Salolainen Antti-Teollisuus tuo markkinoille jättikokoiset viljasiilot – Suomen suurimmat siilot nelinkertaistavat viljan varastointikapasiteetin ja alentavat varastoinnin kustannuksia merkittävästi

0
Antti-Teollisuuden kaupallinen johtaja Jouni Virtaniemi (vas.) ja toimitusjohtaja Kalle Isotalo vuosi sitten valmistuneen hallin edustalla. Halliin on valmistumassa uusi jättisiilojen tuotantolinjasto. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salolainen Antti-Teollisuus Oy on satsannut uuteen tuotantolinjaan, joka mahdollistaa jättikokoisten viljasiilojen valmistamisen.

Toimitusjohtaja Kalle Isotalon mukaan kyseessä on yli miljoonan euron investointi.

– Tuotekehitykseen on investoitu paljon, se on ollut iso työ. Uusi hallimme tuli valmiiksi jo viime syyskuussa, ja siilon valmistuslinja on juuri valmistumassa, hän sanoo.

Kaiken kaikkiaan tuotesuunnitteluun, tuotantolinjaston rakentamiseen, pilottikohteiden pystyttämiseen, testaukseen ja julkaisuun on kulunut kaksi ja puoli vuotta.

Isotalon mukaan uusien siilojen myynnissä tähdätään ensi vuoteen, joten rekrytointeja ei ole ainakaan vielä ollut tarpeen tehdä.

Jättisiilojen kapasiteetti on nelinkertainen aiempiin siiloihin verrattuna. Siinä missä suurin siilo on tähän mennessä vetänyt noin 550 kuutiota viljaa, uusien siilojen tilavuus vaihtelee kerrosmääristä ja lisävarusteista riippuen 732 ja 1911 kuutiometrin välillä.

Vastaavan kokoluokan siiloja on aiemmin pystynyt tilaamaan Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Suomalaisen tuotannon myötä kotimaisten viljelijöiden ei tarvitse enää välittää massiivisista rahtikustannuksista.

– Pienet siilot eivät häviä mihinkään, ne ovat eri tarpeeseen, mutta isoille siiloille pyrimme hankkimaan uuden kohderyhmän. Tavoitteemme on tehdä lisäkauppaa ja saada palveltua täältä Kuusjoenperältä niin, ettei viljelijöiden tarvitsisi mennä Italiaan, Espanjaan tai Amerikkaan ostamaan siiloja, Antti-Teollisuus Oy:n kaupallinen johtaja Jouni Virtaniemi sanoo.

Viljan varastointi yhdessä suuressa siilossa on edullisempaa kuin useammassa pienessä.

– Siilomme on suunniteltu mahdollisimman kustannustehokkaaksi, ja sen kuutiohinta on kilpailukykyinen maailman siilojen kanssa. Jos ei vertailla kuljetusratkaisuja, niin kuutiohinnassa on päästy noin puoleen entisten siilojen kustannuksista, Virtaniemi sanoo.

Jättisiilojen tilavuus vaihtelee 732 ja 1911 kuutiometrin välillä. Iso-Anttien halkaisijat ovat 10,6 ja 12,1 metriä. Kuva: Antti-Teollisuus Oy

Jättisiilot on tarkoitus saada markkinoille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Virtaniemen mukaan Suomen maataloudessa on tehty vasta joitakin investointeja isoihin siiloihin, mutta ulkomailla nämä uudet siilot edustavat normaalia viljavaraston kokoa.

Uusien siilojen etu ulkomaanmarkkinoilla onkin se, että niiden myötä Antti-Teollisuus pystyy kuivurin lisäksi tarjoamaan asiakkailleen jatkossa myös viljavaraston.

– Tarjooma saadaan ulkomaan jälleenmyyjille paremmaksi. Yritämme ainakin lyödä kiilan sinne, ettei heidän tarvitsisi ostaa muilta kuin meiltä, Virtaniemi sanoo.

Ukrainan kanssa Antti-Teollisuus ei ole tehnyt kauppaa, mutta Venäjästä on sodan myötä tullut entinen vientimaa. Virtaniemen mukaan korvaavia markkinoita ei pystytä luomaan näin lyhyessä ajassa.

– Selvitellään koko ajan, mutta se kestää vuosia. Yleensä valmiita jälleenmyyjiä ei löydy, ja meiltä tarvitaan paljon tukitoimia. Tämä on pitkäjänteistä hommaa.

Sotatilanne ja inflaatio ovat Isotalon ja Virtaniemen mukaan vaikuttaneet etenkin komponenttien saatavuuteen sekä energian ja teräksen kustannuksiin.

– Kyllä se pikkuisen voi kaupankäyntiä hidastaa, kun teräs on niin arvokasta. Viljelijät varmaan harkitsevat kauppoja tarkemmin kuin ennen. Toisaalta kukaan ei tähänkään mennessä ole huvikseen ostanut. Ei niitä hankintoja voi määräänsä kauempaa lykätäkään, joten sinänsä tilanne ei muutu, Virtaniemi toteaa.