Meri-Halikon koulua uhkaa lakkautus ensi kevään jälkeen.
Salon sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor esittää ensi tiistaina kokoontuvalle opetuslautakunnalle, että Meri-Halikon alueen koululaiset siirretään pysyvästi Mustamäen kouluun ensi syksystä alkaen.
Stoorin mukaan Meri-Halikon koululaiset mahtuvat hyvin Mustamäkeen, ja siellä opetusta pystytään järjestämään nykyaikaisissa tiloissa ja sopivan kokoisissa opetusryhmissä.
Kahta opetusryhmää on kuljetettu Mustamäkeen jo elokuun alusta asti Meri-Halikon alakoulun sisäilmaongelmien takia.
Meri-Halikon koulu toimii kahdessa vanhassa rakennuksessa, joista kummassakin on ollut pitkään ongelmia. Rakennukset vaatisivat perusteellista korjausta.
Wartsalan ja Angelniemen kyläyhdistykset ovat toivoneet, että vanhojen rakennusten tilalle rakennettaisiin uusi päiväkoti ja koulu Märynummen tapaan.
Salon kaupungin tämän vuoden investointisuunnitelmassa on 950 000 euron varaus koululle vuosina 2024–2025 ja päiväkodille 700 000 euroa vuonna 2025.
Opetuslautakunnan ensi tiistain esityslistalla on lautakunnan uusi talousarvioesitys ja investointisuunnitelma vuosille 2023–2027. Siellä Meri-Halikkoa ei enää mainita.
Meri-Halikon tilajärjestelyjä on arvioitu syksyn aikana uudelleen. Kaupunki on tutkinut kolmea vaihtoehtoa: uutta koulua ja päiväkotia, vanhan koulun rakennusten korjaamista ja oppilaiden siirtoa Mustamäen kouluun.
Uuden koulun kustannusarvio on 2,5–3 miljoonaa euroa. Arvio perustuu Märynummen koulun hintalappuun, joka oli 4,5 miljoonaa euroa.
Uuden koulun rakentaminen vaatisi myös väliaikaisia väistötiloja, joiden hinnaksi on arvioitu Perniön koulun väistötilojen perusteella 200 000–250 000 euroa vuodessa.
Vanhan koulun korjaaminen maksaisi arviolta 1,5–2 miljoonaa euroa. Pelkkä välttämätön talotekniikan uusiminen maksaisi 600 000–700 000 euroa. Remontin ajaksi tarvittaisiin väistötilat.
– Meri-Halikon koulun korjaaminen olisi suuri investointi. Korjauksen jälkeen tilat olisivat edelleen epäkäytännölliset eivätkä vastaisi nykyisiä vaatimuksia, opetuslautakunnan esityslistalla todetaan.
Kaupungin ennusteiden mukaan Meri-Halikon koulun oppilasmäärä laskee lähivuosina nykyisestä 53:sta 30–35:een.
Oppilasmäärän laskun takia Meri-Halikon koulun tulevaisuus joutuisi puntariin joka tapauksessa. Alueen esiopetus järjestetään jo nyt vähäisen lapsimäärän takia Metsärinteen päiväkodissa Halikon asemalla.
Kaupungin mukaan Meri-Halikon koulun oppilaista 70 prosenttia kuljetetaan tällä hetkellä kouluun. Siirto Mustamäkeen tarkoittaisi kaikille oppilaille kuljetusta. Kaupungin mukaan kuljetusmatka olisi suhteellisen lyhyt, eikä se pidentäisi lasten koulupäivää kohtuuttomasti.
Kuljetuskustannukset eivät kasvaisi paljon, koska lähes kaikki oppilaat pystyisivät käyttämään paikallisliikenne Paikkua.
”Kaupungilla on ollut kylien tappolinja päällä jo pidempään”
Wartsalan ja Angelniemen kyläyhdistysten puheenjohtajat Susanna Raimi ja Paula Achrén ovat esityksestä yllättyneitä – ja sitten taas toisaalta ei.
– Jos sanotaan ihan suoraan, uutinen ei yllätä. Tämä on ollut virkamiesten ajatus varmasti jo pitkään, Paula Achrén sanoo.
– Tämä tuli tietyllä tavalla yllätyksenä, mutta toisaalta ei yllätä. Kaupungilla on ollut kylien tappolinja päällä jo pidempään, Susanna Raimi kommentoi. Hänen mielestään esitys tuntuu ”nyrkiniskulta mahaan”.
