Ruokahävikki hallintaan

0

LIISA WRIGHT. Ruoka kallistuu kallistumistaan. Tästäkin syystä meillä on nyt korkea aika tarkastella ruokamenojamme ja tehdä muutoksia kulutustavoissamme. Meidän pitää oppia vähentämään ruokahävikkiä. Eikä vain rahaa säästääksemme vaan myös ympäristöä.

Syömäkelpoisia elintarvikkeita ja valmista ruokaa päätyy Suomessa jätteeksi 400 miljoonaa kiloa vuodessa, kun tarkastellaan koko elintarvikeketjua alkutuotannosta valmistuksen ja kaupan kautta ravintoloihin ja kotikeittiöihin. Kotitalouksien osuus on tästä suurin.

Suomalaisen kotitalouden vuosittainen ruokahävikki on keskimäärin 65 kiloa. Eniten hävikkiä syntyy vihanneksista ja juureksista, toiseksi hedelmistä ja marjoista, kolmannella sijalla on ollut kahvi. Nykyisillä hinnoilla kahvia ei enää, toivottavasti, päädytä kaatamaan viemäriin niin huolettomasti kuin ennen.

Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka on päätynyt jätteeksi. Mutta mitä vaikkapa eri maissa pidetään syömäkelpoisena, ei olekaan yksi yhteen. Suomessa heitetään juuresten naatit yleensä kompostiin, itse teen niistä herkkuruokaa.

Porkkanan naatit paistan japanilaisittain, punajuuren lehtiruoteista teen vanhan suomalaisen reseptin mukaan muhennosta. Muistakin naateista voi valmistaa herkkuja kuten myös kukkakaalin suojuslehdistä ja vaikkapa parsakaalin varresta. Vähän nahistuneet hedelmät voi hyvin käyttää smootheissa.

Jo elintarviketuotannon alkuvaiheessa ennen mitään jalostusta menee 11 prosenttia hävikiksi. Esimerkiksi Ranskassa on edelleen voimassa laki, joka sallii kenen tahansa kerätä pelloilta sinne jääneen sadon varsinaisen sadonkorjuun päätyttyä. Kyllä tähän varmaan olisi kiinnostusta meilläkin.

Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on yli kolmannes. Tähän määrään voi jokainen vaikuttaa. YK:n ja myös EU:n tavoitteena on vähentää hävikki vuoteen 2030 mennessä puoleen.

Ruokaostosten ja ruuan valmistuksen suunnittelu on tärkeä osatekijä hävikin välttämisessä. Pitää myös oppia käyttämään kaikki tähteet seuraavalla aterialla. Eikä kannata alkaa säästää jotain kallista herkkua vaan nauttia se, kun se on parhaimmillaan.

Säilyvyysmerkintöjen parasta ennen -ajankohdan ylityttyä voi oikein säilytettyä avaamatonta tuotetta yleensä käyttää huoletta, etenkin kun käyttää sen kerralla loppuun. Haistamalla ja maistamalla kyllä huomaisi pilaantumisen.

Ravintoloissa ja linjastoruokailussa hävikkiä syntyy vajaat 20 prosenttia kokonaismäärästä. Asiakas ei itse pysty tähän vaikuttamaan muuten kuin oman ruokailunsa suhteen. Koska ruokaa useissa tilanteissa saa santsata, ei tarvitse – eikä saisi – ahtaa lautasta kukkupäiseksi. Lautashävikkiä on saatukin pienenemään esimerkiksi ottamalla noutopöydissä käyttöön pienemmät lautaset.

Kaupan hävikkeihin kuluttaja ei pystyne paljoakaan vaikuttamaan. Aina toki voi jotain tehdä: punaisella laputetut tuotteet kannattaa ostaa pois ja hedelmät kypsinä heti syötäväksi.

Emme voi vaikuttaa kaikkiin elintarvikeketjun osiin emmekä muiden tapoihin toimia, mutta omista käytännöistämme olemme yksin vastuussa.

Kirjoittaja on halikkolainen aikuiskouluttaja.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments