Saarikko: Suomeen kaasua tuovan Baltic Connector -kaasuputken turvallisuustoimia on vahvistettu

0

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Baltic Connector -kaasuputken turvallisuustoimia on vahvistettu Nord Streamin kaasuputkivuotojen takia. Baltic Connectorin kautta virtaa Baltian maista kaasua Suomeen, ja se on tärkeä esimerkiksi monen teollisuusalan kannalta.

–  Siihen ei tietojemme mukaan kohdistu tällä hetkellä minkäänlaista erityistä uhkaa, mutta Baltic Connectorista vastaava suomalainen Gasgrid, kansallinen toimija, on tehostanut omaa varautumisen ja valmistautumisen astettaan. Turvallisuustoimia on vahvistettu, Saarikko sanoo.

Saarikko kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa hallituksen varautumisen ministerityöryhmän kokouksen jälkeen. Ministerit keskustelivat lisäksi muun muassa sähkön riittävyydestä ja ruokaturvasta. Saarikko on ryhmän puheenjohtaja.

Molemmissa Venäjältä Saksaan kulkevissa Nord Stream -kaasuputkissa on havaittu vuotoja tällä viikolla. Putkilla ei toimiteta kaasua Eurooppaan, mutta ne ovat sisältäneet kaasua.

Tapahtunutta on laajalti arveltu tai vihjattu Venäjän järjestämäksi sabotaasiksi. Sekä Ruotsin että Tanskan seismologiset keskukset rekisteröivät maanantaina voimakkaita räjähdyksiä kaasuvuotojen alueella.

Saarikko sanoi, että tiedossa on Ruotsin viranomaisilta tullut tieto neljännestä räjähdyksestä kaasuputkessa. Sen syiden selvittäminen on viranomaisten tehtävä.

–  Selvää on, että tämä teko ja räjähdykset johtavat kuukausien vaikeuksiin kaasuputkissa ja niiden korjaustyöt vievät mittavasti aikaa.

Sähköpula vakava uhka

Ministeriryhmä pohti kokouksessaan myös sähkön riittävyyttä talvipakkasilla. Saarikko sanoi ryhmän saaneen nyt tilannekuvan, jonka mukaan uhka sähkön riittävyydestä on todellinen.

–  Sähköpula voi olla ajoittainen ilmiö ja vakava uhka.

Siksi Suomi tarvitsee ministeriryhmän mielestä uuden nykyistä rajatumman tärkeysjärjestyksen siitä, mitkä toiminnot on sähkökatkon tullen ainakin turvattava. Tärkeysjärjestys on Saarikon mukaan olemassa, mutta se ei ole riittävän selkeä eikä rajattu valtakunnallinen ohjeistus.

–  Valmistelemme nyt sellaisen ennen pakkasten tuloa, ja se on tarvittaessa valtioneuvoston tasoinen päätös, hän sanoi.

Saarikko korosti, että arvion on oltava neutraali ja riippumaton.

Huolia on esittänyt muun muassa elintarviketeollisuus, mutta Saarikko nosti esille myös muun muassa erityisryhmät ja ikäihmiset, jotka ovat kotihoidossa ja tarvitsevat sähkölaitteita esimerkiksi lääketieteellisistä syistä.

–  Heidän arkensa turvaaminen on elintärkeää sähkökatkon tullen.

Kaiken kaikkiaan suomalaisen terveydenhuollon turvaaminen on ministerin mielestä keskeisintä.

Saarikko muistutti, että suomalaista sähköverkkoa voidaan säännellä vain asuinaluetasolla, ei yksittäisten kotitalouksien tai teollisuuslaitosten kokoisesti.

Hän kehotti edelleen suomalaisia kotitalouksia säästämään sähkönkulutusta.

–  Sekin kotitalous, jonka sähkösopimus ei juuri nyt ole noussut kohtuuttomasti, on velvollinen miettimään omaa sähkönkulutustaan. Yhteisvaikutus on syy, joka voi johtaa sähkön riittämättömyyteen. Jos emme pysty pienentämään kulutusta, riski sähkökatkoihin tietenkin kasvaa.

Kunnille määräys tehostaa varautumista

Ministeriryhmä antoi lisäksi kaikille hallinnonaloille ja kunnille määräyksen siitä, että ne tehostaisivat varautumista oman kriittisen, välttämättömän infrastruktuurin kannalta.

Kriittinen infra tarkoittaa vaikkapa sähköverkkoa tai vesijakelua.

–  Korostan, että me emme saaneet raporttia erityisestä uhasta, joka juuri nyt kohdistuisi Suomeen, mutta nämä poikkeukselliset ja hyvin vakavat sabotaasiin viittaavat toimet antavat aihetta myös meidän tiivistää omaa varautumistamme.

Mahdollisia lisätukia maataloudelle jatkovalmisteluun

Lisäksi ministeriryhmä antoi Saarikon mukaan ministeriöille jatkovalmisteluohjeet arvioida, millaisia mahdollisia lisätoimia tarvitaan maatilojen ahdinkoon vastaamiseksi. Hän nosti esille etenkin sellaiset tilat, joihin sähkön hinnan nousu osuu voimakkaasti.

Varautumisen ministerityöryhmä päätti aiemmin, että kotimaiselle ruoantuotannolle annetaan akuutissa tilanteessa arviolta noin 300 miljoonaa euroa.

–  Osa siitä on maksussa aivan näinä aikoina, mutta tilanne on myös heikentynyt. Erittäin moni maatila on riippuvainen sähköstä.

Sanna Nikula