Puheenjohtajien mukaan kyliltä on toivottu ja hoputettu kaupunkia jo parin vuoden ajan, jotta Meri-Halikkoon alettaisiin kaavoittaa tontteja.
– Alueen vetovoima on jäänyt kaupungilta jotenkin huomaamatta. Me olemme pyytäneet kiirehtimään kaavoitusta, ja nyt kiirehditään pistämään koulut kiinni, Susanna Raimi ihmettelee.
Paula Achrén muistuttaa, että Meri-Halikon koulun oppilaaksiottoalue yltää pitkälle Kemiönsaaren ja Sauvon puolelle. Jos oppilaat siirretään Mustamäkeen, kuljetusmatkoista tulee pitkiä.
Salon uudessa strategiassa kaupungin yhdeksi rikkaudeksi on mainittu kylät. Achrénin mukaan kyse on arvovalinnasta: jos kaupunki haluaa näyttää ulospäin olevansa lapsiystävällinen, sen pitää huolehtia päivähoidosta ja koulusta.
– Turha on strategiassa mainostaa kyliä tämän jälkeen. Kylät jäävät eläkeläisten kesänviettopaikoiksi, jos varhaiskasvatuspalvelut viedään, hän ennustaa.
Susanna Raimin mukaan Salossa ei noudateta hyvää hallintotapaa, kun koulun lakkautusesitys tuodaan suoraan lautakunnalle keskustelematta ensin kyläläisten kanssa.
– Olemme tehneet kaksi vuotta aktiivista kehittämistyötä. Vähintä mitä virkamieskoneisto olisi voinut tehdä, on lähestyä meitä ja keskustella asiasta.
Tilanne on Raimin mukaan turhauttava. Kylissä tehdään hänen mukaansa paljon talkootyötä kaupungin puolesta. Kaupunki vastaa esittämällä kyläkoulun lakkautusta nopealla aikataululla.
– On naurettavaa ja halventavaa antaa pari päivää aikaa reagoida ja kommentoida esitystä ennen kokousta, Paula Achrén suomii.
Lakkautusesitystä ei Susanna Raimin mukaan niellä purematta. Kyläyhdistykset aikoivat järjestää hätäkokouksen asiasta jo torstai-iltana.
Onko kaupungilla tarkoitus ehkä niin, että näin tehden eivät lapsiperheet kiinnostuisi enää alueesta. Mutta keitä olisivat sitten he, jotka Vartsalassa ja Kokkilassa asuisivat tulevaisuudessa?
Salon kehittely viittaa eittämättä yhden virkamiehen vetämää Halikon moottoritien läheisyyteen asutuksen lisääminen. Muut vaihtoehdot vaietaan hiljaisiksi.
Tänne ei tietoisesti houkutella ketään – ei ainoatakaan sielua.
Ihan normisettiä Salossa. Hakastaron kohdallakin oli jo ennen päätetty, että koulua ei korjata, mutta pidettiin vanhemmille tilaisuus, että muka olisi päässyt vielä vaikuttamaan. Näinhän se menee. Märyläiset saavat olla tyytyväisiä uuteen kouluunsa, tuskin Saloon ihan heti uusia kouluja tehdään, vanhat kyläkoulutkin lakkautetaan. Vaikka uudet koulut olisi vetovoimatekijä, mutta päättäjät eivät tätä ole ymmärtäneet, rahaa laitetaan ihan turhiin projekteihin. Esimerkiksi uusi, moderni erityiskoulu houkuttaisi perheitä aivan varmasti.
Ylistettävä päätös. Eli sitä tutkimustietoa on, ettei alueen lapsimäärä ole kasvussa ja ei kannata investoida kalliiseen rakennukseen. Pieni matka se on Kokkilasta Mustamäelle, kun verrataan Pohjois-Suomeen.
Asettaako Pohjois-Suomi raamit sille, mikä on täällä ok, vai mitä haluat sanoa?
Entä jos otetaan vertailukohteeksi Märynummi Pohjois-Suomen sijaan? Rakennettiin uusi koulu ja päiväkotirakennus, ja päiväkoti varustettiin oikein isolla rahalla. Matka kirkolle tai vaikkapa keskikaupungille alle 10 kilometriä.
Olen tyytyväinen siihen, mitä Märynummi sai, mutta en ymmärrä, mitä ylistettävää Meri-Halikkoa koskevassa päätöksessä ”tosi on”.
Jääkö Teijolle koulu? Ajattelen vain, että kumpikin alue on myös matkailun kannalta potentiaalinen. Ajatuksena hipsterikylä Kokkilassa on aika kiva. Bussikin käy kylällä useammin kuin Teijon suunnalla.
