Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi pari viikkoa sitten. Sitä ei tiedetä vieläkään, onko Varsinais-Suomen peurakannan kasvu taittunut vai jatkuuko se yhä.
– Pyyntilupia on haettu ja niitä on myönnetty riittävästi, mutta kääntyykö peurakanta laskuun vai ei. Ensi keväänä tilanne on taas kiikun kaakun, Varsinais-Suomen riistapäällikkö Jörgen Hermansson sanoo.
Tänä vuonna saalis voi Varsinais-Suomessa olla jo yli 30 000 valkohäntäpeuraa. Se olisi jälleen uusi ennätys.
Luonnonvarakeskus otsikoi keväällä tiedotteensa ”Valkohäntäpeurakannan kasvu pysähtyi”. Luken mukaan kanta pieneni edellisvuodesta 9,5 prosenttia. Riistapäällikkö Hermansson huokaisi:
– Nyt on helpompi hengittää kuin vuosi sitten, Hermansson totesi tuolloin Salon Seudun Sanomissa.
Uutinen peurakannan laskusta kirvoitti Salon seudulla kuitenkin epäileviä kommentteja:
”Tapiolantien läheisyydessä on tällä viikolla bongattu 40 peuran lauma. Joka päivä on näkynyt vähintään 10 peuraa Märyn ja Vaskion suunnalla”, nimimerkki Allan kirjoitti SSS:ssa huhtikuussa.
Valkohäntäpeurat kokoontuvat pelloille laiduntamaan huhtikuussa, jolloin Vaskion Metsästysseura tekee monen muun metsästysporukan lailla peltolaskentoja.
Halikkolainen Väinö Koli ampui ensimmäisen valkohäntäpeuransa 1980-luvun alussa. Vaskion Metsästysseura sai tuohon aikaan 1-2 pyyntilupaa vuodessa. Tälle jahtikaudelle lupia on yli 140. Niiden turvin pitäisi kaataa yli kaksisataa peuraa.
– Olemme saaneet laskettua pelloilta keväisin valtaviakin määriä, mutta kun viikko menee, niitä ei näy enää missään. Ne ovat läpikulkupeuroja, joita voi olla liikkeellä suurina parvina, Väinö Koli huomauttaa.
Kolin mukaan on lähes mahdoton sanoa, moniko peuroista lopulta elelee Vaskion Metsästysseuran 11 000 hehtaarin mailla. Arviointia hankaloittaa entisestään se, että alue rajoittuu Kosken, Kuusjoen ja Marttilan laajoihin metsiin. Sudet saavat peuroja kulkemaan talvisaikaankin paikasta toiseen.
Peltolaskentojen tulokset eivät edes ennättäisi ajoissa Luonnonvarakeskukseen, jonka on tehtävä kanta-arvio jo maaliskuun puoliväliin mennessä.
Riistakeskus on ohjeistanut aloittamaan vahtimetsästyksen teiden läheisyydessä laiduntavista valkohäntäpeuroista. Tavoite on torjua kolareita. Vaskion metsästäjät keskittyvät kyttäämään Aurantien tuntumassa.
– Märyn ja Vaskion välillä on paha kohta. Toinen ongelmakohta on Vaskiolta kohti Marttilan rajaa, Väinö Koli tietää.
Naaraita tulisi kaataa vähintään saman verran kuin uroksia. Saaliit kirjataan Oma riista -palveluun. Metsästäjä voi tehdä sen puhelimella heti kaadon vieressä, jolloin sijainti tallentuu automaattisesti. Riistakeskus seuraa naaraiden, urosten ja vasojen osuutta ja voi tarvittaessa ohjailla metsästyksen painopistettä.
Myös havainnot metsästyksen aikana nähdyistä peuroista tulisi kirjata.
Luonnonvarakeskus tarvitsee tietoa arvioidakseen Suomen valkohäntäpeurakannan kokoa. Tilastotieteeseen perustuva malli huomioi vuotuisen peurasaaliin, vasatuoton, ikä- ja sukupuolijakauman sekä liikenteen ja ilveksen aiheuttaman kuolleisuuden.
– Onnettomuustilastot kuvaavat kannan kokoa aika hyvin ja niillä on aika voimakas vaikutus kanta-arvion muodostumiseen, erikoistutkija Sami Aikio Lukesta kertoo.
Kanta-arvio lasketaan aina metsästyskauden päätyttyä, ja peurakolarien määrä suhteutetaan liikennemääriin. Ensimmäinen laskelma tehtiin seitsemän vuotta sitten.
Riistapäällikkö Jörgen Hermansson tietää, että Luke on arvioinut Varsinais-Suomen peurakannan lähes joka vuosi alakanttiin. .
– Paljon mahdollista, Sami Aikio myöntää.
Aikion mukaan kanta-arvion luotettavuus parantuu sitä mukaa, kun numeroita kertyy lisää. Mitä enemmän tietoa, sitä luotettavampi laskelma. Hirvistä on kerätty tietomassaa jo kymmeniä vuosia.
Valkohäntäpeuroistakin toivottaisiin arviota hirvitalousalueittain. Riistakeskus on jakanut Suomen 59 hirvitalousalueeseen, joiden on tarkoitus kattaa hirvien kesä- ja talvilaitumet.
Salon seutu jakaantuu moottoritiestä kahtia eteläiseen ja pohjoiseen hirvitalousalueeseen.
Salon Seudun Sanomat uutisoi neljä vuotta sitten, että riistakeskuksen tavoitteena oli taittaapeurakannan kasvu kolmen seuraavan vuoden aikana.Saloon ja Somerolle oli myönnetty 2 720 pyyntilupaa – ennätysmäärä.
” Valkohäntäpeuran metsästäjillä on edessä kaikkien aikojen työläin jahtikausi ”, SSS kertoi.
Tällä jahtikaudella Kiskon piirin, Perniön, Someron ja Salon seudun riistanhoitoyhdistyksillä on yli 5 000 pyyntilupaa.
Peurakanta on kasvanut Varsinais-Suomessa siitä huolimatta, että pyyntilupien määrä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Tälle kaudelle lupia on myönnetty yli 24 500. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Saalisennätyksetkin on lyöty maakunnassa vuosittain. Viime vuonna kaadettiin yli 25 000 peuraa, tänä vuonna saalis voi olla jo yli 30 000 eläintä.
– Nyt on hyvä metsästää innokkaasti. Sitä on vaikea kiriä loppupäässä, mitä nyt jää metsästämättä, riistapäällikkö Jörgen Hermansson kannustaa.
Joillain alueilla peurakannan kasvu näyttäisikin taittuneen, mutta toisilla alueilla eläinten määrä on yhä kasvussa. Paljonko, sitä ei tiedetä.
Valkohäntäpeuran metsästys jatkuu 15. helmikuuta saakka.
