Salolaisnuohoojilla on nyt ”ihan järkyttävä kiire” – kallistunut sähkö ajaa ihmisiä käyttämään tulisijoja entistä enemmän

Nuohoojilla riittää kysyntää Salon seudulla. Kysynnän huomattava kasvu johtuu energiamarkkinoista: kallistunut sähkö on saanut ihmiset hankkimaan uusia tulisijoja tai ottamaan vanhoja käyttöön vuosien tauon jälkeen.

– Ihan järkyttävä kiire. 24 tuntia vuorokaudessa saisi olla töissä. Nytkin taustalla puhelin koputtaa toista puhelua. Ilman kahta hyvää työntekijää en pärjäisi millään, Nuohous Salo Oy:n yrittäjä Jouni Pöllänen kiittelee työntekijöitään Ville Laastoa ja Mika Kerkolaa.

– Haastattelen tällä viikolla yhtä sälliä, jos saisin lisäkäsiä töihin. Työntekijöitä ei vain tunnu saavan mistään lisää.

Pöllänen kertoo vastaavanlaisen kiireen olleen vuonna 2019. Tuolloin piirinuohousjärjestelmä päättyi ja kiinteistönomistajat saivat valita, miltä yritykseltä he hankkivat nuohouksen.

– Silloin minulla oli yksi työntekijä vähemmän kuin nykyisin.

Kiirettä on pitänyt myös pitkän linjan nuohoojalla Jari Takasella.

– Täyttä päivää tehdään, välillä vähän liiankin pitkää. Olen jo vanha ukko, pitäisi alkaa jo himmata pikkuhiljaa, Takanen luonnehtii.

Pöllänen kertoo, että puheluita voi tulla päivässä jopa 20–30.

– Malttia vaadittaisiin ihmisiltä. Yksi ihminen tekee yhden ihmisen työt. Seuraavat vapaat nuohousajat menevät kolmen viikon tai kuukauden päähän. Riippuen vähän mistä päin seutua soitetaan.

Nuohous Salo toimii Salon alueella sekä Marttilassa ja Koskella. Pölläsen mukaan puhelinralli alkoi pari viikkoa sitten viileämpien säiden myötä.

– Näin kovaan kysyntään en osannut varautua, mutta tehdään nyt töitä ja otetaan kesällä rauhallisemmin. Hintoja en ole nostanut, vaikka kiire on lisääntynyt.

Takanen tekee nuohouksia Salon lisäksi Perniössä ja Tenholassa sekä jonkin verran Kemiössä ja Särkisalossa.

– Olen tyrkyttänyt muutamalle kollegalleni omia töitäni. Minulta seuraavat vapaat ajat löytyvät joulukuun alusta. Tiedän, että joillakin nuohoojilla ajat menevät jo vuodenvaihteeseen, Takanen sanoo.

Pöllänen kertoo tekevänsä tällä hetkellä 10–12 tunnin työpäiviä.

– Ei sitä määräänsä enempää ihminen töitä tee. Lapsia pitää viedä harrastuksiin ja on muutakin. Ennen alkanutta kiirettä tein hieman lyhyempää työviikkoa, hoitelin paperitöitä ja kävin ostamassa uusia tarvikkeita. Fyysinen työ on lisääntynyt meikäläisen osalta paljon. Hallinnolliset työt ja rautakaupassa käynnit hoidetaan viikonloppuisin. Uni tulee illalla aikaisemmin, Pöllänen naurahtaa muutoksen seurauksista.

Nuohouksia tehdään syksyisin pääsääntöisesti vakituisiin asuntoihin.

– Nuohouksen kesto riippuu tulisijojen määrästä, millaisia ne ovat, miten niitä on käytetty ja miten niitä on hoidettu. Yhden asunnon nuohoukseen kuluu puolesta tunnista kolmeen tuntiin, Pöllänen kertoo.

Pölläsen mukaan salolaiset hoidattavat nuohouksen pääsääntöisesti säntillisesti. Neuvoja tulisijojen oikeanlaisesta käytöstä tai puun poltosta tiedustellaan nuohoojilta vähän.