Salosta puuttuu kyky strategiseen ajatteluun. Tämä on kaupungin tuho.
Tämä on kyllä kaksipiippuinen juttu, tämä pikkukoulujen sulkeminen. Joo, onhan se ikävä juttu, että pienet koulut suljetaan ja olisihan se mukavaa, että koulu olisi vieressä. Mutta sitten taas, onko oikeasti järkevää pitää muutaman lapsiperheen takia koulua pystyssä jossain niin sanotussa korvessa, jos vaihtoehtona on mahdollisesti kustannustehokkaampi keskuskoulu, vaikkakin olisi hivenen pitempi koulumatka?
Minusta kannattaisi satsata kouluja ennemmin bussiverkon kehittämiseen, jotta kulkeminen syrjäseuduilta olisi sujuvaa ja oppilaatkin pääsisivät jouhevasti ja turvallisesti kouluun, harrastuksiin ja niin edelleen.
Koulut voi olla kannattavampaa hajasijoittaa kylille. Kaupungin keskustan tonttihinnat ovat kalliita verrattuna kyliin. Varataan siis keskusta eläköityvälle väestölle ja kyläkeskukset perheille.
Ihme, ellei yksikään kuntapoliitikko puutu siihen, että koulun loppumisen mukana talojen hinnat tulevat Kokkilan seudulla tipahtamaan. Perheellinen tai perheen perustamista tulevaisuudessa suunnitteleva ei osta taloa seudulta, josta puuttuu koulu. Sitä vanhemmat ikäluokat eivät osta omakotitaloja ollenkaan, he muuttavat niistä pois keskustojen kerrostaloihin. Kuinka monta Rekijokea Saloon oikein halutaan?
Näinhän siinä käy, kun opettajat ja vanhemmat vinkuvat homekouluista yms. Itse asutaan lastulevykämpässä kissojen, koirien ja tupakan kanssa, mutta ongelma on aina koululla, jossa ollaan viisi, kuusi tuntia 190 päivänä vuodessa ja loput ihanassa kodissa. Laskekaapa vuoden tunnit missäkin
Jep, sen siitä saa, kun pitää kitistä sisäilmaongelmista. Syrjäseutulaiset, jotka olette huolissanne kyläkouluistanne, alkakaa lisääntyä niin pysyy se kyläkoulukin. Ilman lapsia ei kouluakaan tarvita.
Nyt näyttää todella siltä, ettei Salo halua uusia asukkaita maalaiskuntiin. Valitetaan, että kansa vanhenee eikä lapsia synny. Odotin tältä valtuustolta jotain uutta, mutta järki ei käy. No Salo kuihtuu, ja katseet kaupungintalolle, jossa syy.
Eihän valtuusto ole tätä edes käsitellyt vielä, eikä mikään muukaan instanssi, lautakunta tai hallitus. Tämä on vasta virkamiehen esitys.
Jos joku lapsiperhe tai sellaiseksi aikova muuttaa Saloon, muuttopäätös tehdään maaseutumaisen asuinympäristön vuoksi. Kun maaseutumaisesta asuinympäristöstä suljetaan loputkin koulut, asukasluvun lasku ja myöhemmin syöksylasku on selvä asia.
Virkamiehet ja poliittiset päättäjät eivät taida näistä keskenään keskustella, eikä ainakaan kuunnella faktoja.
Sitten ei kannata päättäjien ihmetellä, miksi täältä muutetaan pois eivätkä lapsiperheet viihdy täällä.
Työt vievät useissa perheissä Meri-Halikon suunnalta Turun suuntaan naapurikuntiin. Kulkuyhteydet sinne ovat hyvät ja halutaan elää merellisessä ympäristössä. Palveluiden alasajo tekee sen, että ei ole syytä kaikille jäädä, vaan otetaan muuttokuorma mukaan myös. Näillä toimilla on turha kuvitella, että Salon ikärakenne saadaan korjattua.
Salon strategiaan on virallisesti ilmoitettu kuuluvan se, ettei ketään tietoisesti pyritä houkuttelemaan tänne.
Jälleen kerran suuri osa ei näe metsää puilta. Puhutaan syrjäseuduista ja ties minkälaisista olosuhteista kodeissa, vaikka kyse on paljon merkittävämmästä kokonaisuudesta.
