Punkkeja riittänyt tänä kesänä riesaksi asti – hirvieläimet ovat asiantuntijan mukaan ”punkkitehtaita”

0
Punkkeja tavataan aina marraskuulle asti. Elo-syyskuussa punkkeja on liikkeellä usein erityisen runsaasti. Kuva: TS-arkisto/Riitta Salmi

Punkkeja eli puutiaisia on tänä kesänä havaittu runsaasti eteläisessä Suomessa. Tämä käy ilmi Punkkilive-sivustolle ilmoitetuista punkkihavainnoista. Sivustoa ylläpitävät Turun yliopisto ja lääkeyhtiö Pfizer.

Viime vuonna Punkkiliveen raportoitiin yhteensä lähes 80 000 punkkihavaintoa, kun tänä vuonna havaintoja oli elokuun loppuun mennessä kirjattu jo liki 73 000 kappaletta. Etelä-Suomen lisäksi havaintoja on kirjattu runsaasti etenkin Oulun seudulta. Salon seudulta punkeista on tullut satoja havaintoja.

– Punkkien suhteen näyttäisi olleen normikesä eli ainakin saaristossa punkkeja on ollut aikaisempien vuosien tapaan runsaasti, apulaisprofessori Jari Hänninen Turun yliopistosta kertoo omista kokemuksistaan Saaristomereltä.

Ainakin osassa Salon seutua punkkeja sen sijaan on havaittu tänä kesänä viime vuosia vähemmän. Hännisen mukaan paikalliset vaihtelut voivat olla suuria.

– Punkit viihtyvät parhaiten kosteassa ja lämpimässä. Sateinen ja lämmin kesä on niille erityisesti mieleen.

Tänä kesänä esimerkiksi sademäärissä on ollut erittäin paljon vaihteluita. Joillakin alueilla on satanut runsaasti, kun taas toisilla alueilla on kärsitty kuivuudesta. Kuivuus saa punkit vetäytymään maaperään, josta ne taas kömpivät esiin otollisten sääolojen vallitessa.

– Toisaalta esimerkiksi vähäluminen ja kylmä talvi saattaa verottaa punkkikantoja, Hänninen lisää.

Paras keino välttyä punkeilta on pukeutua pitkälahkeisiin housuihin ja vältellä heinikkoja. Kuva: TS-arkisto/Jonny Holmén

Joka tapauksessa punkkien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti etenkin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Hännisen mukaan syitä tälle ovat otolliset sääolosuhteet ja isäntäeläinten suuri määrä. Punkit tarvitsevat isäntäeläimiä, sillä ne käyttävät verta sekä kehittyäkseen aikuiseksi että lisääntyäkseen.

Hänninen kutsuu hirvieläimiä punkkitehtaiksi.

– Yhdessä peurassa voi olla parituhatta punkkia, ja kun jokainen näistä punkeista munii kerralla 2 000 munaa, niin aikamoinen tehdas on siinä käynnissä.

Munista saa alkunsa kolmivaiheinen kehitys kohti aikuista punkkia. Toukkavaiheen ja nymfin pääisäntinä toimivat myyrät. Aikuiset punkit puolestaan viihtyvät isommissa nisäkkäissä ja esimerkiksi ihmisissä.

Punkkeja esiintyy helmikuusta marraskuuhun aina Etelä-Lapin korkeudelle asti.

– Normaalina kesänä punkilla on kaksi sukupolvea, mutta otollisena kesänä sukupolvia ehtii olla kolme, jolloin määrät tietysti kasvavat entisestään.

Hännisen mukaan pahin punkkikausi on parhaillaan menossa.

– Punkkien esiintymisessä on usein piikki elo-syyskuussa, hän sanoo.

”Punkkien esiintymisessä on usein piikki elo-syyskuussa.”

Punkit levittävät puutiaisaivokuumetta, joka voi pahimmillaan aiheuttaa aivotulehduksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 1–2 prosenttia riskialueiden punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta.

TBE-tapaukset ovat olleet nousussa pitkään. Viime vuonna TBE-tapauksia oli erittäin paljon. Vuonna 2021 THL:n rekisteriin ilmoitettiin 150 puutiaisaivotulehdustapausta, kun vuonna 2020 tapauksia oli 91.

Salosta, Somerolta ja Kemiönsaarelta ei ole ilmoitettu THL:n rekisteriin lainkaan TBE-tapauksia vuosina 2017–2021.

 

Näin suojaudut punkeilta – muista punkkisyyni!

Käytä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.

Laita housun lahkeet saappaiden tai sukkien sisään.

Suosi vaaleita vaatteita, joista punkit on helpompi havaita.

Päivittäinen punkkitarkastus on hyvä tehdä, jos on liikkunut alueella, jossa on punkkeja.

Punkkisyyni on erityisen tärkeä borrelioosin ehkäisyssä.

Punkkitarkastukset eivät välttämättä suojaa puutiaisaivotulehdukselta, sillä TBE-virus tarttuu jo muutamassa minuutissa virusta kantavan punkin purtua.

Puutiaisaivokuumeelta eli TBE:ltä voi suojautua rokottautumalla.

Lähde: Punkkilive (www.punkkilive.fi)