SaloJazzin toiminnanjohtaja Marko Heikura määrittelee festivaalin pyrkimykset ytimekkäästi:
– Haluamme osoittaa, mitä jazzmusiikki voi parhaimmillaan olla.
Kolmipäiväisen festivaalin takana on tuttuun tapaan SaloJazz ry, Salon kaupunki sekä lukuisia yhteistyökumppaneita.
Huomionarvoista tänä kesänä on tapahtumapaikka Musine. Sen kautta järjestyvät yhtenäiset tilat sekä jazzkulttuuria kunnioittava ruokalista.
– Enimmillään meillä on ollut keikkoja viidessä eri paikassa. Tänä vuonna kaikki ovat Musinessa. Se mahdollistaa ruuan saamisen suoraan ravintolasta, eikä meidän tarvitse kuljettaa sitä erikseen keikkapaikalle.
Tapahtumaravintola Musinen toimitusjohtaja Sanna Jousi kertoo konserttitiloihin yläkertaan mahtuvan 330 ihmistä.
– Myöhemmän illan keikoissa määrä voi muuttua, kun kaikki eivät kaipaa istumapaikkoja.
Yhteistyö Musinen kanssa käynnistyi vuonna 2021, kun SaloJazz teki yhteistyötä saman omistajatahon Bizarre Restaurantsin kanssa.
– Siitä lähti ajatus laajemmallekin yhteistyölle. Ryhdyimme laajentamaan Bizarren toimintaa ja nyt musiikkitarjontaa luodaan yhdessä Salo Jazz ry:n kanssa, Jousi toteaa.
Vakiintunut yhteistyökuvio samana viikonloppuna järjestettävän Porvoo Jazz Festivalin kanssa poiki tänä syksynä kanadalaisen Laila Bialin vierailun Suomessa.
– Olemme kääntäneet sen vahvuudeksi, että nämä festivaalit ovat samana viikonloppuna. Tällaisen kokoluokan artisteja ei saa houkuteltua Suomeen yhden keikan takia, taustoittaa Porvoon festivaalin taiteellinen johtaja Jaska Lukkarinen.
Lukkarinen soittaa Bialin triossa rumpuja jazzviikonloppuna. Rumpujen soitto on hänen päätyönsä.
– Nyt kymmenisen vuotta olen soittanut oikeastaan pelkkää jazzia. Opiskellessani New Yorkissa tapasin Bialin, ja siitä saakka olen halunnut tehdä hänen kanssaan yhteistyötä.
Samalla tavalla kuin Biali, newyorkilainen pianotaituri David Kikoski saatiin houkuteltua useamman keikan turvin Suomeen.
– Hän esiintyy Salon ja Porvoon festivaaleilla ja käy Sibelius-Akatemiassa pitämässä koulutuksia. Tähän tapahtumaan liittyy paljon muutakin kuin kolmen päivän aikana nähtävät esitykset, kertoo Heikura.
SaloJazz ry:n pitkäaikainen tavoite onkin ollut musiikkikasvatuksen edistäminen. Sen eteen tehdään töitä esimerkiksi Jazz tutuksi -teemailtojen muodossa.
– Pidän tämän viikon torstaina Musinessa teemaillan, jossa soitan kuuntelunäytteitä tulevista esiintyjistä ja vastaan parhaani mukaan tapahtumaan liittyviin kysymyksiin. Tahdomme madaltaa jazziin liitettyä kynnystä ja kannustaa jokaista kiinnostunutta tutustumaan viikonlopun tarjontaan, Heikura toteaa.
Jazz tutuksi -teemailtojen takana on Suomen kulttuurirahaston apuraha yleisötyön kehittämiseen.
SaloJazz Festivalin aikana yhdistys tekee myös oppilaitosyhteistyötä.
– Viime vuonna meillä oli Turun konservatoriosta bändi esiintymässä. Tänä vuonna on Espoon musiikkiopisto Ebelin pop/jazzlinjan kokoonpano.
Salon musiikkiopiston oppilaita ja opettajia kutsutaan ympäri vuoden ilmaiseksi SaloJazzin konsertteihin.
– Haluamme huolehtia uuden yleisön kouluttamisesta. Tärkeää on myös saada omalle työlleen jatkajia.
Vaikka Heikura, Lukkarinen ja Jousi eivät vielä tiedä tapahtuman tulevaa yleisömäärää, he ovat luottavaisin mielin.
– Nykypäivänä kaikkien tapahtumien kohdalla on yleistä ostaa liput viime hetkellä. Porvoossakin mietin välillä pari viikkoa ennen festareita, että mitähän tästä tulee. Viimeisen viikon aikana lipunmyynti kuitenkin aina kiihtyy, Lukkarinen toteaa.
Aiemmin SaloJazzin lippuja on myyty Lippuautomaatin kautta. Nyt niitä voi ostaa Lippupisteeltä. Muutoksen taustalla on kauempana asuvien houkuttelu festivaaleille.
– Uskomme, että Lippupisteen omalla näkyvyydellä voi olla merkitystä. Halusimme katsoa sen kortin, Heikura pohtii.
Tapahtuman markkinointia on Heikuran mukaan suunnattu kasvavissa määrin pääkaupunkiseudulle, Loimaalle, Forssaan ja Somerolle.
– Yleisö on aiempina vuosina tullut pääasiassa Turusta, Salosta ja Tampereelta. Nyt koetamme laajentaa kävijäkuntaa, ja toisaalta näyttää Salon kaupungin aktiivista kulttuuritarjontaa muuallekin Suomeen.
– Tänne on helppo tulla viettämään viikonloppua. Samalla pääsee tutustumaan muuhunkin Salon aktiviteettitarjontaan, Jousi täydentää.
Heikura kertoo SaloJazz Festivalin taustalla olevan rauhallisen kasvun periaate. Pienissäkin asioissa otetaan kestävyys huomioon.
– Myymme esimerkiksi aikaisempien vuosien banderolleista tehtyjä SaloJazz-kasseja ja kaksivuotisia tapahtumapaitoja.
Lukkarisen mukaan festivaalin maltillinen yleisötavoite vapauttaa osaltaan paineista.
– Koska meidän ei tarvitse myydä tuhansia lippuja, taiteelliseen suunnitteluun on enemmän vapautta. Siksi jazzfestivaaleja vuosittain kehutaankin: pystymme näyttämään jotakin uutta ja yllättävää muista festareista poikkeavalla artistikattauksella.
Jos jazzmusiikki on ennestään vierasta, Heikurinen suosittelee ostamaan tapahtumaan perjantain lipun.
– Se on kansainvälinen päivä. Laila Biali on todella kovassa nousussa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Jos instrumentaalinen jazz tuntuu vaikeasti lähestyttävältä, Biali tekee laulettua jazzia ja sovituksia esimerkiksi David Bowien musiikista.
Lauantaipäivän vahvuutena sen sijaan on Heikuran mukaan kotimaisten kärkinimien esittely.
– Yksi tapahtumamme kulmakivistä on paikallisten muusikoiden työllistäminen. Päätämme festivaalin salolaiseen tunnelmaan: Mäkysen veljesten taituruuteen ja Tuomo Prättälän loistavaan soul-karismaan.
SaloJazz Festival alkaa torstaina 22. syyskuuta ja päättyy lauantaina 24. syyskuuta Ravintola Musinessa. Koko tapahtuman ohjelma nähtävissä osoitteessa salojazz.fi.
