Roger Federer oli viimeinen urheilun supertähti, jota kukaan ei osannut vihata

0
Roger Federer ei pystynyt pelaamaan viime kesänä Wimbledonissa. (Kuvat: Lehtikuva/AFP)

Vaikka asia on ollut jo pitkään selvää ja siihen on voinut valmistautua jo vuosia, oli se silti pysäyttävä hetki: Roger Federer ilmoitti torstaina lopettavansa uransa ensi viikolla Lontoossa järjestettävään Laver Cup -turnaukseen.

Pitkään itseään kuntouttaneen sveitsiläisen taistelu ikääntymistä vastaan päättyi lopulta tappioon.

– Olen 41-vuotias. Olen pelannut yli 1 500 ottelua 24 vuoden aikana. Tennis on kohdellut minua anteliaammin kuin olisin koskaan voinut unelmoida, ja nyt minun pitää tunnustaa, että on aika lopettaa kilpailu-urani, Federer kirjoitti Instagram-tilillään.

On paradoksaalista ja aavistuksen surullista, ettei Federer saanut päättää uraansa omilla ehdoillaan, sillä se sama ura määritteli nykytenniksen ehdot pitkälle tulevaisuuteen.

Uskallan väittää, ettei kukaan muu pelaaja ei ole vaikuttanut niin suuresti moderniin tennikseen kuin Federer.

Roger Federer voitti urallaan 20 grand slam -mestaruutta vuosina 2003-2018.

Federer voitti urallaan 20 grand slam -titteliä, mukaan lukien kahdeksan Wimbledonin mestaruutta, ja oli 310 viikkoa maailmanlistan kärjessä. Hänen ensimmäisen (Wimbledon 2003) ja viimeisen (Australia 2018) grand slam -voiton välillä oli 15 vuotta.

Näistä ennätyksistä useampi on jo rikottu. Espanjan Rafael Nadal ja Serbian Novak Djokovic ohittivat Federerin grand slam -voittojen määrässä tänä vuonna. Siksi useat asiantuntijat pitävätkin Nadalia tai Djokovicia kautta aikojen parhaana miespelaajana.

Parhautta voi halutessaan mitata suurvoittojen määrällä, mutta suuruus mitataan tavalla, jolla suurvoitot on otettu ja muistijäljillä, jotka suurvoitot ovat jättäneet.

Myönnän, Djokovic on todennäköisesti tennishistorian paras pelaaja. Kaikki alustat hallitseva kuntoihme, joka hallitsee tenniksen toiseksi tärkeimmän lyönnin eli syötönpalautuksen paremmin kuin kukaan muu koskaan. Djokovicin suuruus perustuu atleettisuuteen, elävään neliraajaiseen palloseinään, junnaaviin palloralleihin, jotka väistämättä jauhoivat vastustajat.

Tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta Djokovicin rokote- eli tiedevastaisuutta, jonka johdosta Australian valtio perui hänen viisuminsa viime tammikuussa Australian avointen alla. Suuruutta on olla suuri myös kentän ulkopuolella.

Vasenkätinen Nadal taas on ennen kaikkea massakenttäspesialisti, jonka suuruus perustuu täysin poikkeukselliseen fysikkaan ja voimantuottoon. Suomen johtava tennistoimittaja Janne Eerikäinen on kuvaillut Nadalin peliä ”brutaaliksi yläkierrehelvetiksi” – tyhjentävämpää sanaparia ei yksinkertaisesti ole.

Federeristä oli brutaalius tai junnaavuus kaukana. Federer nosti huipputenniksen vaatimustasoa taitoelementeillä.

Liikkumalla sulavammin kuin muut. Lyömällä nousevaan palloon useammin ja aiemmin kuin muut. Lyömällä läpilyöntejä paikoista ja asennoista, joista se on yksinkertaisesti mahdotonta. Tekemällä yhden käden rystystä globaalien mailapelien historian esteettisimmän suorituksen.

Nousemalla verkolle, pysymällä takakentällä, syöttämällä ja palauttamalla. Massalla, ruoholla, kovalla kentällä, ulkona ja sisällä – Federer voitti kaikilla tavoilla ja kaikilla alustoilla.

Voittamista tärkeämpää oli kuitenkin se tapa, jolla hän sai meidät ällistyneet katsojat puhumaan itseksemme ääneen kerta toisensa jälkeen.

Oho! Miten? Millä? Ei voi olla totta.

Tätä jatkui vuosia.

Federerin pelaamisessa oli sama elementti kuin monella muulla urheilun supertähdellä. Hän ei kontrolloinut pelkästään pelivälinettä vaan myös aikaa.

Siksi hän näki asioita, joita muut eivät näe ja uhmasi todennäköisyyksiä tavalla, johon muut eivät kyenneet. Siksi Federeriä ei pidä verrata muihin tennissuuruuksiin vaan koko urheiluhistorian kaikista suurimpiin.

Parhaiten tässä on onnistunut edesmennyt yhdysvaltalaiskirjailija David Foster Wallace vuonna 2006 New York Timesiin kirjoittamallaan esseellä ”Roger Federer uskonnollisena kokemuksena”:

– Federer vaikuttaa Alin, Jordanin, Maradonan ja Gretzkyn tavoin sekä todellisemmalta että epätodellisemmalta kuin vastustajansa. Varsinkin kokovalkoisissa hän näyttää juuri siltä mitä saattaa todellisuudessa (mielestäni) ollakin: olennolta jonka ruumis on sekä lihaa ja verta että – jotenkin kummassa – valo, Foster Wallace kirjoitti.

Hallitsemattomasti polarisoitunut (urheilu)maailma on nyt entistä pimeämpi: Federer saattoi hyvin olla aikakautemme viimeinen urheilun supertähti, jota kukaan ei kyennyt vihaamaan.

Onneksi muistijälki on ikuinen.

Roger Federer oli parhaimmillaan Wimbledonin keskuskentällä. Hän pelasi siellä viimeisen ottelunsa heinäkuussa 2021.

Roger Federer

  • Syntynyt 8. elokuuta 1981 Sveitsin Baselissa
  • Perhe: Vaimo Mirka (o.s. Vavrinec), kaksoset Myla ja Charlene (synt. 2009) sekä Leo ja Lenny (synt. 2014)
  • Ammattilaisura 1998–2022: 1 251 voittoa/275 tappiota
  • Saavutuksia 20 grand slam -mestaruutta (Australian avoimet 2004, 2006, 2007, 2010, 2017, 2018, Ranskan avoimet 2009, Wimbledon 2003–2007, 2009, 2012, 2017, Yhdysvaltain avoimet 2004–2008), kuusi ATP-finaaliturnauksen mestaruutta (2003–2004, 2006–2007, 2010–2011), olympiahopeaa 2012, olympiakultaa 2008 nelinpelissä Stan Wawrinkan kanssa, Davis Cupin voitto 2014, kaksinpelissä 103 ATP-turnausvoittoa.
  • Maailmanlistan kärkipaikalla yhteensä 310 viikkoa.
  • Palkintorahaa 130 594 339 dollaria.
Muuta:
  • Vaimo Mirka on entinen tennisammattilainen. Pari tapasi Sydneyn olympialaisissa 2000.
  • Vuonna 2020 Federer nousi ensimmäisenä tennispelaajana Forbesin parhaiten tienaavien urheilijoiden listaykköseksi (vuositienestit 106,3 miljoonaa dollaria).
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments