Salon kaupunki ja Valonia ennallistavat Salossa reilut sata hehtaaria Nairassuota. Tavoitteena on palauttaa ojitetun suoalueen vesitalous lähemmäs luonnontilaa ja lisätä suoluonnon monimuotoisuutta. Kunnostustyöt Kiskontien ja Naarjärven välissä sijaitsevalla suolla alkoivat maanantaina.
Valonian Puujalka-hankkeeseen sisältyvää kohdetta alettiin kunnostaa Salon kaupungin aloitteesta. Nairassuon ennallistamistoimet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle kiinteistölle. Salo omistaa suolta kaikkiaan noin 160 hehtaaria.
Suon pohjoisessa osassa tehdään ojakatkoksia, joissa ojiin kasataan takaisin sieltä kaivettua turvetta. Kymmenen metriä pitkiä patorakenteita tehdään useita peräkkäin.
– Toisella alueella ojat tukitaan kokonaan noin 2,5 kilometrin alueelta. Olemme valikoineet tukittaviksi tärkeimmät ojat, jotka johdattavat vettä pois suolta. Osa ojista on luontaisesti kasvanut umpeen, Valonian luonto- ja vesiasiantuntija Jarkko Leka kertoo.
Ennallistaminen sisältää myös ojituksen jälkeen syntyneen puuston poistamista.
– Suolla urakoi Metsähallitukselle paljon vastaavia töitä tehnyt Ahti Inkeroinen, joka on arvioinut työhön kuluvan kahdeksan päivää. Valmista tulee jo ensi viikolla, Leka ennakoi.
Nairassuolla tehtävä ennallistamishanke on maakunnan ensimmäisiä.
– Salo on etunenässä tämän tyyppisissä kunnostustöissä. Liedon kunta ennallisti pienemmän suon reilu vuosi takaperin, Jarkko Leka kertoo.
Aikoinaan Nairassuon turvetta nostettiin alueella sijainneen pehkutehtaan tarpeisiin. Turpeenoton jäljet näkyvät edelleen, ja ennallistamistoimet kohdistetaan erityisesti turvetuotannon muuttamalle alueelle.
Metsätalouden näkökulmasta Nairassuon ojittaminen on ollut kannattamatonta. Puun tuotanto ei juurikaan lisääntynyt niukkaravinteisen ja vähäpuustoisen suon keskiosissa. Kivennäismaiden ojitetuilla reunoilla puut ovat kasvaneet kohtalaisesti, mutta kokonaisuuteen nähden tuotto on ollut vaatimatonta.
Ojitukset ovat köyhdyttäneet suoluonnon monimuotoisuutta tuntuvasti, ja ojien myötä vesistöihin on kohdistunut ravinnekuormitusta.
Leka painottaa, että nyt tehtävillä toimilla Salossa saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä.
– Suoluonto elpyy ja hiilen sidonta paranee, kun hiili pääsee sitoutumaan turpeeseen.
Jarkko Leka näkee Nairassuossa potentiaalia virkistysalueeksi ja lintujen tarkkailukohteeksi.
– Turpeenottokuopista on muodostunut vesilinnuille tärkeitä lampia. Metsästäjät ovat aikoinaan tehneet alueelle patoja, jotta vedet pysyisivät lammissa.
Lekan mielestä alueelle voisi suunnitella myös pitkospuilla kuljettavia ulkoilureittejä.
Valonia saa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 70 prosentin rahoituksen suon ennallistamishankkeilleen. Työtä rajoittaa myös muun muassa Saaristomeren suojelurahasto. Salon kaupunki osallistuu 5 000 eurolla.
– Vastaavia suoalueita on Varsinais-Suomessa paljon, ja myös kunnat voivat hakea rahoitusta ennallistamishankkeisiin, Leka kannustaa.
Nairassuon noin 250 hehtaarin suokokonaisuus sijaitsee Saaristomereen laskevan Kiskonjoen vesistöön kuuluvan Metolanjoen latvaosissa. Se on muodostunut pääasiassa karuista suotyypeistä. Suolla on kangasmetsäsaarekkeita.
Puujalka edistää vesienhallintaa
Valonian ja Varsinais-Suomen liiton koordinoima Puujalka-hanke edistää Saaristomeren valuma-alueen suunnittelua ja puun käyttöä maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa.
Hankkeessa kehitetään maa- ja metsätaloustoimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä näiden valmiuksia muuttuvassa ilmastossa.
Hankekumppaneita ovat Turun ja Salon kaupungit sekä Paimionjoki-yhdistys. Niiden alueilla kunnostetaan etenkin uhanalaisia pienvesiympäristöjä ja niiden valuma-alueita.
Hyviä käytäntöjä jaetaan muualle maakuntaan tukemaan työn jatkuvuutta.
