Ruotsissa on kuollut tämän vuoden puolella ennätysmäärä ihmisiä ampumistapauksissa. Etelä-Ruotsissa sijaitsevassa Kristianstadissa kuoli torstai-iltana tämän vuoden ampumisten 48. uhri.
Aiempi ennätysvuosi oli vuonna 2020, jolloin Ruotsin ampumisissa kuoli 47 ihmistä. Viime vuonna ampumistapauksissa sai Ruotsissa surmansa 45 ihmistä.
Uhriluvun odotetaan vielä nousevan tälle vuodelle, sillä vuotta on vielä yli kolme kuukautta jäljellä.
Myös ampumistapausten määrän odotetaan nousevan yli viime- ja toissavuotisten lukujen.
Viime keväänä julkaistun Ruotsin rikostorjuntaneuvoston raportin mukaan Ruotsi oli 22 Euroopan maan vertailussa ainoa valtio, jossa kuolemaan johtaneiden ampumistapausten määrä oli kasvussa.
Kuolonuhreihin johtaneiden ampumistapausten määrä lähti Ruotsissa selkeään nousuun noin kymmenen vuotta sitten.
Mistä tämä voi johtua? Mikä kymmenen vuotta sitten muuttui, joka tämän kehityksen mahdollisti?
Väkilukuun suhteutettuna tehdään Suomessa enemmän henkirikoksia kuin Ruotsissa.
Absoluuttinen määrä on yksi mittari. Toinen on kehityksen suunta ja kulmakerroin.
Henkirikoksia mitataan yhdellä tavalla: kuinka moni menetti henkensä.
Totta. Aiheen ympärillä on silti muitakin asioita, kuten tilanteen merkitys yhteiskunnalle ja sen hallinta. Niihin tarvitaan tietoa kehityksestä ja sen syistä, aivan kuten keskustelun aloittaja pohtii.
Eikö sitä saa sanoa tai rohjeta: toivotettiin tervetulleiksi kaikki halukkaat taustoja tutkimatta. Niinpä kielitaidottomat ajautuvat ryhmiinsä, köyhistä usein myös rikosten poluille, joten kotouttaminen epäonnistui.
Vähemmän kirjoitellaan jo nyt pääkaupunkiseudullamme riehuvista nuorisojoukoista. Outoa salailua sekin.