toinen romaani on nimeltään Leipomon lapset (Teos). Kirjassa kolmea serkusta yhdistää suvun omistama leipomo, ja sukutarinaa kerrotaan 1970-luvulta alkaen.

Vuosia Salossa asunut Hanna Morre johdattaa Vastatuuleen lohikäärmeessä (Nysalor) Teijon ja Mathildedalin maisemiin. Morren tarinassa yhdistyvät chick lit ja urbaani fantasia, kun päähenkilö saa kuulla suonissaan virtaavan lohikäärmeen verta.

Esikoisdekkaristi Vesa Vareksen juuret ovat Kiskossa. Kuolema kasarmilla (Docendo) on Niinisalon kasarmille sijoittuva suljetun yhteisön murhamysteeri.

Psykologista jännitystä lupaa sauvolainen Inga Koskinen toiselta romaaniltaan Tatuoitu hammas (books are media). Paimiossa syntyneen Finlandia-voittajan Juha Hurmeen Tiu tau tilhi (Teos) on kustantajan ennakkotietojen mukaan kirja ”suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista.”

Kemiönsaarelaislähtöiseltä Sanna Tahvanaiselta ilmestyy tänä vuonna kaksi kirjaa. Otavan kustantama Mitä perhoset tekevät sateella? on romaani sokaisevasta rakkaudesta. Vilja ja valas (S&S) puolestaan on lastenkirja, jonka on kuvittanut Emelie Gårdeler.

Kemiönsaarelaiset Sanna-Mari ja Panu Kunttu meloivat Salosta Poriin kesällä 2020. He ovat tehneet havainnostaan kirjan. TS-arkisto/Jonna Lankinen

Tietokirjoista Salo on esillä Panu ja Sanna-Mari Kuntun teoksessa Kaikki luodon linnut (Nemo), joka kertoo kemiönsaarelaisen tutkijapariskunnan melontaretkestä Salosta Poriin. Kuntut seuraavat Pentti Linkolan 1970-luvun soutumatkaa ja tutkivat, miten ympäristö on vuosien mittaan muuttunut.

Kiskossa syntynyt psykologi, Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti saa elämäkertansa. Minna Maijalan Pirkko Lahti. Kuuntelija (Otava) kokoaa Otavan tiedotteen mukaan yhteen Lahden keskeisiä oivalluksia ihmisten kohtaamisen taidosta.

Somerolainen Amanita-kustantamo jatkaa sotavuosista kertovien suurteosten sarjaa. Pommitettu Suomi kertoo Neuvostoliiton pommitusten aiheuttamista tuhoista viime sodissa, ja sen ovat kirjoittaneet sotahistorioitsijat Riku Kauhanen ja Olli Kleemola.

Kiskosta kotoisin olevan psykologi Pirkko Lahden elämäkerran on kirjoittanut Minna Maijala. Kuva: Somero-lehden arkisto/Merja Ryhtä

Kustantamojen kotimaisen kirjallisuuden syksyssä näkyvät tutut nimet. Takavuosien Finlandia-voittajilta ja -ehdokkailta on tulossa runsaasti luettavaa. Vuoden 2012 Finlandia-voittaja Ulla-Lena Lundberg julkaisee ensimmäisen romaaninsa palkitun Jään (S&S) jälkeen. Liekinkantajat (Teos) kertoo kolmen pariskunnan elämästä kolmen sukupolven ajan 1850-luvulta 1920-luvulle.

Aiemmista Finlandia-voittajista Kari Hotakaisen Opetuslapsi (Siltala) on kustantajan mukaan ”raivoisa romaani osattomuudesta, kostosta ja yhteyden etsimisestä”. Kahdesti palkitun Olli Jalosen Stalker-vuodet kirjassa nuori opiskelija palkataan salaiseen tutkimukseen.

Myyntilistojen takuunimistä Jari Tervo on kirjoittanut yhdessä Kati Tervon kanssa Ukko-teoksen (Otava) ajasta, jolloin perheen kotiin muuttaa koiranpentu. Raija Orasen syksyn henkilöhistoriasta ammentava romaani on Iso (Otava), jossa Oranen kertoo Gösta Serlachiuksen tarinan.

Ilkka Remeksen Tornadossa (WSOY) kadoksissa on Suomen presidentti, ja Itämeri on sodan kynnyksellä. Turkulaisen Tommi Kinnusen Pimeät kuut (WSOY) vie itärajalle vuoteen 1947 seuraamaan kuusikymppisen opettajan yksinäistä talvea.

Riikka Pulkkisen Lumon (Otava) alkuasetelmana on kuollut 17-vuotias tyttö, jonka kuolemansyyn tutkinnan aikana jokainen kuultu vaikuttaa kertovan eri tarinaa.

Kustantamojen katalogeissa toistuvat samat ilmiöt: edelleen julkaistaan erittäin runsaasti sotaa faktana ja fiktiona eri aikakausilta sekä rikoksia niin poliisin, tekijän kuin uhrin näkökulmasta.

Esimerkiksi rikosylikonstaapeli Niko Rantsi kertoo rikoksista ja onnettomuuksista poliisin näkökulmasta kirjassa Rikospoliisin silmin – Tositarinoita Suomesta (Tammi), ja Hanna Hertellin ja Heidi Holmavuon Rikoksia ja rakkautta (Docendo) päästää ääneen lukuisista rikoksista tuomitun liivijengiläisen ex-vaimon.

Sotaisiin vuosiin palataan tietokirjoissa muun muassa Teemu Keskisarjan Hattujen sodassa (Siltala) ja Mikko Karjalaisen ja Toni Monosen Mannerheimin sotataidossa (Otava).

Sotaromaaneissakin on valinnanvaraa: esimerkiksi Atso Haapasen Loppuun ajettu kaukopartio (Karisto) on tositapahtumiin perustuva kertomus jatkosodan ajalta ja Kristian Kososen Summan teräsmyrsky (Bazar) kertoo talven 1940 taistelusta.

Autofiktiobuumi näyttäisi hiljenevän, muttei poistuvan. Omasta elämästä ammentaa Gummeruksen katalogin mukaan muun muassa Jussi Moilan esikoisromaani Tuntematon, jossa Tuntemattoman sotilaan uutta versiota dramatisoiva näytelmäkirjailija kokee vahvaa työstressiä ja uupuu. Myös turkulaisen Niina Revon Anteeksiannossa (WSOY) on kirjailijan kertoman mukaan aineksia hänen omista kokemuksistaan ongelmatalon omistajana.

Elämäkerroissa ja henkilötarinoissa valikoima on laaja Jannika B:stä Martina Aitolehteen, Kalevi Sorsasta Risto Rytiin ja Aki Sirkesalosta Kaija Saariahoon – unohtamatta Kari Väänästä, Annika Metsäketoa, Redramaa ja monta muuta.