Tämä yhteiskunta ei pyöri kaupunkikeskustojen varassa. Käytännössä kaikki meidän kaupunkilaisten päivittäin hyödyntämät raaka-aineet elintarvikkeisiin ja energiaan tuotetaan maaseudulla. Tämän tuotannon edellytyksiä ei pidä heikentää rapauttamalla sitä infraa, mikä tuotantoa tukee.
Viime aikojen kehityksen luulisi havahduttaneen suurimman osan väestöstä ymmärtämään terveen yhteiskunnan edellyttämien rakenteiden merkityksen, joten luotan päättäjien kykyyn tehdä tässä asiassa viisaita ratkaisuja.
Kirjoitat viisaita. Tätä strategista ajattelua peräänkuulutan myös itse. Salon pitäisi sisäistää, näin edes yli kymmenen vuoden jälkeen kuntaliitoksesta, millainen kaupunki tämä on.
Koska virkamies tähän ei kykene tai taivu, päättäjien tehtäväksi jää tämä. Luotan enemmistön kykyyn hahmottaa asia.
Niin – varsinkaan Salon kaupunkikeskustan varassa ei pyöri mikään. Salon valttikortti on laaja maaseutu siihen yhdistyvine merenrantoineen. Kaikkialla muualla Suomessa tällaiset alueelliset komponentit osataan hyödyntää kaupungin kasvuun ja kehitykseen.
Salolla on outo tarve näivettää ranta-alueet koskemattomiksi laitumiksi. Asuntomessut Kokkilaan pitäisi tulla, eikä mitään koulun lakkautusta. Herätys nyt, hyvät päättäjät.
Ne ranta-alueet eivät näivety vaikka koulu loppuisi, ne on yksityisten maita.E t sä sinne pääse mylläämään vaikka olisi tuhat koulua. Asuntomessut Kokkilaan! Kerropa paikka samalla. Pakkolunastatko jonkun maat, vai? Se että Salon kaupungin alueella on rantaviivaa ei tarkoita että ne olisi kaupungin. Käytännössä kaikki paikat mihin rannoilla voi rakentaa on rakennettu, ne on täynnä kesämökkejä. On siellä ruovikoita ja kallioita vaan ei tonttimaata.
Jokainen kehittyvä kunta ja kaupunki hankkii maata yksityisiltä maanomistajilta joko vapaaehtoisella kaupalla tai lunastamalla. Jos Suomessa alettaisiin jättää kaavoittamatta ja rakentamatta yksittäisten maanomistajien kielteisen mielipiteen takia, ei tässä maassa kukaan rakentaisi yhtään mitään. Yksityinen maanomistus ei mene yleisen edun edelle. Näin sanoo voimassa oleva laki. On kyse sitten omakotialueesta tai Tunnin Junasta. Ja hyvä niin.
Ei maaseutu elätä kaupunkeja vai miksi maaseutua pitää kaupunkilaisten tukea? Helsinki tuottaa sähköä yli oman tarpeen, ja elintarvikkeet ovat paljon muutakin kuin viljaa ja maitoa eli tuontitavaraa.
Kannattaa kuukkeloida verokertymät alueittain per pää, siitä näet, missä ne maaseudun elättäjät asuvat.
Turhaa on puhua kaupunkilaisten tuesta maaseudulle. Kaupungit halvaantuvat tunnissa ilman maaseudun panosta yhteiskunnalle, eikä siksi tuollaista vastakkainasettelua tarvita.
Sen sijaan pitää ymmärtää, että yhteiskunta on kokonaisuus, jossa sekä kaupungeilla että maaseudulla on roolinsa. Tämän rikkominen on mitä suurinta typeryyttä ja oletan suurimman osan aikuisista sen ymmärtäneen koronan ja nyt viimeistään Ukrainan tapahtumien myötä.
Kärjistäen voisi sanoa, että Kokkilantielle on nyt asetettu virtuaalinen puomi, joka avautuu vain negatiivisella raskaustestituloksella.
Ja kaupungintalolla ihmetellään, miksi syntyvyys siirtyi Turkuun ja Helsinkiin.
Turhaako? Helsinkiläisenä ottaa päähän, että Suomessa on kuntia, joiden kuntavero olisi n. 70 % ilman rintamaiden tukea. Minun äyreistäni menee suoraan päältä noin kaksi näille ”kehittyvien maakuntien” kunnille.
Itse muuten aloitit vastakkainasettelun maalaistyyliin ”maaseutu elättää kaupunkeja ja ”kaupungit halvaantuvat tunnissa”. Tosielämässä maaseutu olisi halvaantunut jo 60-luvulla ilman massiivisia tukiaisia.
