Vaikka Kurjat kuuluu ranskalaisen kirjaston klassikkoromaaneihin, Victor Hugon merkittävintä kaunokirjallista työtä ei nykyään tunneta niinkään alkuperäisromaanina kuin sen vetävänä musikaaliversiona.
Les Misérables, fänien kesken tuttavallisemmin Les Mis, pyörii loputtomiin Broadwaylla vähäisemmistä teatterikaduista puhumattakaan. Yhdeksälle kymmenestä Hugon järkälemäinen romaani onkin yhtä kuin ryysyromanttinen musikaalieditio, jonka
kivoja lauluja voi esityksen jälkeen sulatella parilla lasillisella laadukasta chablista.
Salon Teatterin taiteellinen johtaja Johanna Parkkinen lähestyy teemaa aivan toisesta, puheteatterin näkökulmasta. Hän on tarttunut nimenomaisesti Hugon alkuperäisromaaniin ja siivonnut omasta tulkinnastaan ulos kaiken musikaalikivan.
Parkkisen Kurjat on kunnianpalautus Hugolle. Se todistaa vastaanpanemattomasti, kuinka 160 vuotta sitten ilmestyneen romaanin teemat ovat säilyneet tärkeinä ja ajantasaisina ja kuinka Hugon sommittelemat ihmiskohtalot resonoivat universaalisti. Kulttuurisen ja historiallisen viitekehyksen vierauskaan ei laimenna Kurjien yleispätevyyttä ja ennen kaikkea Hugon syvästi humaania perussanomaa.
Alkuperäisromaani on lastattu täyteen henkilöhahmoja. Heistä Minna-Stiina Saaristo-Vellingin näytelmäsovituksessa ylimmäksi nousee Jean Valjean (Arto Lindholm), kameleonttimies ja selviytyjä – tai paholainen paratiisissa ja enkeli maanpäällisessä
helvetissä. Valjean on entinen kaleeriorja, joka vapauduttuaan on ajautua uudestaan rikosten tielle mutta jonka uskomattoman hyväsydäminen kirkonmies ohjaa hyveiden polulle.
Valjean vaihtaa nimeä ja minuutta kuin hännystakkia, mutta omistaa elämänsä hyville teoille. Näin filantrooppinen ihminen herättää väkisinkin virkavallan epäilykset, ja poliisin ja Valjeanin jahdista kehittyy yksi Kurjien narratiivin monista alaviitteistä. Vielä olennaisempi sivujuonne saadaan paitsi nuoresta rakkaudesta myös Ranskan vallankumouksesta. Parkkinen antaa runsaasti tilaa tasavaltalaisjoukon juonitteluille, joka lopulta huipentuu näyttävään tulitaisteluun. Ja nimenomaan sen visualisointi on Salon Teatterin Kurjien korkein saavutus.
On ylipäätään ällistyttävää, kuinka pieni näyttämö ja niukat lavasteet riittävät luomaan illuusion parinsadan vuoden takaisesta Ranskasta, sen ylimystön elämäntavasta ja rahvaan ahdingosta. Näin kuitenkin Mariankadun varrella tapahtuu. Vielä hämmentävämpää on nähdä, miten uskottavasti ja sydämeen käyvästi ohjaaja Parkkinen dramatisoi vallankumouksen sotatoimet ilman että lavasteita tarvitsee edes siirrellä.
Näyttämön tilankäytön osalta Kurjat saattaa hyvinkin olla parasta mitä Salon Teatterissa on milloinkaan nähty.
Illuusion synnyssä merkittävä ansio kuuluu pukusuunnittelija Taija-Leena Jokilehdolle. Hänen singeristään ovat lähtöisin niin uskottavat ryysyt kuin uskomattomat luurankotakitkin. Jokilehdon kädenjäljessä on jotain syvästi elokuvallista, muutamalla harkitulla vedolla mielikuvaa kokonaisesta aikakaudesta luovaa.
Illuusio ilman sitä lihallistavaa näyttelijätyötä jäisi vain tyhjäksi eleeksi. Parkkisen viisain ratkaisu Kurjien ohjaajana on ollut rekrytä Arto Lindholm Jean Valjeanin osaan. Lindholm näyttelee leveällä asteikolla lyömättä koskaan yli. Hänessä on myös harrastajateatterikontekstissa vallan harvinaista läsnäolon voimaa – ei tarvitse sanoa tai tehdä tai elehtiä mitään ja silti katsoja vaikuttuu näyttelijän tulkinnasta, tämän presenssistä.
Victor Hugo: Kurjat. Salon Teatterin ensi-ilta 17.9. Ohjaus: Johanna
Parkkinen. Suomennos: Eino Voionmaa ja Vihtori Lehtonen. Dramatisointi: Minna-Stiina Saaristo-Vellinki. Musiikki: Jouni Lehtonen. Valot: Timo A. Aalto. Lavastus: Pirita
Lindén. Puvustus: Taija-Leena Jokilehto. Naamiointi: Aki-Matti Kallio. Näyttelijät: Arto Lindholm, Jyrki Nurmi, Sara Dahlberg, Tomas Armanto, Mikael Setälä, Martta Entonen, Eedla Höglund, Selinä Pietilä, Maija Härkönen, Otso Lapila, Satu Dahlberg, Kauko Kuparinen, Anne Sarlin-Rauhala, Claudia Sakkara, Mikko Polojärvi, Jerry Sarlin, Kris
Mäki, Mika Virtanen, Mikis Jaakkola, Mikko Alm, Minna Lumiaho, Pirjo Niinivirta, Sari Koskela, Sonja Leino, Timo Mäenpää, Viola Nyyssönen, Eemil Korpelainen, Aatos Höglund. Esitykset jatkuvat 26.11. saakka.
