Pellettikauppa räjähti käsiin, eikä myytävää ole – omakotilämmittäjälle on enää yksi oljenkorsi tarjolla

0
Pelleteillä lämpiää Suomessa noin 20 000 pienkiinteistöä. Kuva: SSS arkisto/Minna Määttänen

Joitain pellettilämmittäjiä tuleva talvi saattaa kylmätä jo etukäteen. Mikäli oma varasto ei ole jo täynnä, nyt on myöhäistä: pellettimyyjät myyvät eioota.

Sekä Vapo-tuotemerkillä pellettejä omakotitalouksille myyvä Neova että yli kuuden tonnin tilauksia asiakkaille toimittava Versowood ovat ilmoittaneet, ettei uusia tilauksia oteta vastaan.

– Nykyisen tilanteen takia pellettikauppa on räjähtänyt käsiin aivan täysin. Kaikki on jo myyty. Kauppa voidaan avata uudestaan vasta ensi keväällä, Vapon (eli Neovan) pellettipuolen johtaja Jarkko Kaattari sanoo.

Pelletit jakavat nyt lannoitteiden kesäisen kohtalon: kysyntä ylittää moninkertaisesti tarjonnan, tilausten vastaanotto on jäissä. Versowood on ilmoittanut myyneensä pellettinsä jo vuodeksi eteenpäin.

Nykyisellä tilanteella Kaattari viittaa Venäjän aggressioon ja siitä seuranneisiin sanktioihin, joiden piirissä pelletit ovat. Pellettejä ei siis saa tuoda Venäjältä Suomeen.

Suomessa Neova valmistaa pellettejä kuudessa tehtaassa – Haukinevalla, Ilomatsissa, Kärsämäellä, Turengissa, Ylistarossa ja Vilppulassa – joiden vuosituotanto on 300 000 tonnia.

– Suomen kulutus oli viime vuonna 553 000 tonnia. Tästä tuontipellettiä oli 196 000 tonnia. Ja siitä Venäjän tuonnin osuus oli 122 000 tonnia. Kun tuonti Venäjältä on lopetettu, tarjonnasta on hävinnyt kolmasosa, Kaattari sanoo.

Edellisen matematiikan avaa Kaattarin lisäys, että pellettipula vaivaa koko Eurooppaa, ja tuontipellettiä on liki mahdotonta saada mistään.
– Pellettejä valmistavassa Ruotsissa ja Saksassa, koko Euroopassa, on täysin vastaava tilanne.

Pellettipula ei helpota Kaattarin mukaan ennen kevättä 2023. Tilanne on hiilineutraaliin ja edulliseen polttoaineeseen tottuneelle pellettilämmittäjälle kiusallinen, mikäli varasto on tyhjä tai edes puolityhjä. Lämmityskausi on vasta aluillaan, ja tyypillinen pelleteillä lämpiävä omakotitalo nielee 4–6 tonnia pellettejä vuodessa.

– Käytännössä omakotilämmittäjän on syytä yrittää hankkia nyt niitä viimeisiä säkkipellettejä, mitä vielä on kaupoissa jäljellä, Kaattari sanoo.

Yleensä pelletit toimitetaan asiakkaille tankkiautoilla, joista pelletit puhalletaan paineilmalla pellettipolttimeen kytkettyihin siiloihin. Säkeissä pellettejä myydään ainakin 500 kilon suursäkeissä tai 15–20 kilon yksittäissäkeissä.

– Yleensä kiinteän polttoaineen kattiloissa on varajärjestelminä sähkövastukset, mikä ei tietenkään näillä sähkön hinnoilla ole toivottavin lämmitystapa sekään. Jos varasto on nyt vähissä, kannattaa siirtyä ennen paukkupakkasia sähköön ja ottaa pelletit käyttöön silloin, kun tarve on suurin, Kaattari sanoo.

Kaattari sanoo tilanteen olevan myyjällekin erittäin ikävä. Näillä näkymin tilauksia voidaan ottaa vastaan vasta keväällä.
– Tuotamme pellettejä koko ajan niin paljon kuin pystymme. En voi vielä luvata täsmällistä aikaa, milloin tilauksia voidaan ottaa taas vastaan, Kaattari sanoo.

Suomessa on Bioenergia ry:n mukaan noin 30 000 pellettilämmityksellä lämpiävää rakennusta. Määrästä noin 20 000 on omakotitaloja.

Vuonna 2019 pellettejä kului EU:ssa 28 miljoonaa tonnia. Suurin käyttäjämaa oli Iso-Britannia, jossa pellettejä poltettiin runsaat 9 miljoonaa tonnia. Merkittävin tuottajamaa oli Saksa liki kolmella miljoonalla tonnilla. Ruotsissa tuotetaan pellettejä lähes kaksi miljoonaa tonnia.

 

Pelletin hinta sama vuosikaudet – keväällä luvassa roimia korotuksia

Kun pellettitilauksia otetaan jälleen vastaan keväällä 2023, asiakaskokemus ei välttämättä ole pelkästään riemullinen. Vapon pellettijohtaja Jarkko Kaattari nimittäin ennustaa roimaa hinnannousua pellettitonnille.
– Pelletin hinta on pysynyt turvallisen vakaana ja liki samana vuosikaudet. Kesällä nostimme hintoja 20 prosentilla, mikä on sinänsä paljon, mutta vähemmän kuin muualla Euroopassa. Saksassa pellettitonni maksoi syyskuussa 800 euroa tonni, Kaattari sanoo.

Suomessa pellettitonni maksoi keväällä 295 euroa, kuljetus mukaan lukien. Vuotta aiemmin hinta oli 277,7 euroa tonnilta. Seitsemän vuotta sitten keväällä 2015 pellettitonni maksoi 277,2 euroa – toisin sanoen, pelletin hinta oli noussut seitsemässä vuodessa 50 sentillä.
Nyt pelletin hinta olisi, jos sitä pystyisi tilaamaan, jotakuinkin 350 euroa tonnilta, sisältäen kuljetuksen.

Valitettavasti tilanne tulee Kaattarin mukaan olemaan ensi keväänä huonompi.
– Raaka-aineista on valtava kysyntä, kuten kaikesta kiinteästä polttoaineesta, ja samaan aikaan tuotantokustannukset, etenkin sähkön hinta, on noussut. Kun kuluttajakauppa taas käynnistyy, joudumme nostamaan hintoja.

Pellettitonnin hinta on noussut alkuvuodesta 2015 vuoden 2022 kevääseen mennessä 17 euroa, eli 6,4 prosenttia. Tilanne muuttuu, jahka pellettiä pystyy keväällä taas tilaamaan.

 

Vertailun vuoksi: Pelletin, sähkön ja kevyen polttoöljyn hintakehitys 2/2015–4/2022:

Pelletti, euroa/tonni

2/2015: 277,2 euroa / tn
4/2022: 295 euroa / tn
Muutos: +6,4%

Sähkö, senttiä/kWh (kokonaishinta, omakotiasukas 5000-15000 kWh/v)

2/2015: 13,5 snt/kWh
4/2022: 15,86 snt/kWh
Muutos: +17,48% (Elokuussa pörssisähkön keskihinta oli 32,10 senttiä kilowattitunnilta.)

Kevyt polttoöljy, senttiä / litra:

2/2015: 92,6 snt/l
4/2022: 159 snt/l
Muutos: + 71,7%

Lähde: Tilastokeskus