Suomen kokonaisviennistä on maataloustuotteita n. 1-2 % ja kaikki vahvasti vientituettuna, mutta onhan se hienoa, että igorit ovat saaneet syödä maksamaamme kermajuustoa. Puuta ja puunjalostusteollisuuden tuotteita kokviennistä on noin 20 %, se vihreän kullan maasta ja ”Suomi elää metsästä”.
Maaseutu ei elätä ketään, ei edes itseään.
Yritin ilmeisesti turhaan korostaa, ettei vastakkainasettelua tarvita. Tietysti maaseutu tarvitsee yhtä lailla kaupunkia kuin päinvastoin. Jos sinä et maaseutua tarvitse, silloin sinun täytyy pysyä Helsingissä ja hankkia kaikki suomalaisen maaseudun tuotteet ulkomailta sekä käyttää helsinkiläistä kivihiilisähköä. Et kuitenkaan uhohtasi huolimatta pysty tuohon, joten voit lopettaa maaseudun väheksymisen. Maatalouden viennin osuus ei kuvaa asian merkitystä, koska tuotanto silti hyödyttää suomalaisia. Sen sijaan metsäteollisuuden 20 % on elintärkeä elinkeino ennätysvauhtia velkaantuvalle Suomelle. Mikään elinkeino ei sitä voi korvata varsinkaan, kun maailmassa on huutava tarve korvata uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla. Suomalaisena pidän tavoittelemisen arvoisena sitä, että Suomi pysyy tämän kehityksen mukana. Näivettäminen ei vaadi… Lue lisää »
Korostit itse vastakkainasettelua ensimmäisestä lauseesta lähtien ja vielä perättömin väittein.
Juu, kyllä kannattaa kuukkeloida, koska silloin tietää, että vuonna 2020 keskimääräinen nettotulo kuukaudessa Vartsalan postinumeroalueella oli 2 212 euroa/hlö ja esimerkiksi pääpostialueella 24100 1 882 euroa/hlö ja muilla 1 966 – 2 063 euroa/hlö. Toki Tupurissa tienataan enemmän.
Lisäksi näitä koulupiirejä voisi myös miettiä niin, että jos halutaan, että kyläkoulut säilyvät, niin laajennetaan niitä eikä lähempänä keskustaa olevien koulujen piirejä. Kilometrit ja kustannukset ovat samat riippumatta siitä, kulkeeko oppilas kohti Salon toria vaiko sieltä pois päin.
Sitten vielä kuntien välinen yhteistyö Sauvon ja Kemiönsaaren kanssa. Mitkä ovat näkymät niissä kunnissa?
Kun kuukkeloit niitä elättäjiä, niin katso esim. ”kotikyläni” 00330 tulot, tai ota vielä mukaan samaan seurakuntaan kuuluvat 00340 ja 00350. Salohan on käytännössä maaseutua, ei elättäjäaluetta.
Jaa, en ymmärtänytkään että oikein Iso Kirkolla saakka ollaan kiinnostuneita Meri-Halikon koulusta ja vielä elättäjän roolissa…
kun luulin että tässä vaan paikallispolitikoidaan. No eihän se sitten sulla ole niin väliä elätätkö Mustamäen koulua vaiko Meri-Halikon koulua mutta täällä paikallisesti sillä on suuri merkitys.
Minua ”isolla kirkolla” kiinnostaa Angelniemi, ei suinkaan teennäinen Meri-Halikko. Tänäänkin kävin syömässä kannatuksen vuoksi Kokkilassa viimeistä kertaa tänä vuonna, talvi meneekin sitten ilman palveluja täällä ”Meri-Halikossa”.
PS. Kuukkeloitko ne tulot, vai unohtuiko ”sattumalta” mainita?
Kuuluvatko ”maaseudun elättäjiin” kaikki joiden kotipaikkakunta on Salo? Käsittäen Kiikalan, Suomusjärven Halikon ja Kuusjoen, muutamia mainitakseni?
Salossa on voimakas tasapäistämisen kulttuuri. Meri-Halikko on pikkuisen parempi. Meren läheisyydessä, alueen keskimääräinen ansiotulo vähän korkeampi, bussi kulkee useammin ja nopeammin kuin esim. Teijolle. Tällainen paremminvointi ei muille sovi. Sikäli puheet koulun lakkautuksesta eivät ole yllätys. Onneksi lahden toisella puolen on Kemiönsaari. Siellä saa käydä koulua, rakentaa rannoille, perustaa kannattavia yrityksiä, ja viettää niin hyvää elämää kuin lystää.