– Maahanmuuttajat kaipaavat toisinaan apua. Heille tulisijojen käyttö ei ole tullut tutuksi maissa, joissa lämpöä on riittänyt muutenkin.

Takanen kertoo ehtivänsä nuohota päivittäin kuudesta seitsemään paikkaa.

– Voi olla, että kahdeksan paikkaa on maksimi nuoremmillekin. Päivän mittaan tulee paljon ajamista, kun taloja ei käydä läpi järjestyksessä niin kuin vanhan järjestelmän aikaan. Nyt mennään kuin risteilyohjukset sinne tänne, Takanen kuvailee.

Hän kertoo ajavansa päivittäin parhaimmillaan jopa 200–300 kilometriä.

– Ajot vaikuttavat työn hintaan, Takanen summaa.

Nuohouksen suorittaa ammattitaitoinen nuohooja

• Säännöllisellä nuohoamisella pidät savuhormisi kunnossa pidempään, tulisijan veto paranee ja nokipalovaara on vähäinen. Ammattinuohooja pystyy myös arvioimaan savupiippusi kunnon ja mahdollisen korjaustarpeen.
• Nuohouksen suorittamisesta huolehtii kiinteistönomistaja. Nuohouksen suorittaa ammattitaitoinen nuohooja, jolla on nuohoojan ammattitutkinto tai nuohoojamestarin tutkinto.
• Nuohous suoritetaan kerran vuodessa vakituisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa ja kerran kolmessa vuodessa loma-asunnoissa.
• Lähde: Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Riittääkö nuohoojia tulevaisuudessa?

Sekä Jouni Pöllänen että Jari Takanen ovat huolissaan nuohoojien määrästä tulevaisuudesta.

– Tämä ei ole mikään mediaseksikäs ala. Hain reilut kaksi vuotta sitten uutta työntekijää ja sain yhden työhakemuksen. Varsinais-Suomessa nuohoojien keski-ikä alkaa olla varmasti lähempänä 50 vuotta. Lisää tekijöitä tarvittaisiin, Pöllänen sanoo.

Myös Takasen mukaan tekijöistä alkaa olla pulaa.

– Kovin huonosti uusia nuohoojia valmistuu. Vanhoja jää eläkkeelle tasaiseen tahtiin. Piirinuohousjärjestelmästä luopumisen jälkeen moni ammattitaitoinen nuohooja lähti muihin töihin, Takanen harmittelee.

Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare kertoo, että nuohoojan ammattitutkintoon valmistuneita on ollut Suomessa viime vuosina 40. Nuohoojamestarikoulutus on ollut puolestaan tauolla, ja siitä tietoa saadaan seuraavaksi parin vuoden päästä.

– Aikaisemmin mestareita on valmistunut yksi tai kaksi vuodessa, Murtokare kertoo.

Murtokare ei näe tilannetta niin synkkänä kuin salolaisnuohoojat.

– Kiinnostusta koulutusta kohtaan on kovasti. Toki eläköitymistä tapahtuu ja uusia tekijöitä totta kai tarvitaan.

Takasen mukaan piirinuohousjärjestelmästä luopuminen aiheutti myös sen, että nuohoojamestarit ottavat kovin nihkeästi oppilaita töihin.

– Jokainen valmistuva nuohoojaoppilas on potentiaalinen kilpailija. Tilanne on shakkimatti, Takanen kuvailee.

Pöllänen kertoo voivansa palkata lisää väkeä, vaikka tulevaisuudesta ei voi olla varma.

– Vuoden päästä ihmiset saattavat pitää 15 sentin sähköhintaa halpana, jos maksaa siitä nyt tuplahinnan. Työntekijöiden varmasta lisätarpeesta ei voi tietää, vaikka aina yhden ihmisen työllistäisi, kun teemme myös ilmanvaihdon puhdistuksia.

Takanen näkee uhkakuvana, että tulevaisuudessa nuohouksesta tulee kallista ja tekijöitä on harvassa.

– Aikaisemmin nuohous on ollut enemmän kädestä suuhun -hommaa. Tulevaisuudessa näistä töistä saa laskuttaakin.