Pikkukylän iso kysyntä – frisbeegolfradan rakentaminen noin 600 asukkaan Hajalaan on taas yksi osoitus lajin suursuosiosta Salossakin

0
Salon Frisbeegolf ry järjesti lauantaina reikäpelikilpailut Inkereellä yhteistyössä Someron Säästöpankin kanssa. Kilpailemassa olivat Jani Löija (vas.), Juuso Rytkönen (taustalla) ja Matias Jauhojärvi. (kuvat: SSS/Minna Määttänen)

Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Alifrosti arvioi Hajalassa asuvan noin 600 ihmistä. Se ei ole kovin paljon.

Urheilu-, liikunta-, ajanviete- ja kanssakäymislaji frisbeegolf kasvaa puolestaan yhä vinhaa vauhtia. Koko maassa on lauantain listauksen mukaan 883 frisbeegolfrataa, joissa pelataan vuodessa karkeasti arvioituna kuusi miljoonaa kierrosta. Se on varsinkin väkilukuun suhteutettuna todella paljon.

Kun Hajalaan rakennetaan yhdeksänväyläinen rata, kertoo se lajin suosiosta jo melkoisesti. Kyläyhdistys pystyttää radan talkootyönä, tarvittava rahoitus tulee suurimmaksi osaksi Salon kaupungin osallistuvasta budjetoinnista.

– Meillä on toiset raivaustalkoot sunnuntaina. Tavoitteena on saada rata valmiiksi ensi keväänä tai viimeistään kesällä, Alifrosti sanoo.

– Pari vuotta on tästä puhuttu, mutta rahoitus on ollut haasteena. Ideat ovat olleet valmiina ja intoa riittänyt, kun aktiiviharrastajia kuitenkin kylällä riittää.

Eikä yhdeksän väylää ole yhdistyksen toiveiden mukaan päätepiste.

– Jos suosiota riittää, niin jossain vaiheessa olisi toiveena laajentaa kahdeksaantoista, puheenjohtaja miettii.

Kentän lähtöpaikka tulee olemaan Hajalan vanhan urheilukentän lähettyvillä. Välimatkaa hieman väkirikkaammille alueille on jonkin verran, mutta tietäen frisbeegolfarien halukkuuden uusien kenttien bongaamiseen voisi kuvitella käyttöä kyseiseenkin kenttään riittävän.

– Mekin käymme perheen kanssa viikoittain Märynummen ja Paimion kentillä, ja pohjoisin pelattu paikka on Saariselkä. Jatkossa on vielä kätevämpää, kun pääsee paikalle polkupyörällä, Alifrosti hymähtää.

”Kuin sieniä sateella” on hieman kulunut vertaus, mutta se sopii frisbeegolfin nykytilanteeseen laajalla skaalalla. Positiivisella tavalla kaukaisilta tuntuvat ne vuodet, jolloin Salossa heitettiin vain yhdessä Pahkavuoren 12-väyläisessä kokonaisuudessa.

Frisbeegolfradat.fi-palvelu tietää kertoa, että kaupungissa on jo tällä hetkellä kahdeksan rataa. Lisäksi luvusta puuttuu Muurlan opiston yhdeksänväyläinen baana, jonka peruskorjaukseen myönnettiin niin ikään varoja kaupungin osallistuvasta budjetoinnista.

8 ja 9 jäävät numeroina historiaan hyvinkin pian. Halikon Kärävuoren täysimittainen eli 18 väylän rata on kaupungin liikuntapaikkamestarin Jani Virtasen mukaan viimeistelyä vaille valmis.

– Heittoalustojen asennukset ovat käynnissä. Lähtökohta on se, että syksyn aikana päästään sielläkin heittämään. Ihan tarkkaa päivämäärää ei vielä ole valmiina, mutta siitä toki tiedotetaan etukäteen.

Kärävuoren radan parkki- ja lähtöpaikka on Kuruntien ja Elmerannantien risteyksen lähettyvillä. Kyseisen radan tarpeesta kertoo paljon se, että se sai viime vuonna 2 671 ääntä. Äänivyöry oli ylivoimaisesti suurempi kuin millään muulla kohteella.

Niinpä entisen Halikon kunnan alueella (Hajala, Kärävuori, Märynummi) on varsin pian yhteensä 45 väylän verran frisbeegolfareenaa.

Anton Salosen tyylinäyte lauantaina Inkereellä. Kuvassa myös Akseli Tuominen.

Kymmenen kuntaa liittyi nykyiseen Saloon vuodenvaihteessa 2008–2009. Näiden kuntien alueella voi käydä harrastamassa lajia Halikossa, Kiikalassa, Kuusjoella, Muurlassa, Perniössä, Perttelissä, Salossa ja Suomusjärvellä. Enää Kisko ja Särkisalo puuttuvat.

– Tässä aletaan olla kohta jo aika lähellä Ahvenanmaan tilannetta, Virtanen hymähtää.

Ahvenanmaalle on korona-aikana pystytetty väkilukuun nähden valtava määrä kenttiä.

– Kiskossa ja Särkisalossa on hieman muita paikkoja haasteellisempaa löytää tarkoitukseen sopivia kaupungin maita, Virtanen miettii.

Frisbeegolfliitto kiinnitti elokuisessa kannanotossaan huomiota siihen, kuinka tärkeää on ratojen ylläpito. Salossa kaupungin ”hallinnassa” ovat Tupurin, Perniön Melassuon ja Pahkavuoren kokonaisuudet. Esimerkiksi Hajalassa ylläpidosta tulee huolehtimaan pitkälti kyläyhdistys.

– Ratoja käydään aika-ajoin läpi. Huoltotoimenpiteet ovat toki erilaisia kullakin kentällä. Esimerkiksi Pahkavuoressa tehdään nurmen- ja heinänleikkuuta, kun taas Inkereellä kunnostustöitä ei ole hirveästi. Toki huolehdimme esimerkiksi siitä, että korit ovat pystyssä ja ehjinä, Jani Virtanen luettelee.

– Jonkin verran on niin sanottua korjausvelkaa, ja Pahkavuoren rataa tullaan jatkossa päivittämään, hän lisää.